Tilastokeskuksen Kulttuuritilaston taulukkopalveluun on koottu tietoja myydyimmistä kirjoista vuodesta 2000 lähtien. Luvut löytyvät Excel-tiedostosta 3.14 Myydyimmät kirjat 2019. Tietojen lähteenä on Suomen Kustannusyhdistys.
Aiemmassa vastauksessa kysymykseen Mikä on Suomen painetuin kirja? on listattu suomalaisen kaunokirjallisuuden painetuimmat teokset vuoteen 2001 mennessä:
Aleksis Kiven Seitsemän veljestä (1873, 1 506 000 kpl)
Elias Lönnrotin Kalevala (1836, 1849 1 400 000 kpl)
Johan Ludvig Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat (1848-1860 1 209 000 kpl)
Väinö Linnan Tuntematon sotilas (1954, 708 000 kpl) sekä
Aleksis Kiven Nummisuutarit (1864, 500 000 kpl).
Lähteet:
Wikipedia: Bestseller
Stockmann, Doris, Bengtsson, Niklas…
Reppuri on "reppu selässä vaeltaja", mutta ennen sillä tarkoitettiin itäkarjalaista kulkukauppiasta, kiertelevää kaupustelijaa, laukkuryssää. Reppurin laulu on Oskar Merikannon säveltämästä ja Larin-Kyöstin sanoittamasta laulunäytelmästä "Juhannustulilla", jonka kantaesitys oli vuonna 1900. Sanat löytyvät mm. nuoteista: Suuri toivelaulukirja 2, Merikanto, Oskar: Juhannustulilla, Karjalaisia kansanlauluja Salmista.
Isabella on espanjalainen ja italialainen muunnos Elisabetista (Elisabeth + (be)lla = "kaunis Elisabet"). Isabel on ranskalaisten käyttämä lyhentymä Isabellasta.
Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY
Sanan "aurinko" etymologia on edelleen selvittämättä. Vuonna 2010 Nykysuomen etymologinen sanakirja kertoi sanan alkuperästä näin: "Aurinko-sanan ikä ja alkuperä ovat toistaiseksi hämärän peitossa. Lähisukukielistä ei ole voitu osoittaa etymologisia vastineita lainkaan. Toisaalta on voitu osoittaa, että auringolla on suomensukuisissa kielissä ollut muita vanhoja nimityksiä, esim. päivä ja kåjå, jonka johdoksiksi on selitetty suomen kajastaa ja kajo. Tältä kannalta arvioiden aurinko voisi olla nuori, mahdollisesti lainaperäinen sana. Kaikin puolin uskottavaa ja moitteetonta lainaetymologiaa ei kuitenkaan ole esitetty, vaikka sanaa joskus onkin arveltu balttilaisperäiseksi. Vertailukohdaksi on mainittu liettuan ausra 'aamurusko', josta…
Olettaisin että leipäjauhoilla tarkoitetaan hiivaleipäjauhoja. Myllyn Parhaan nettisivuilla kerrotaan, että hiivaleipäjauhot valmistetaan kuorikerrosta lähellä olevasta vehnäytimen osasta ja se sisältää lähellä jyvän kuorta olevat ravintorikkaat osat, jotka tekevät jauhosta tummempaa ja kuitupitoisempaa kuin ydinvehnäjauho. http://www.myllynparas.fi/portal/suomi/kuluttajat/tuotteet/jauhot/hiiva…
Jauhojen paino vaihtelee hieman. Esimerkiksi desilitra erikoisvehnäjauhoja painaa 70g, puolikarkeat vehnäjauhot painavat 60g, hiivaleipäjauhot 55g. (Laaksonen & Toivonen: Taitava leipoja). Painosta voi hiukan päätellä, laittaako jotain toista jauhoa vähän enemmän tai vähemmän kuin reseptissä sanotaan. Jauhon korvaaminen toisella muuttaa…
Kielitoimiston sanakirjan mukaan "lintu vai kala" -sanontaa käytetään pohdittaessa, mikä tai millainen joku pohjimmiltaan on. Erkki Karin Nykysuomen idiomisanakirjassa sanonnalle tarjotaan myös merkitys "mikä hän on miehiään". Joku henkilö voidaan esimerkiksi kokea niin salaperäiseksi, että hänen luonteestaan, ajatuksistaan tai motiiveistaan on vaikea sanoa mitään varmaa. Tällöin voidaan ihmetellä, onko hän lintu vai kala.
Lähteet
Kari, Erkki: Naulan kantaan: Nykysuomen idiomisanakirja. Otava, Helsinki 1993.
Kielitoimiston sanakirja. 1. osa. A–K. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Helsinki 2006.
Suomessa järjestettävissä vaaleissa ehdokkaiden numerointi alkaa numerosta 2, koska numeroa 1 ei ole haluttu ottaa käyttöön: ketään ei ole tahdottu julistaa "ykköseksi" ennen kuin vaalit on käyty.
Numerointikäytännöstä on säädetty Vaalilaissa (37 §. Ehdokkaiden järjestyksen määrääminen ja 41 §. Ehdokaslistojen yhdistelmän laatiminen):
"Presidentinvaalissa arvotaan ehdokkaiden keskinäinen järjestys ensimmäisessä vaalissa ja ehdokkaat numeroidaan tämän mukaisessa järjestyksessä alkaen numerosta 2." (37 §)
" -- ehdokaslistat sijoitetaan 37 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettuun järjestykseen siten, että ensin ovat puolueiden ehdokaslistat ryhmiteltyinä vasemmalta oikealle, sitten yhteislistat vastaavalla tavalla ryhmiteltyinä ja lopuksi…
Ilmeisesti tarkoitat Z. Topeliuksen laulua Inarinjärvi? Siitä on olemassa useita suomennoksia, esimerkiksi nämä:
http://www.phpoint.fi/ulrikaj/bookshelf/maamme1.htm#luku17
https://fi.wikisource.org/wiki/Maamme_kirja:_17._Inarinj%C3%A4rvi
Eri suomennoksia ja levytyksiä voi etsiä Viola-tietokannasta osoitteesta https://finna.fi.
Arvo riippu kolikon kunnosta. Hintoja voi etsiä esim. Rahaliike Holmaston laatimasta "Suomen rahat 1811 - 2009 arviohintoineen" -teoksesta, jota voi tiedustella kotikunnan kirjaston kautta. Hintaesimerkkejä voi löytää myös www.huuto.net "osastokohtainen haku". Lisäksi tietoa eri aikojen rahoista löytyy mm. Suomen numismaattisen yhdistyksen ja Suomen numismaatikkoliiton sivuilta:
http://www.snynumis.fi/
http://www.numismaatikko.fi/
Tarkan hinnan saatte viemällä rahan rahaliikkeeseen arviointia varten.
Hymni Sua kohti, Herrani, joka on nykyisen virsikirjan virsi numero 396 Käyn kohti sinua, löytyy useista eri nuottikokoelmista, esim.:
Virsihelmiä / Liisa Aroheimo-Marvia, Sini Rautavaara
Julktiedot Helsinki : WSOY, 2006
Suuri toivelaulukirja. 2 / Toimittanut Aapeli Vuoristo ; Kuvitus Marja Arvola, Satu Ilta
Julktiedot Helsinki : F-Kustannus, 2005
Parhaat hengelliset laulut ; toimittaneet Virpi Kari, Kai Airinen ja Soili Teittinen
Julktiedot Helsinki : Warner/Chappell Music Finland, c2001
Taustatietoja virrestä löytyy virsikirjan verkkoversiosta, http://evl.fi/virsikirja.nsf , virsi 396 http://evl.fi/virsikirja.nsf/63fe9e50813fe1d6c2256e570039fa80/49bfa5ce4…
Sen ensimmäinen versio on hyväksytty virsikirjaan ennen vuotta 1920.
1950-luvun arkisessa kielenkäytössä näitä kolmea sanaa käytettiin varsin huolettomasti ristiin rastiin välittämättä kyseessä olevien raaka-aineiden kemiallisista kaavoista. Sana "plastic" on yksinkertaisesti muovin englanninkielinen vastine, ja jos ulkomailla valmistetussa leluautossa on valmistusaineeksi ilmoitettu plastic, sanaa ei ehkä vain ole osattu suomentaa muoviksi, vaan on puhuttu suomeksikin plasticista tai plastiikista.
Puhekielessä myös "guttaperkka"-sanalla tarkoitetaan usein jotakin muovia. Ilmaisu on tullut siitä, että guttaperkka oli ensimmäinen nykyisten muovien tapainen valmistusmateriaali. Aito guttaperkka eroaa muoveista siinä, että se on on kumipuusta saatava elastomeeri eli kimmoisa polymeeri, kun taas muovi on…
Sakari Virkkusen toimittaman Suomalaisen fraasisanakirjan mukaan linnunmaidolla viitataan leikkimielisesti makeaan viinaan eli johonkin niin hyvään, ettei sitä voi olla olemassakaan. "Se on kuin linnun maetoa, sano ukko, kun tenttuva ryyppäsi", kertoo kajaanilainen sanonta.
Tästä päätellen ilman ollessa kuin linnunmaitoa, sää on epätodellisen, uskomattoman, sanoinkuvaamattoman hieno.
Toini Vuorelan Kansanperinteen sanakirjassa puhutaan linnunpiimästä, joka tulee viron piim-sanasta(=maito). Myös Vuorelan mukaan sen merkitys viittaa äärimmäiseen harvinaisuuteen, olemattomuuteen tai hienoon herkkuun. Hämeenlinnasta tulee sanonta " Kaikkija rahalla saa, paitti Jumalan armoo ja linnun piimää." Toiselta puolen muinaiseen Kreikkaan ja toiselta…
Nimikettä emeritus (miehestä) tai emerita (naisesta) on käytetty pääsääntöisesti professorin ja piispan kaltaisissa viroissa, joissa virkanimike säilyy eläkkeelle jäämisen jälkeen arvonimenä. Tällöin emeritus/emerita-nimike kertoo, ettei henkilö ole enää työsuhteessa. (Merriam-Webster's Dictionary: https://www.merriam-webster.com/dictionary/emeritus)
Professoriliiton mukaan professori, joka on ollut työsuhteessa toistaiseksi ("vakinaisena"), voi eläkkeelle jäätyään käyttää nimikettä professori, professori emeritus/emerita tai emeritusprofessori/emeritaprofessori (https://www.professoriliitto.fi/professorit/professori-nimike/). Yliopistot saattavat tehdä eläkkeelle jääneiden professorien kanssa emerita-/emeritusprofessorisopimuksen, mikäli…
Kai Osaran Vaneriveneitä rakentamaan lienee ainoita pelkästään vaneriveneen rakentamista käsitteleviä kirjoja, mutta lisäksi aiheesta löytyy useita lehtiartikkeleita esim. seuraavista lehdistä:
"Yhden levyn jolla"/Kippari 1994:7, ss. 47 - 50
"Onni on omatekoinen vene : vanerivene uusin menetelmin"/Kippari 1999:9, ss. 42 - 46
"Ajatuksesta vesille muutamassa vuodessa : vaneriveneen valmistusta edistyneille vasta-alkajille"/Kippari 2000:1, ss. 30 - 32
"Vanerivene ompelemalla"/Tekniikan maailma 1992:8, ss. 36 - 43
"Vanerivene parhaimmillaan"/Vene 1982:1, ss. 56 - 58
"Kokemuksia PikaPika vaneriveneen teosta"/Vene 1997:9, ss. 94 - 95
Veneenrakennus kuuluu hyllyluokkaan 62.544, mistä löydät lisää kirjoja puuveneiden rakentamisesta. Internetistä…
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan (WSOY, 1999) Eeti on Eeditiä/Edithiä vastaava miehennimi, ja Edvardin ja Seetin kutsumamuoto. Edit tulee muinaisenglannin sanasta eadgith, onnellinen tai rikas. Edvard (muinaisengl. ead, rikkaus, omaisuus + weard, vartija) on ollut Englannissa useiden kuninkaiden nimi 900-luvulta lähtien. Set, Seet, Seth (hepr. Schet, verbistä schat, asettaa, suoda, korvata) on Vanhassa testamentissa Aadamin ja Eevan poika. Egyptiläisillä Seth oli jumala Osiriksen veli ja vihollinen.
Suosittelen tutustumista painettuun, vuosittain ilmestyvään Taidepörssiin, joka sisältää huutokauppojen hintatietoja taiteilijoiden teoksista. Taidepörssi on ilmestynyt vuodesta 1985 lähtien.
Vuoden 1994 Taidepörssistä käy ilmi, että Särestöniemen öljymaalauksen "Lapin kylä jää tekojärven alle" lähtöhinta (Oy Arvohuutokaupat Hörhammer Värdeauktioner Ab lokakuu 1989) oli 170 000 mk, myyntihinta 370 000 mk ja nykyarvo 434 031 (vuonna 1994).
Samaisen Taidepörssin mukaan yli 200 000 mk myyntihinnan ovat ylittäneet seuraavat öljymaalaukset:
- Stalin galaktisessa ajantajussa signeerattu 1971 (255 000 mk) myyty helmikuu 1989
- Iltarusko Kiimauomalla 1979 (260 000 mk) myyty maaliskuu 1989
- Keritsijä 1966 (230 000 mk) myyty maaliskuu 1989
-…
Minna on lyhentymä Vilhelmiinasta, joka taas on Vilhelmin sisarnimi. Vilhelm tulee muisnaissaksan sanoista wille=tahto + helm=suoja, kypärä, siis lujatahtoinen kypäränkantaja.
Eija on toisen maailmansodan jälkeen yleistynyt suomalainen naisennimi, jonka lähtökohtana saattaa olla kirkkolauluissa ja virsissä keskiajalta saakka esiintynyt huudahdus eijaa.
Pirkko on muunnos Birgitasta, joka taas on muuntuma kelttiläisestä Brigitasta, joka tulee sanasta brigh=voima, vahvuus, korkea, ylhäinen.
Irina on venäläinen muoto Irenestä ja sen kreikkalaisesta alkumuodosta Eirene, joka tarkoittaa rauhaa.
Mertta-nimeä en löytänyt nimikirjoista, mutta Meritan kohdalla mainitaan Emerentian lyhentymä Merta ja nimi Emerita (ansiokas, hyvin palvellut).
Saini on…
Reino Keron teoksessa Suureen Länteen: siirtolaisuus Suomesta Yhdysvaltoihin ja Kanadaan (1996) kerrotaan, että 1900-luvun alussa Suomessa käytiin siirtolaiskuljetuksista hintasotaa. Sen aloitti vuonna 1903 Höyrylaiva Osakeyhtiö Nord, joka lupasi kuljettaa siirtolaisia Amerikkaan 100 markalla. Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö (SHO) ja sen kanssa yhteistoiminnassa olleet valtamerilinjat pudottivat hinnan puolestaan 79 markkaan. Syksyllä 1904 SHO osti Höyrylaiva Osakeyhtiö Nordin laivat ja onnistui näin monopolisoimaan Suomesta lähtevän siirtolaisliikenteen.
Lisätietoa matkaliikenteestä Pohjois-Amerikkaan löytyy myös mm. näiltä verkkosivuilta: http://www.hanko.fi/files/80/siirtolaiset.pdf ja Suomen sukututkimusseuran sivulta http://www.…
Kolikon arvo voi vaihdella 5 eurosta 500 euroon sen mukaan missä kunnossa se on.
5 € Raha on kulunut, sen yksityiskohdat ovat epäselviä.
8 € Raha on tasaisesti kulunut korkeimmista kohdista, mutta lähes kaikki yksityiskohdat ovat selviä.
40 € Rahan korkeimmissa kohdissa on hyvin pieniä käsittelyn jälkiä, muuten yksityiskohdat ovat teräviä. Leimakiiltoa ei ole.
250 € Rahassa ei ole kulumisen jälkiä ja sen pinta on ehjä ja leimakiiltoinen, mutta toisinaan lievästi tummunut.
500 € Raha on virheetön ja täysin leimakiiltoinen.
Lähteenä on käytetty Suomen Numismaattisen Yhdistyksen keräilijän opasta Suomen rahat arviohintoineen vuodelta 2005. Kirja on ei-kaupallisen tahon julkaisema luettelo eivätkä siinä mainitut hinnat ole osto- tai…
