En löytänyt tarkempaa tietoa kyseisestä ryijystä näillä tiedoilla. Yleisesti ottaen ryijyjen myyntihinnat ovat erittäin alhaisia niihin käytettyyn työhön ja materiaaliin nähden. Huutokaupoissa isokokoistenkin ryijyjen myyntihinnat liikkuvat pääsääntöisesti 50-200 euron välimaastossa, yksittäisiä poikkeuksia lukuunottamatta. Puolen vuosisadan ikäkään ei näytä tuovan suurta lisäarvoa. Ryijyjen arvostus on ainakin joidenkin näkemysten mukaan nousussa, joten ehkä hinnatkin ovat nousussa?
Kauppahintoja voi tutkia kirjastossa esim. Helanderilla huudettua -kirjoista https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/search?p_p_id=searchResult_WAR_…
2010-luvulla Helanderilla huudettua -luetteloita ei ole enää julkaistu paperimuodossa, vaan…
Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-aineistohausta löytyi pari teosta, jotka kertovat elämästä Neuvosto-Eestissä. Ne ovat: Laigna, Karl: Tietoja Neuvosto-Eestistä. Osuuskunta Vastavoima, 1987 ja Vaino, Karl: Neuvoto-Eesti eilen, tänään, huomenna, 1981.
Lisäksi löytyi Aleksi-lehtitietokannasta seuraavat artikkelit: Larmola, Yrjö: Millaista oli elämä Neuvosto-Virossa, Kanava, 1994/7 (s.395-398); Kalajoki, Atte: Kaltio ajan hermolla 1965: Toivo Kuldsepp muistelee sillanrakentamista yli Suomenlahden, Kaltio, 1993/6 (s.170-171) ja Virkkunen Sakari: Pysähtynyt baletti: Martti ja Aune Simojoen matka Neuvosto-Viroon ja mitä siitä seurasi, Suomen kuvalehti, 1992/7 (s.32-33).
Viron nykypäivästä saa tietoa esimerkiksi Plussa-aineistohausta…
Nykysuomen sanakirja ei varsinaisesti tunne kyseisiä sanoja, mutta ne on ilmeisesti johdettu verbeistä röyhtäistä tai röyhtäyttää, yleiskieliset muodot: röyhtäys, röyhtäisy.
Röyhtäistä: päästää (us. äänekkäästi) mahalaukkuun kerääntynyttä kaasua suun kautta, ryökäistä, röyhkäistä.
Röyhtäyttää: aiheuttaa röyhtäys, panna röyhtäisemään.
Sanat voivat tietysti olla myös kuvailevia ei-yleiskielen sanoja, joilla on asiayhteydessään ihan eri merkitys.
Näytelmä on ilmestynyt painettuna Otavan kustantamana 1921. Siitä löytyvät kaikkien laulujen sanat, jos siis pelkät sanat riittävät etkä tarvitse niihin nuotteja.
Näytelmää on yksi kappale käsikirjastossa Helmet-kirjavarastossa Pasilan kirjastossa. Sitä ei lainata kotiin, mutta näytelmää voi käydä lukemassa ja skannaamassa tai kopioimassa Pasilan kirjastossa. Teoksen tarkemmat tiedot löytyvät osoitteesta http://luettelo.helmet.fi/record=b1512109~S9*fin.
Näistä kahdesta kirjailijasta vain Matti on aito Remes. Ilkka Remes on vain kirjailijanimi; hänen oikea nimensä on Petri Pykälä. Eihän tämä tietenkään välttämättä sitä tarkoita, etteivät Matti ja Petri voisi jotain kautta olla toisilleen sukua - tuskin aivan läheistä kuitenkaan.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175911478896
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175901005244
Kyseessä varmaankin Ta nea ellinika gia xenous. Pääkaupunkiseudun
aineistotietakannasta http://www.libplussa.fi sopivaa painosta ja saatavuutta etsiessäsi, sinun kannattaa kirjoittaa nimekekenttään ta nea# tai Xenous tai asiasanakenttään kreikan kieli, koska kysisiä kirjoja ja kasettipaketteja on luetteloitu perin vaihtelevin käytännöin. |
|
Kysymykseen on vastattu aiemmin tässä palvelussa ja onneksemme vastaukset arkistoituvat! Kysyttyjen kysymysten ja niihin annettujen vastausten arkisto löytyy samalta sivulta kuin itse kysymyslomake. Vastauksen kysymykseesi löydät kirjoittamalla ETSI ARKISTOSTA riville TOPLESS. Hakutuloksena on kaksi "arkistokorttia", ja huomannet että 2.12.1999 päivätyssä kysymys-vastauskortissa on kaipaamasi tieto.
Kyselemäsi kappale Minä rakastan sinua löytyy ainakin kokoelma-cd:iltä Kauneinta häämusiikkia ja Kauneimmat häävalssit, sekä Matin ja Tepon levyltä Suuret valssisuosikit.
Näiden levyjen saatavuuden voit tarkistaa pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi
Täältä voit hakea myös muuta häämusiikkia esim. asiasanoilla häävalssit tai häämusiikki.
Ja onnea!
Musiikkiosaston tietojemme mukaan nuotit ja suomenkieliset sanat lauluun Saavuthan jälleen Roomaan löytyvät Suuren toivelaulukirjan osasta 8. Lisäksi oppikirjassa Musica 5-6 : Oppilaan kirja, on laulu nimellä Saavuthan Roomaan, mikä lienee sama sävelmä. Kirjojen saatavuus Oulun kaupunginkirjastosta selviää aineistotietokannastamme http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html .
Pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta plussasta www.libplussa.fi
löytyy muistelma- ja elämäkertateoksia aiheesta.
Esimerkiksi nämä löytyivät asiasanoilla "kääntymys" ja "uskonnolliset kokemukset"
Uusimies Hannu; Pienestä kiinni (Uusi tie, Helsinki, 2002)
Lappalainen, Tarja; Usko tai älä--kertomuksia ihmisistä ja Jumalan ihmeistä (Itätuuli-kustannus, Salo, 2001)
Koivisto, Markku; Elän herätyksessä (Kuva ja sana, Helsinki, 1997)
Askelia ajassa--22 hengellistä elämäkertaa (Kirjapaja, Helsinki, 1996)
Pouta, Hellevi; Minä uskon (Gummerus, Jyväskylä, 1995)
Lewis, C. S.; Ilon yllättämä--elämäni varhaiset vaiheet (Kirjaneliö, Hki, 1986)
Koskela, Eero; Vettä ja leipää; (Eero Koskela, [Kokkola], 2001)
Kankaansyrjä, Matti…
Suomalaisten kirjojen käännökset löytyvät Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen sivulta: http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php. Kun valitsette käännöksen kieleksi arabian, löydätte 9 teosta.
Tästä kirjailijasta ei löydy tietoa helposti edes kirjaston käyttöönsä hankkimista lisensoiduista tietokannoista eikä edes "googlaamalla". Alla mainitun norjankielisen, kirjailijasta kertovan kirjan voi kaukolainata lähikirjaston kautta:
Østenstad, Inger : Rotta og hans fantastiske familie : om Svein og rogga-bøkene av Marit Nicolaysen / ingår i: Barneboklesninger : norsk samtidslitteratur for barn og unge. 2004, ISBN 82-450-0113-9 ; s. [56]-62. Ämnesord (person): Nicolaysen, Marit
Tässä vielä hiukan kirjailijatietoa, tiedot ovat sivulta .
Marit Nicolaysen, født i 1953. Forfatter. Debuterte i 1985 med romanen "I Frøyas tegn". Har skrevet romaner, noveller, tekster for scenen, og barnebøker.
Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin kokoelmatietokannasta löytyy tieto, että Gummeruksen julkaisemassa Pupu-kirja –sarjassa on ilmestynyt vuonna 1960 kirjanen Pikku Nau Nappari / suom. Terttu Liukko. Gummerus, 1960. (Pupu-kirja ; 9). Olisikohan kyseessä tämä kirja. Maakuntakirjastojen kokoelmissa sitä ei ole. Jos sitä on useampi kappale Nuorisokirjallisuuden Instituutissa, sitä voi yrittää kaukolainata sieltä.
Hei!
Löysin yhden sanaston, jossa on genetiikan termejä mm. englannin kielellä: Biass-Ducroux, Francoise: "Glossary of genetics in English, French, Spanish...". Amsterdam: Elsevier, 1970. Tämä ei kylläkään ole kovin uusi teos. Se on lainattavissa Helsingin yliopiston Viikin tiedekirjastosta. Suomenkielistä genetiikan sanastoa tai sanakirjaa en löytänyt.
Englanninkielinen suhteellisen uusi biologian sanakirja on esim.: Thain, N.: "The Penguin dictionary of biology" 11th ed. London: Penguin Books, 2004. Lainattavat kappaleet ovat Helsingin kaupunginkirjaston Töölön ja Itäkeskuksen kirjastoissa.
Kenraali Arno Antero Sihvo syntyi 30.12.1922 Käkisalmella ja kuoli 301.1991.
Hänen isänsä oli kenraalimajuri Johannes "Jussi" Sihvo ja äitinsä Martta Ryynänen.
Jussi Sihvon vanhemmat puolestaan olivat kansakoulunopettaja Antti Adolf Sihvo ja Minna Elisabeth o.s. Nyman.
Nisäkkään maitorauhasen, nisän, kärjessä on nysty, nänni, jonka kärkeen maitorauhasen tiehyet avautuvat. Maailmassa on yli 5400 nisäkäslajia, ja niillä on varsin vaihteleva määrä nisiä, ja nännejä.
(Lähde: Facta tietopalvelu -tietokanta). Ääriesimerkkinä ovat nokkaeläimet, jotka imettävät poikasiaan maitorauhasten erittämällä maidolla, mutta niillä ei ole yhtään nisää (http://wapedia.mobi/fi/Nokkael%C3%A4imet). Nisien määrä liittyy yleensä siihen, kuinka monta poikasta eläin synnyttää, eli paljon poikasia kerrallaan synnyttävällä nisäkkäällä on enemmän nisiä kuin vain poikasen tai pari synnyttävällä.
Eri nisäkäslajien nisien määrä ei selvinnyt, mutta esimerkiksi kesyrotalla niitä mainitaan olevan 12. Neljänännisille nisäkkäille ei liene…
Kysymyksestänne ei aivan käynyt ilmi mitä kysyitte, mutta vastaan parhaani mukaan. JR43 perustettiin Päijänteen sotilasläänissä ja Hämeenlinnan kirjastosta löytyy Toivo Härkösen teos Jalkaväkirykmentti 43 Jatkosodassa. Teosta ei valitettavasti ole Ratamo-kirjastoissa, mutta se voidaan tarvittaessa kaukolainata, mikäli ette pääse itse käymään Hämeenlinnassa. Kaukopalvelu on maksullista ja tarkempia tietoja siitä saatte kirjastosta.
JR22:den perusti ilmeisesti Lahden suojeluskuntapiiri ja siitä en löytänyt kirjallisia lisätietoja.
Joutsan sotaveteraaneista kertovilta nettisivuilta Joutsa Sodassa 1939-45 http://www.joutsa.fi/veteraanit/dokumentti.php?doc=59
löytyi tieto, että JR 43:n I pataljoonan nimeksi vaihtui vuoden 1942 toukokuussa III…
Martti Haavion runon Aapiskukko toinen säkeistö alkaa: "Ja joskus yöllä, luulen niin, se lentää lasten huoneisiin...". Runossa on yhteensä viisi säkeistöä. Ensimmäinen säkeistö alkaa: "Nyt, lapset, nähkää, kuulkaa tää". Runo on ilmestynyt Martti Haavion, Aili Konttisen ja Ohto Oksalan Iloisessa aapisessa (1937). Tästä aapisesta on julkaistu näköispainos vuonna 2004. Siinä Aapiskukko-runo on tikkukirjaimin ja tavutettuna sivulla 27. Runo on julkaistu myös kirjassa Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta (WSOY, 1993, s. 282).
Tämä runo on myös sävelletty. Olavi Ingmanin sävellys löytyy nuotista Ingman, Olavi: Iloisia lauluja lapsille (WSOY, 1946, s. 4). Lauri Parviaisen sävellys löytyy nuotista Pienten lauluja (WSOY, 1958, s. 17). Tästä nuotista on…
Kyseessä on kaiketikin Viktor Rydbergin teos Tonttu (1945, Tomten), jonka on suomentanut Valter Juva. Teoksen varsinainen teksti on siis Rydbergin runo. Lyyli Wartiovaara-Kallioniemi on säveltänyt runon lauluksi, ja kirjan lopussa on myös laulun nuotti. Kuvitus on Martta Wendelinin. Kirjan teksti alkaa näin: "Pakkasyö on, ja leiskuen / pohja loimuja viskoo. / Kansa kartanon hiljaisen / yösydänuntaan kiskoo. .."
Rydbergin Tomten-runosta on toinenkin suomennos, Kotitonttu (1960). Sen on kääntänyt Yrjö Jylhä ja kuvittanut Harald Wiberg.
Kumpikin käänösversio Viktor Rydbergin Tomten-runosta on lainattavissa Helmet-kirjastoista.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kokonaisena valmistettu peltosirkku (Emberiza hortulana) on ollut Ranskassa perinteinen gastronominen herkku. Tapa tuli yleisesti tunnetuksi presidentti Francois Mitterandin aikana, koska hän herkutteli tällä ruokalajilla, useimpien muiden tyrmistykseksi. Mitterandin on sanottu syöneen kaksi kokonaista peltosirkkua viimeisellä ateriallaan 1996, mutta useimmissa Euroopan maissa, myös Ranskassa, on pikkulintujen syöminen kielletty vuodesta 1999 alkaen. Lakia kuitenkin rikotaan ilmeisesti paljon ja muutama vuosi sitten tunnetut kokit halusivat peltosirkun taas ruokalistoille. Suomessa peltosirkku on nopeasti katoamassa oleva laji ja yhtenä syynä pidetään laitonta pyydystämistä Lounais-Ranskassa.
Heikki Poroila
