Projektihallinan käsikirjaa löytyy vuosien 1999,2002,2004,2008 ja 2009 painoksina. Viimeisiimmästä vuoden 2009 painoksesta on varauksia, joten se ei nyt ole saatavana mistään pääkaupunkiseudun kirjastoista. Vanhempien painoksien saatavuustiedot löytyvät osoitteeesa:http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Martin Stenbergin kirjan Tieto: tietojohtamisen arkkitehtuuri )Otava 2006) saatavuustiedot löytyvät samasta osoitteesta. Sitä löytyy lainattavana tällä hetkellä esim. Rikhardinkadun ja Pasilan kirjastoissa. Varaukset kirjoista voi tehdä www.helmet.fi sivuston kautta tai soittamalla kirjastoon.
Hei!
Etelä-Suomen Sanomia säilytetään Lahden pääkirjaston lehtilukusalissa irtonumeroina vuoden ajan. Vanhemmat lehdet löytyvät lukusalista sidottuina vuosikertoina sekä mikrofilmeinä.
Voit lukea pari kuukautta vanhoja Etelä-Suomen Sanomia myös netistä, kirjaston työasemilla käytössä olevasta ePress-sanomalehtipalvelusta. Käytössä on 60 päivän arkisto. Lehdet ovat luettavissa näköislehti-versioina, jolloin ne ovat identtisiä lehden painetun version kanssa. Palvelussa on mahdollista tulostaa sivuja sekä etsiä hakusanoilla haluttuja artikkeleita.
Palvelu on käytettävissä Lahden kaupunginkirjaston sekä Päijät-Hämeen maakuntakirjastoalueen kirjastojen työasemilla osoitteessa http://www.epress.fi/
Ohessa vielä ESS:n tarkemmat säilytystiedot…
Kysymykseen on vastattu jo aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta palvelussa:
"Koulun oppiaineiden historiasta löytyy esitys mm. teoksesta Hellström (2008): Sata sanaa opetuksesta: keskeisten käsitteiden käsikirja (s.246-248).
Suomalaisen koulutuksen ja opetuksen historiasta tietoa löytyy esim. teoksista:
1. Heikkinen (1983): Perinneyhteisöstä kansalaisyhteiskuntaan: koulutuksen historia Suomessa esihistorialliselta ajalta itsenäisyyden aikaan,
2. Mikael Agricolasta opin ja tutkimuksen tielle 2006 (2007) ja
3. Rinne (1984): Suomen oppivelvollisuuskoulun opetussuunnitelman muutokset vuosina 1916-1970: opetussuunnitelman intentioiden ja lähtökohtien teoreettis-historiallinen tarkastelu.
Myös didaktiikkaa ja eri oppiaineiden historiaa…
Voisit kokeilla vaikka seuraavia:
Sade Lankeaa / Ros Wynne-Jones, Like, 2010; sijoittuu eteläiseen Sudaniin, nälänhätää kokevaan pikkukylään.
Tanssimestari ja muita tarinoita Zimbabwesta / Petina Gappah, Tammi, 2009; humoristisia tarinoita nuoren naisen näkökulmasta.
Valkoinen tiikeri / Aravind Adiga, BTJ, 2010; köyhän riksakuskin pojan tarina Delhistä.
Kukkien verellä kirjoitettu / Anita Amirrezvani, WSOY, 2008; historiallinen romaani naisten elämästä 1600-luvun Persiassa.
Älä kysy yöltä / Amos Oz, Tammi, 2010; avioliittokuvaus Tel Kedarin pikkukaupungista Israelista.
Jelinin aamut / Susan Abulhawa, Like, 2010; sukuromaani Palestiinasta.
Tapaus Mao / Qui Xialong, Otava, 2010; yhteiskuntakuvausta sisältävä jännäri Shanghaista, Kiinasta.…
Valitettavasti ehdottamasi käytäntö peräänkuuluttaa varattua kirjaa ylimääräisin keinoin ottamalla suoraan (esim. puhelimitse) yhteyttä lainaajaan ei ole käytännössä mahdollista. Lainoista lähetetään 8. päivänä eräpäivästä muistutus, oli lainasta varaus tai ei, sekä toinen muistutus kahden viikon päästä eräpäivästä. Kirjastolla ei siis ole mahdollisuutta luvata asiakkaalle varaamansa aineiston saamista edelliseen eräpäivään mennessä.
Etsimäsi kappale on melko varmasti ruotsalaisen rap-muusikon Ken Ringin kappale Eld och djupa vatten. Kappale on levytetty v. 1999 ja julkaistu singlen lisäksi albumilla Vägen tillbaka. Kappaleessa on käytetty melodiaa ruotsalaisen muusikon Jojje Wadeniuksen kappaleesta Mitt lilla barn.
Kappaleen vide löytyy osoitteessa: http://www.youtube.com/watch?v=I9uthZxZXBw
Monissa Helsingin kirjastoissa on kirjakierrätyspiste, johon voi tuoda vanhoja kirjoja. Löydät Helmet-palvelusivustolta kohdasta "Kirjastot ja palvelut" listan kirjastoista, joissa on kirjakierrätyspiste.
On kuitenkin toivottavaa, että kierrätypisteeseen ei tuoda kerralla kovin paljon kirjoja. Myös hyväkuntoiset kierrätyslehdet tuntuvat kiinnostavan asiakkaita ja näyttävät aina löytävän nopeasti uuden omistajan ja lukijan.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Enpä onnistunut jäljittämään sen paremmin tämän sanonnan alkuperää kuin merkitystäkään - olisikohan kyseessä sen verran tuore ilmaus, etteivät tämän aihealueen lähdeteokset ole vielä ennättäneet siihen reagoida. Mitä sanonnan merkitykseen tulee, voisi ehkä ajatella, että sillä on jonkinlainen yhteys suomen kieleen ruotsista lainatun "näsäviisaan" (näsvis) etymologiaan. Jukka Parkkisen Aasinsilta ajan hermolla -kirjan mukaan sana on lainattu ruotsin kieleen saksasta, jossa sen alkuperäinen merkitys oli "tarkkavainuinen", viisas nenästään, ja sitä voitiin käyttää esimerkiksi nenä maassa (ja takapuoli pystyssä) saalista jäljittävästä metsästyskoirasta. Toinen - hieman edellistä kauempaa haettu - mahdollinen tulkinta perustuu…
Saat tietoa Novascotiannoutajasta netin kautta Kennelliiton kotisivulta http://www.kennelliitto.fi . Nämä sivut ovat erittäin monipuoliset ja sieltä löytyi Suomen Noutajakoirajärjestö ry: http://www.noutajat.com .
Kirjastoista löytyy kirjoja eri koiraroduista. Monipuolinen ja hyvää kuvamateriaalia sisältävä kirja on Gomez-Toldra, Salvad: Suuri Koirakirja 1-6, osia on siis kuusi.
Sitten kysymykseesi aamunavauksista. Kirjastoissa on luokka 24.12, josta löytyy aamunavauksia sisältäviä kirjoja. Tässä muutamia uusimpia: Kotiranta, Arja: Hyvä päivä : päivän avauksia yläasteille ja lukioille; Päivän paras : päivänavauksia yläasteelle ja lukioon (Suomen Lähetysseura, 1998); Chesterton, Chris: 77 ideaa päivänavauksiin ja iltahetkiin; Hietamies,…
Raamatussa Aija on miehennimi (hepr. korppikotka tai haarahaukka) ja paikannimi. Suomessa nimeä on annettu vain tytöille. Sitä pidetään mukailuna Eija -nimestä. Aijaa on käytetty myös useiden A-alkuisten nimien hellittelymuotona.
Suomen ortodoksinen kalenteri viittaa Aijan kohdalla Ariadneen, mutta näillä nimillä ei ole sisällöllistä tai historiallista yhteyttä.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja (WSOY, 1999).
Uusi suomalainen nimikirja/etunimet: Kustaa Vilkuna (Otava, 1988).
Viittausta venäläiseen alkuperään Aija -nimen kohdalla ei löytynyt. Eri maissa käytössä olevien nimien alkuperästä kerrotaan seuraavalla sivustolla:
http://www.behindthename.com/
Hei!
Kannattaa vierailla ohjelmaa esittävän Sub-tv:n sivustolla osoitteessa: http://www.sub.fi/ohjelmat/index.shtml/ohjelmat?599477
Jaksot ovat katsottavissa Subin Netti-tv:ssä seitsemän päivän ajan ensilähetyksestä televisiossa. Ohjelmasta löytyy myös keskustelupalsta.
Pihlajamäkeä lähinnä on Viikin kirjasto. Myös Malmin kirjasto sijaitsee melko lähellä Pihlajamäkeä, helppojen kulkuyhteyksien päässä.
Alla olevista linkeistä löydät ko. kirjastojen yhteystiedot.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/viikki/yhteystiedot/
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/malmi/yhteystiedot/
Oulun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy kirja Suahilin peruskurssi, tekijä on Arvi Hurskainen, painovuosi 1989. Kirjan lopussa on noin 20-sivuinen sanasto-osa. Lisäksi meiltä löytyy suahili-englanti- ja suahili-ruotsi-sanakirjoja.
Eli valitettavasti vaikuttaa siltä, että täydellistä suomi-suahili-sanakirjaa ei ole toistaiseksi julkaistu lainkaan!
Salmonella häviää eläimestä usein itsestään. Antibiootteja käytetään vain harvoin, koska salmonella on herkkä muuntumaan lääkkeille vastustuskykyiseksi. Hoitona käytetään lähinnä eristämistä, ettei tartunta leviä eteenpäin.
Lisää tietoa esim. Eläinten terveys ETT -yhdistyksen sivuilta:
https://www.ett.fi/tarttuvat_taudit/salmonella
Tarkkaa vuotta ei valitettavasti ole tiedossa, kuten ei kansanperinnerunoissa useinkaan, mutta SKS:n tietoasiantuntijalta tuli lorun alkuperäkyselyyn seuraavanlainen vastaus:
Maanantaina makkarat tehtiin -lorusta tai hokemasta on SKS:n arkistossa kymmeniä perinnemuistiinpanoja. Loru on tunnettu varsin yleisesti eri puolilla Suomea. Se liittyy yleisempään kaavaan, jossa luetellaan viikonpäivien töitä tai tapahtumia. Sisältö vaihtelee, aina ei maanantaina tehdä makkaraa, vaan voidaan esimerkiksi mennä myllyyn tai jauhaa maltaat.
Vaikka kyseessä ei varsinaisesti ole kalevalamittainen runo, sen toisintoja löytyy myös Suomen Kansan Vanhat Runot -teoksesta ja sen verkkoversiosta SKVR-tietokannasta: https://skvr.fi.
(…
Moni pääsiäisperinne on sekoitus kristillisiä sekä esikristillisiä kevääseen ja kevään juhlimiseen liittyviä tapoja. Kristillisessä merkityksessä muna on kristuksen ylösnousemuksen vertauskuva, tiput symboloivat haudasta nousevaa Kristusta ja rikkoutunut kuori tyhjää hautaa. Rairuoho sen sijaan symboloi elinvoimaa ja uutta kasvua.Rairuoho kasvattaminen yleistyi suomessa 1960-luvulla, mutta jo sitä ennen löytyy mainintoja rairuohon kasvattamisesta pääsiäiskoriteeksi. Keski-Euroopassa tunnetaan uskomus, jonka mukaan pääsiäisjänis kiertelee pihoissa ja puutarhoissa munakoppa selässään. Munat ja muut pääsiäislahjat se kätkee ruohikkoon tai varta vasten tehtyihin pääsiäispesiin.Monissa maissa pääsiäisperinteisiin kuuluvat pääsiäiskorit.…
Maailmalta löysin samantapaisen ihmettelyn ja siinä lajoksi epäiltiin Xyela (Xyelidae) eli kääpiösahiaista.
https://bugtracks.wordpress.com/2013/06/03/larvae-raining-from-pine-trees/, http://info.ncagr.gov/blog/2017/04/05/its-raining-cats-and-sawflies/ ja https://laji.fi/taxon/MX.286747
UPM on laatinut oppaan Metsiemme pistiäiset. Siinä Sahiaisesta kerrotaan näin:" Kääpiösahiainen Tallblomstekel Xyela julii, 3 mm Hyvin pieni, tummanruskea, usein keltakirjauksinen sahapistiäinen. Kääpiösahiainen lentelee toukokuussa aurinkoisissa metsänreunoissa erityisesti alueilla, joilla männyn lisäksi kasvaa joitakin koivuja ja pajuja. Laji elää toukkana männyn lakastuvissa hedekukinnoissa ja syö siitepölyä.…
Torpparinleipiä on valmistettu ainakin 1940-luvulta lähtien. Malviala oy:n Facebook-sivulla mainitaan, että Tasangon herkun Torpparin leipää on valmistettu vuodesta 1946 alkaen. Katariina Vuoren kirjassa Kiskan Mamma : Edith Kaski limonadi-, elokuvateatteri- ja kioskiyrittäjä Evijärvellä 1900-1988 muistellaan kioskin valikoimaa 1940-luvun lopulla. Myynnissä oli mm. korppuja, torpparinleipää ja keksejä (s. 112).
Valitettavasti tarkempia tietoja torpparinleivän historiasta tai nimen alkuperästä ei löytynyt.
