HelMet-verkkokirjaston Omien tietojen Lainaushistoriaan kirjautuvat lainat sen tallentamisen aloittamisen jälkeen siinä järjestyksessä, kun ne on lainattu. Lainaushistorialistan järjestystä ei valitettavasti pysty muuttamaan, mutta otamme mielellämme vastaan kaikki palvelun kehittämisehdotukset.
Caritas/amor maximi momenti est.
Caritas/amor summi momenti est.
Caritas/amor supremi momenti est.
Caritas/amor maximi ponderis est
Caritas/amor summi ponderis est.
Caritas/amor supremi ponderis est.
Latinan superlatiivilla 'maximus' on usein enemmänkin merkitys 'erittäin suuri' kuin 'ehdottomasti suurin'. Luultavasti vaihtoehto 'summi momenti/summi ponderis' toisi selvimmin esille ajatuksen 'kaikkein tärkein'.
Caritas maxima est.
Amor maximus est.
Suurin on rakkaus.
Kävisikö muuten Vergiliuksen sananparsi
Omnia vincit amor.
Rakkaus voittaa kaiken.
Jos taas viittaat korinttolaiskirjeen 1,13 ajatukseen (usko, toivo ja rakkaus, suurin näistä on rakkaus), sen muoto on "fides spes caritas tria haec maior autem his est caritas", joista maior…
HelMet kirjaston kokoelmista löytyvät seuraavat teokset:
Lääketieteen termit, Duodecimin selittävä suursanakirja, Duodecim 2007.
Hervonen, Antti, Hoitoalan sanasto, Lääketieteellinen oppimateriaalikustantamo 2000.
Hopkins, Maritta, Englannin keskeistä sanastoa lääketieteen opiskelijoille, Tampereen yliopisto 1993.
Minkä tahansa laulun löytäminen pelkästään "avainsanojen" eli tässä tapauksessa oletettavasti laulutekstistä muistinvaraisesti poimittujen säkeitten perusteella on vaikeaa. Kirjastojen tietokannoissa toimitaan ensisijaisesti laulun nimen perusteella ja vain joissakin tapauksissa on mahdollista hakea esimerkiksi kertosäkeen alulla.
Parhaassa tapauksessa joku on ladannut laulun kaikki sanat verkkoon, jolloin ne sopivalla tavalla etsittynä voivat löytyä. Yritin googlaamalla tavoitella mahdollisesti kyseessä olevaa laulua, mutta mitään sellaista, johon kaikki esitetyt avainsanat olisivat sattuneet, ei valitettavasti löytynyt. Viikunapuu-nimisen yhtyeen esitys otsikolla Vain sinun luonas kallis armahtaja löytyi YouTubesta (https://www.youtube.…
Milloin keskiaika alkaa? Euroopan keskiajaksi rajataan tavallisimmin ajanjakso 400-1400. Mutta kuten Hartvig Frisch Euroopan kulttuurihistorian II-osassa toteaa: "On mahdotonta ilmoittaa tarkka vuosiluku. Koulukirjojen historianjaottelut ovat kaikki jonkin verran mielivaltaisia. Kulttuurihistoriallisesti renessanssin suorittama viilto on ainakin yhtä syvä kuin kansainvaellusten tekemä."
J.C.Revill kirjoittaa Maailmanhistoria -teoksessaan: "Kautta koko keskiajan roomalaiskatolisella kirkolla ja paavilla oli ainutlaatuinen asema. Euroopassa vallitsi ankara nurkkakuntaisuus ja sen johdosta talouselämä oli varsin alkeellista. Tästä syystä ihmiset etsivät ja löysivät vastapainoksi yhtenäisyyttä kirkosta, jolle silloisissa oloissa ei päässyt…
Pyytämäsi kirjastojen yhteystiedot saat kirjastojen kotisivuilta, poimimalla tiedot Internetistä. Suomen yleisten kirjastojen yhteytiedot on kerätty osoitteeseen http://www.kirjastot.fi/kirjastot/listaa_kaikki.asp
Listan Suomen tieteellisistä kirjastoista yhteystietoineen saa esimerkiksi osoitteesta http://www-db.helsinki.fi/kirjastot/ (Älä kirjota hakusanaa vaan anna pelkästään hae-komento)
Ammattikorkeakoulu- ja oppilaitoskirjastot löytyvät osoitteesta http://www.lib.helsinki.fi/tilke/amkkirj.html
Suurimmilta Suomalaisilla kirjakauppaketjuilta löydät myös Internet-sivut joilta voit poimia yhteystiedot. Internet osoiteet ovat useimmiten loogisia esim. http://www.akateeminen.com/ http://www.suomalainen.com http://www.meteori.com/
Elämänalue on sosiaalinen ilmiö ja teoreettinen termi, jolla pyritään jakamaan elämä eri osa-alueisiin, jotka ovat tavalla tai toisella yhteydessä ja vaikuttavat toisiinsa. Yhtä tarkkaa määritelmää ei ole.
Muun muassa tutkija Frank Martelan mukaan kolme tyypillisimmin nimettyä tai tärkeintä elämän osa-aluetta ovat työ, perhe ja vapaa-aika. (Lähde: https://frankmartela.fi/tag/psykologiset-perustarpeet/)
THL ei puhu varsinaisista elämänalueista, mutta tekee vastaavanlaisia ja paljon tarkempia jakoja elämänlaatua ja toimintakykyä mitatessaan: https://thl.fi/fi/web/toimintakyky/icf-luokitus/icf-luokituksen-rakenne
Teoksessa Puhelin, mummo vai joustava työaika? Työn ja perheen yhdistämisen arkea (Salmi & Lammi-Taskula,Gummerus, 2004)…
Eurokossu on kansanomainen ilmaus 0,7 litran Koskenkorva-pullolle. Koskenkorvaa saa useassa koossa 4cl, 20cl, alkuperäinen 50 cl, 70cl (eurokossu) ja yhden litran (perhekossu).Varsinaista tietoa siitä, miksi juuri tuo 0.7l pullo saa lempinimekseen eurokossu ei tunnu löytyvän. Yksi ajatus voisi olla se, että EU-direktiivi vuodelta 2009 määritteli Koskenkorvan vodkaksi. Aiemmin sitä ei luokiteltu vodkaksi juomaan lisätyn sokerin takia. Vodkaksi se määriteltiin, koska kaikki alkoholijuomat, joiden alkoholipitoisuus on yli 37.5 tilavuusprosenttia ovat vodkaa. Mutta miksi juuri tuo 0,7l pullo saisi eurokossu nimen, niin siihen ei löydy varmistusta.https://www.kossu.org/viina/Muita lempinimiä:juhlakossu 1.5 l (kossu 50 v)isokossu 1,0…
Stadin slangi on kiinnostava kielimuoto monelta kantilta. Slangin sanastoon kuuluvat myös paikannimet, kuten mainitsemasi Sörnäisten puhekieliset/slangimuotoiset Sörkkä ja Sörkka. Asiaa pohtii mm. Anna-Sofia Klemetti pro gradu -tutkielmassaan "Sun Söörnäinen on stadiksi sanottuna Sörkka, ei Sörkkä." : slanginimien Sörkka ja Sörkkä käyttö digitaalisissa diskursseissa. Slangilla ei sinänsä ole kielenhuoltoa, joten "oikeaoppisuus" on vahvasti subjektiivista. Tutkielman mukaan suomen kielen vokaalisointusäännön vastainen Sörkka on paikallisille oikea muoto, kun taas Sörkkä näyttäytyy "maalaisten" käyttämänä varianttina. Molemmat erisnimet taipuvat yleisnimien tavoin, tyypin 10A (astevaihtelu) mukaisesti, eli Sörkka, Sörkan ja Sörkkä, Sörkän.…
Vedyllä on kolme luonnossa esiintyvää isotooppia, joille on annettu nimet protium, deuterium ja ja tritium. Protium eli tavallinen vesi on näistä yleisin. Sen ytimessä on yksi protoni eikä yhtään neutronia. Deuteriumin ytimessä on yksi protoni ja yksi neurtoni ja tritiumilla yksi protoni ja kaksi neutronia.
Muiden alkuaineiden isotoopeille ei ole annettu erillisiä nimiä.
Lähde:
Encyclopædia Britannica, https://www.britannica.com/science/hydrogen
Varmaan suositut Soturikissat ja Potterit on luettu?
Helmet kirjavinkeissä löytyy ensiapua:
Catherine Doyle: Myrskynvartijan saari
Saarella on ihan omat suunnitelmansa Fionnin osalle.
Kim Forester: Pegasosten viha
Vauhdikasta eläinfantasiaa Soturikissojen hengessä.
Sarja: Cavallonin kronikat
Elina Rouhiainen & Kaisa Ranta: Valkeantuoja
Lasten pitää yhdistää voimansa, jotta aikuiset eivät ajaudu sotaan.
Sarja: Nelimaan tarinat Helmet
Samantapaisia kysymyksiä on tällä palstalla kysytty jo ennen esim.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-kirjoja-suosittelet-12-vuotiaalle
https://www.kirjastot.fi…
Kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy useita teoksia hakusanoilla maalaustaide tai kuvataide ja Alankomaat tai Hollanti. Erillistä teosta juuri hollantilaisista naistaiteilijoista ei löytynyt. Itäkeskuksen kirjastossa paikalla olleesta teoksesta Wright, Christopher : The Dutch Painters - 100 Seventeenth Century Masters, 1984 löytyi selaamalla tietoa ainakin taiteilijoista Judith Leyster ja Rachel Ruysch. Kaksiosainen teos Dictionary of woman artists , 1997 on Espoon pääkirjaston käsikirjastossa. Teos on hakuteos naistaiteilijoista 1600-1900-luvuilla. Rikhardinkadun kirjaston käsikirjastossa on hakuteos Petteys, Chris: Dictionary of women artists - an international dictionary of women artists born before 1900, 1985, jossa myös on tietoa…
Korttitemppuja käsittelevät ainakin seuraavat teokset: Bailey, Vanessa: Korttitemput, Sisäpelit, korttitemput, Rist, Lene: Temppuja, taikoja ja voittamattomia vetoja, osat 1. ja 2., Presto, Fay: Nuoren taikurin opas, Seppänen, Iiro: Taikoja ja tähtiä, Luttinen, Jarmo: Taikuri Luttinen: temppukirja, Taikatemput, Seppänen, Iiro: Iiro Seppäsen magian maailma, Day, Jon: Simsalabim!: taikurin käsikirja, Adair, Ian: Sata ja yksi taikatemppua, Stutz, Friedrich: Taikurin käsikirja, Salminen, Reijo: Reijo Salmisen taikuutta ja Anttila, Werner: Jokamiehen taikakirja. Kirjaston aineistotietokannasta voit hakea lisää asiasanalla taikatemput tai korttitemput.
Pohtimaasi ilmiötä kutsutaan yhteyttämiseksi eli fotosynteesiksi. Tarkempaa tietoa saat esim. sivustosta http://edu.ouka.fi/~eppu/solu/sitominen.html.
Voit myös tutustua biologian kirjoihin, joita toivottavasti löytyy kotipaikkakuntasi kirjastosta!
Elise Title on kyllä julkaissut kymmeniä romaaneja, mutta niistä ei ole suomennettu kovinkaan monia. Romeon ja Afroditen lisäksi ainoa kotimaisista kirjastoista löytyvä romaanisuomennos on Harlekiini-sarjassa ilmestynyt "Neiti Bluen rakkaus", joka löytyy Frank monihaku-palvelun (http://monihaku.kirjastot.fi/frank/) mukaan ainoastaan Kangasalan kirjastosta. Lisäksi Elisa Title on yksi useammasta tekijästä kirjassa "Onko hän se oikea?", joka käsittelee lähinnä parisuhdepsykologiaa ja löytyy Kymenlaakson alueelta (www.kyytikirjastot.fi) ainoastaan Pilkanmaan kirjastosta.
Frank-monihausta löytyy lisäksi muutama Elise Titlen englanninkielinen romaani:
Bleeding hearts (1997) Varastokirjasto
Chain reaction (1999) Helsingin kaupunginkirjasto,…
Tampereen kaupunginkirjaston pääkirjasto Metson käsikirjastosta löytyvät vuoden 2009 Aamulehdet mikrofilmeinä. Mikrofilmeistä on mahdollista ottaa kopioita maksua vastaan.
Suomalaisten luettelosääntöjen mukaan kansien kuvittajia ei todella oteta mukaan kuvailutietoihin. Aiemmin kuvitus saattoi olla irrallisessa kannen suojapaperissa. Pokkari- ym. muissa painoksissa saattaa olla aivan eri kuvitus, vaikka kirjan sisältö on sama.
Myöskään yhteisten kansaivälisten luettelointisääntöjen mukaan, joihin suomalaiset säännöt perustuvat, kansien kuvat ja otsikoiden muotoilu jätetään huomiotta.
Fennicaan luetteloidaan tarkimmin Suomessa, yleiset kirjastot saavat jättää omissa kuvailuissaan tiettyjä tietoja pois.
Urpo Huhtanen -nimistä näyttelyjulkaisua (ilm. 1990, 14 s.), voi lukea Turun yliopiston kirjastossa.
Linkistä
http://suomenkuvittajat.blogspot.com/search/label/Urpo%20Huhtanen
löytyy joitakin kuvia Huhtasen…
Etsimäsi lehti löytyy Pasilan kirjaston kirjavarastosta, ja sen saa sieltä luettavaksi ja valokopioitavaksi paikan päällä kirjastossa. Kotilainaan sitä ei kuitenkaan anneta.
Tässä Pasilan kirjaston yhteystiedot:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/yhteystiedot/
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksissa Suomalaiset sukunimet (Weilin+Göög, 1993) ja Sukunimet (Otava, 2000) kerrotaan, että sukunimenä Liikamaa perustuu talonnimeen. Liikamaa-nimisiä taloja on ollut lähinnä Pohjois-Suomessa, kuten esimerkiksi Alatorniolla, Ranualla, Kolarissa, Muoniossa ja Pudasjärvellä. Näillä alueilla Liikamaa -sukunimeä varsinkin esiintyy, etenkin Pellossa.
Valitettavasti Joensuun seutukirjastossa ei toistaiseksi ole kirjoja 3D -origameista, mutta pyrimme hankkimaan jonkin, jota on saatavana.
Oulun kaupunginkirjasto - maakuntakirjastossa on seuraavat kaksi 3d -origameja käsittelevää kirjaa, joista voi tehdä kaukolainapyynnön:
Mukerji, Meenakshi: Ornamental origami : exploring 3D geome[n]tric designs, 2008
Baba, Mieko: More & more 3D origami : step-by-step illustrations, 2005
