Löytyneet lehdet ovat niin vanhoja, että niillä saattaa olla (ainakin osalla niistä) tutkimuksellista arvoa. Kysyjä ei mainitse lehtien nimiä, joten emme tiedä, onko kysymys suomenkielisistä vai joistain muista lehdistä. Suomenkieliset lehdet löytyvät pääosin Kansalliskirjaston kokoelmasta, mutta vain asiantuntija pystyy arvioimaan, onko laatikossa sellaisia lehtiä, joita ei kokoelmaan jostain syystä ole saatu hankituksi. Suosittelen yhteyden ottamista osoitteella kk-palvelu@helsinki.fi, jotta löytö voidaan arvioida.
Lisää aiheesta: http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/sanomaleh…
Heikki Poroila
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan Suomessa on vuodesta 1899 alkaen annettu Tunne- nimeä etunimeksi alle 52 kertaa. Miehiä näistä on alle 20 ja naisia alle 32. Palvelussa on kaikki väestötietojärjestelmään tallennetut voimassa olevat etunimet, sekä kuolleiden henkilöiden osalta kuolinhetkellä voimassaolleet nimet. Yksityisyyssuojan turvaamiseksi palvelussa ei näytetä etunimien tarkkaa lukumäärää eriteltynä, jos nimiä on vähän, kuten esimerkiksi Tunne-nimen kohdalla, joka on varsin harvinainen nimi. Väestötietojärjestelmässä ei ole yhtään Tunnea sukunimenä.
Viimeiset Tunne- nimet on annettu 2000-2009, jolloin alle 5 naista ja alle 5 miestä nimettiin Tunneksi. Vuosina 1940-1979 nimen sai alle 20 miestä ja naista, 1980-1999 ei…
Kyseinen teos ei ole Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa. Kappalehakemistoista sitä ei liioin löydy. Levytys on vuodelta 1971. Jos sanat on julkaistu painettuna, pitäisi yliopistonkirjastojen pystyä auttamaan.
Omien novellien tai muiden tekstien lähettäminen arvostelupalveluun onkin hyvä ajatus. Arvostelupalveluita on useita, joista kannattaa valita itselle sopivin. Arvostelupalvelut ovat kaikille avoimia. Hinnat määräytyvät usein tekstin laajuuden sekä sen mukaan, onko kirjoittaja jäsen vai ei.
Nuoren Voiman Liitolla on nuorille kirjoittajille (alle 18-vuotiaille) oma kriitikkoryhmänsä.
Tässä linkkejä eri yhdistysten, opistojen ym. arvostelupalveluihin:
Nuoren Voiman Liitto:
http://www.nuorenvoimanliitto.fi/arvostelupalvelu/
(Tältä sivulta löytyy myös linkki Nuorten Kirjoittajien Klubiin.)
Kansanvalistusseura:
http://www.kvs.fi/fi/arvostelupalvelu
Suomen Maakuntakirjailijat ry:
http://www.kirjailijatalo.fi/palvelu.htm
Pohjois-Karjalan…
Kyproksen kulttuurin kaksijakoisuus - toisaalta kreikkalaiseen, toisaalta turkkilaiseen - saa aikaan sen, että varsinaista kyproslaista kirjallisuutta on vaikea hahmottaa. Tapahtumapaikkana Kypros on ainakin M.M.Kayen romanttisessa murhamysteerissä Kuolema Kyproksella ja George Savan romaanissa Kirurgi Kyproksessa. Melkein kuin romaania voi lukea myös Lawrence Durrellin matkakertomuksiin sijoitettua kuuluisaa kirjaa Katkerat sitruunat, jossa hän kertoo saaren ihanuudesta vaikeinakin aikoina vuosina 1953-1956. Teosten saatavuuden näkee HelMet-aineistohausta http://www.helmet.fi/ .
Myyrmäen kirjasto sijaitsee Myyrmäkitalossa, joka on Myyrmannin liikekeskuksen vieressä. Myyrmäkitalo on juna-aseman länsipuolella aivan aseman vieressä.
Kirjaston käyntiosoite on Kilterinraitti 6 (01600 VANTAA)
Liikenneyhteydet:
Lähijuna M.
Vantaan bussit 35B, 43, 44, 45, 50,51, 52, 53, 54, 55, 56, 57.
Helsingistä bussi 452, 539.
Espoosta bussit 510 ja 530.
Myyrmäen kirjasto on avoinna ma-pe klo 10-20 ja la klo 10-15.
Lisää tietoa Myyrmäen kirjastosta saa Internetsivuilta http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;217;464;475
Kirjaston sijainnin kartalla voi nähdä esimerkiksi Pääkaupunkiseudun opaskartasta ( http://kartta.hel.fi/ )
Aikuinen yli 15-vuotias tarvitsee kuvallisen, virallisen henkilötodistuksen korttia hakiessaan. Ensimmäinen kortti ei maksa mitään, jos kortti on kadonnut tai hankkii uuden jo olemassaolevan tilalle, se maksaa 3 euroa.
Lapsi tarvitsee aina vanhemman tai muun aikuisen takaajaksi kortilleen.Lapsen kortti on myös ilmainen, mutta kadonnut maksaa 2 euroa. Kirjaston sivulta osoitteesta:http://www.lib.hel.fi/ kohdasta lomakkeet löytyy
lomake lapsen kortin hankintaa varten.
Ranskalainen harjoittelijammekaan ei tuntenut kysymääsi sanaa, joten ilmeisesti se ei ole kovin yleisesti käytössä. Kyseisen slangisanan merkitys löytyi kuitenkin nettisanakirjasta. ’Baltringue’ = ’ personne nulle, ringard, peureux ; lâche ; faible, peureux’ eli henkilö, joka on täysi nolla, ei kukaan, nahjus, vätys, pelkuri, raukka, heikko jne. Lähin vastine suomen kielessä saattaisi olla vaikkapa ’luuseri’. http://www.languefrancaise.net/glossaire/detail.php?id=14798 .
R. L. Stinen kirjoittamat Nightmare room ja Goosebumps kirjasarjat ovat hyvin suosittuja ja usein lainassa. Lainatuimmat Hämeenlinnan kirjastossa näistä ovat olleet Kiusanhenki, Täydenkuun Halloween ja Varjotyttö Nightmare-sarjasta sekä Goosebumps-sarjasta Kummituskoulu, Päivä kauhumaassa ja Kauhun kulissit. Näitä uskallamme sinullekin suositella.
Lisää tietoa Goosebumps-sarjasta löytyy osoitteesta: http://fi.risingshadow.net/index.php?option=com_library&Itemid=67&actio… ja
Nightmare room -sarjasta osoitteesta: http://fi.risingshadow.net/index.php?option=com_library&Itemid=67&actio…
Voit tarkistaa löytyykö kirjoja Forssan kirjastosta osoitteessa:
http://www.lounakirjastot.fi/forssa/
Turun kaupunginkirjastosta löydät mm. seuraavat kirjat: Niklas-Salmninen; Ritva; Johdatus Afrikan maiden kirjallisuuteen (Tampereen yliopisto, 1991), A Reader's Guide to African Literature (Heinemann 1972) ja Jahn, Janheinz: Who's who in African Literature. Kirjat ovat luokassa 86.96 joka pääkirjastossa sijaitsee Vanhassa kirjastotalossa, Kirjallisuus ja taiteet aihealueella eli Taiteiden talon alakerrassa. Muista vastaavista kirjoista saat tietoa Vaski tietokannasta osoitteessa
http://borzoi.kirja.turku.fi/?formid=find2&sesid=1232352164. Voit hakea esim. asiasanoilla Afrikka ja kirjallisuus, kirjallisuudentutkimus, kirjallisuudenhistoria tai kirjailijat.
Linkkikirjastossa näyttää olevan pari linkkiä joista saattaisi olla hyötyä.…
Useimmat suomen kielen sanakirjat antavat todellakin vain kaksi mainitsemaanne merkitystä sanalle klahvi. Mutta muitakin merkityksiä on.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta sain tiedon, että sanalla voidaan tarkoittaa myös vaatteiden tai jalkineiden läppämäisiä osia. Eli klahvi voi tarkoittaa myös hihan päälle käännettävää kalvosinta tai taskun läppää tai kantta.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa on neuvontapuhelin, jossa tällaisiin kysymyksiin voi saada vastauksia. http://www.kotus.fi/index.phtml?s=214
Tässä kollegoiden avulla koottua listaa:
Päivi Alasalmi: Jokioisten kesäleiri (novelli, löytyy kokoelmasta Koirapäinen pyöveli)
Allende, Isabel: Eva Lunan rakkaudet
Cunningham, Michael: Koti maailman laidalla
Heinlein, Robert A.: Kuu on julma, Kissa muurin läpi (sekä suomentamattomat Stranger in the strange land ja Time enough for love)
Kuivaniemi, Mirja: Hinta
Levo, Tuula: Neiti Soldan
Roche, Henri-Pierre: Jules ja Jim
Lisää englanninkielisiä romaaneja löytyy esim. osoitteesta
http://www.faqs.org/faqs/polyamory/culture/.
Kovin paljon tietoa näiden metallilankatöiden historiasta ei löytynyt. Kirjassa Käytännöllinen läkkiseppä: käsikirja läkki-, pelti-, vaski- y.m. sepille (Otto Kallenberg, 1902) kerrotaan luvussa läkkisepän myymälätöistä, että lankatyöt ovat muuttuneet enimmäkseen erityisvalmisteiksi (s. 67). Myymälätyöt ovat kirjan mukaan entisiä läkkisepän verstaassa valmistettuja esineitä, jotka jo tuolloin, yli 100 vuotta sitten, olivat muuttumassa tehdasvalmisteisiksi. Mutta aiemmin lankatöitä saatettiin valmistaa myös myymälään kuuluvassa läkkisepän työpajassa.
Turun Luostarinmäen käsityöläismuseon Luostarinmäen joulu -sivuilla vuodelta 2004-2005 kerrotaan, että 1900-luvun alussa rautalanka oli yleinen korjausmateriaali, ja siitä valmistettiin…
Synnyin kauaksi äidistäni ilmestyi alunperin Siikalan kokoelmassa Kenellä on kotinsa kaukana (Otava, 1975). Se on julkaistu myös Siikalan kolme runokokoelmaa yksiin kansiin kokoavassa kirjassa Elämän ikäsi, nukut tai valvot : runoa, mietettä 1975-1985 (Otava, 1989). Näiden lisäksi se on mukana muun muassa kotimaisten äitirunojen antologiassa Äideistä parhain : runoja äidille (Otava, 2001).
WSOY:n Iloisessa lukukirjassa aikanaan julkaistu Oiva Paloheimon runo Metsän joulu on sittemmin päätynyt useaankin runoantologiaan, joista sen voi saada luettavakseen - esimerkkeinä mainittakoon Lasten runotar (Valistus, 1962), Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta (WSOY, 1993), Tämän runon haluaisin kuulla. 3 (Tammi, 2000) ja Lapsuuden joulu : rakkaimmat joulurunot (Tammi, 2005).
Salmonella häviää eläimestä usein itsestään. Antibiootteja käytetään vain harvoin, koska salmonella on herkkä muuntumaan lääkkeille vastustuskykyiseksi. Hoitona käytetään lähinnä eristämistä, ettei tartunta leviä eteenpäin.
Lisää tietoa esim. Eläinten terveys ETT -yhdistyksen sivuilta:
https://www.ett.fi/tarttuvat_taudit/salmonella
"Jehkimä" löytyy Suomen murteiden sanakirjasta (http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=jehkimä&sms_id=SMS_00dd6ef5927a999eb8b0fb6c07041896), mutta sen tarjoama tieto ei paljonkaan valaise sanan käyttöä Tuntemattomassa sotilaassa. Toinen sen mieleen tuleva esiintymä kirjassa - kysymyksessä mainitun lisäksi - sisältyy 11. lukuun, Pirunkukkulan edustalla olevaan Syvärin-tukikohtaan sijoittuvaan jaksoon. Vanhala ohjeistaa ensimmäisen kerran yksin vartioon tulevaa Hauhiaa seuraavasti: "Sirpalesuojassa on jv:n poikien Ukko-Pekka, mutta älä ammuskele sillä jos se ei ole välttämätöntä. Jehkimä tekee sinusta pian sankarin. Kasva täällä ny hiljaisuudessa Suomen pelottavaks korpisoturiks."
Sillä perusteella,…
Freud Marx Engels & Jung -yhtyeen viimeinen keikka oli 21.12.2016 Lahdessa Jorma-nimisessä ravintolassa. Pekka Myllykosken viimeinen julkinen esiintyminen tapahtui Helsingissä Bar Mendocinossa 28.1.2017 Huojuva lato -yhtyeen keikalla vierailijana. Samana päivänä aiemmin Myllykoski oli laulanut viimeisen kerran äänitysstudiossa. Nämä tiedot löytyvät Suonna Konosen Suomikantria esittelevästä kirjasta "Mystiset metsätyömiehet ja keskikalja-cowboyt". Sivulla 351 on kuva viimeisen keikan settilistasta.
Pekka Myllykoski kuoli 22.4.2017. Hänen tuhkansa on Suonna Konoselta saadun tiedon mukaan siroteltu eri paikkoihin, mm. suvun kesämökille Vammalaan.
Ensin tulee mieleen vuosikirja Mitä-Missä-Milloin 1960-1980, joissa jokaisessa kirjassa muotikatsaus.
Lehtivuosikerrat kuten "Me Naiset", "Suosikki" ja "Anna" 1960- ja 1970-luvuilta ovat oivia lähteitä.
Mm. "Me Naiset" -lehdessä käsiteltiin ahkerasti Lontoon Carnaby Streetiä (muotikatua) ja muotiku-
ningatarta Mary Quantia.
Kirjoista vielä:
PEACOCK, John: Länsimainen puku antiikista nykyaikaan. Otava, 1997.
ELÄMÄNI vuodet; vuosikerta 1957-1977. WSOY, 1987.
Internetistä löytyy nuorisokulttuurisivu: www.helsinki.fi/~ahaarala/text.html
Englanninkielisenä aineistoa löytyisi mm. Mary Quantista.
