Salpausselät kulkevat rapakivialueen poikki. Kallioperä on kivilajiltaan rapakiveä, joiden ikä on n. 1,7 miljardia vuotta. - Jääkauden aikana 10 000-20 000 vuotta sitten mannerjää irrotti kallioperästä lohkareita. Mannerjään sulamisen aikana mannerjäätikön reunan peräydyttyä Salpausselän kohdalle noin 10 000 votta sitten näitä kallioperästä irronneita rapakivilohkareita kerrostui syntyviin Salpausselkiin. -Salpausselkien eteläpuolella oli Itämeren varhainen vaihe, Baltian jääjärvi. Jäävuorien mukan rapakivilohkareita kulkeutui pitkin Etelä-Suomen rannikoita, myös Salpausselkien rinteille.
Tämän vastauksen olen saanut Geologian tutkimuskeskuksen Rovaniemen toimiston geologilta.
Kirjallisuutta: Savitaipaleen aluueen kallioperäkartta,(…
Veistos on Armas Hutrin tekemä Sortavalan seminaarin muistomerkki vuodelta 1965 ja sen nimi on Tiedon lähteellä. Sen tarkka sijainti on JOensuussa Länsikadun varrella, Kuopiontien ja Tulliportinkadun välissä sijaitsevassa puistossa. Veistoksesta löytyy lisää tietoa Joensuun taidemuseon sivulta
http://taidemuseo.jns.fi/veistokset/index1.php?gal=1&pic=38
Turun kaupungin pääkirjaston http://www.turku.fi/kirjasto kokoelmista löytyy aiheeseen liittyen teos Ruovesi ennen ja nyt (1992). Teoksessa on oma lukunsa Kautun ja Ruhalan kylistä. Lisäksi kokoelmiin kuuluu Ruoveteen liittyen kirjasarjan Vanhan Ruoveden historia osat 3,6,1: Ähtärin historia 1865-1918; 3,6,2: Ähtärin historia 1918-1980; 3,5,1: Kurun historia 1867-1918; 3,4,1: Vilppulan ja Pohjaslahden historia 1866-1918; 3,4,2: Vilppulan ja Pohjaslahden historia 1918-1980; 3:1: Virrat 1860-luvulta 1970-luvulle; 3:2: Multian historia 1866-1975; 3:3,1: Keuruun ja Pihlaveden historia 1860-1917 sekä 2:1: Kuru, Pohjaslahti, Ruovesi, Vilppula ja Virrat isostavihasta 1860-luvulle. Kyseinen sarja kuuluu varastokokoelmiin, mutta on sieltä…
Kyseessä voisi olla Filmihalli Oy:n tuottama, Mika Haaviston ja Antti Välikankaan ohjaama dokumentti Paraguayn viidakkosuomalaiset, joka on valmistunut vuonna 2004. Se kertoo Paraguayhin 1920-luvulla muuttaneiden, luonnomukaista elämäntapaa etsineiden suomalaisten siirtolaisten viimeisistä jälkeläisistä. Se on esitetty YLE TV2:ssa Ulkomsuomalaisen tarina -sarjassa (http://www.filmihalli.fi/tuotanto/yletuotanto.html).
Dokumentista ja sen tekijöistä on ilmestynyt juttu Apu-lehdessä, ja se on luettavissa osoitteessa http://www.apu.fi/reportaasi/article117423-1.html.
Seuraavat kirjat löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-aineistohausta http://www.helmet.fi
Matematiikkaa lähihoitajalle / / Sirpa Ernvall, Antero Pulli, Anne-Marie Salonen, julk. WSOY Oppimateriaalit 2008
Helmitaulu : lähihoitajan matematiikka / Pauli Koivula, Juha Niemi, julk. 2007
Lääkelaskut / Anna-Marja Pussinen, Liisa Somerharju, Sarja Lähihoito, Edita 2008
Tässä kollegoiden avulla koottua listaa:
Päivi Alasalmi: Jokioisten kesäleiri (novelli, löytyy kokoelmasta Koirapäinen pyöveli)
Allende, Isabel: Eva Lunan rakkaudet
Cunningham, Michael: Koti maailman laidalla
Heinlein, Robert A.: Kuu on julma, Kissa muurin läpi (sekä suomentamattomat Stranger in the strange land ja Time enough for love)
Kuivaniemi, Mirja: Hinta
Levo, Tuula: Neiti Soldan
Roche, Henri-Pierre: Jules ja Jim
Lisää englanninkielisiä romaaneja löytyy esim. osoitteesta
http://www.faqs.org/faqs/polyamory/culture/.
Tupakkakasvit ovat suvullisia kasveja. Ilmeisesti sukupuolet ovat samassa kasvissa, sillä lajikkeita voi risteyttää pölyttämällä ristiin kahta lajiketta. (Tästä löytyy ainakin englanninkielisiä artikkeleita, esim. jhered.oxfordjournals.org/content/os-7/1/143.full.pdf.) Tupakankasvatuksesta Suomessa on kirjoittanut mm. Untamo Utrio 1943 teoksessaan Pois pula ja puutteet. Teksti löytyy netistäkin: http://www.henriettesherbal.com/eclectic/pula-puutteet/luku-10.html.
Voit kaukolainata Savon Sanomien mikrofilmit kyseiseltä ajalta tekemällä kaukolainapyynnön omassa kirjastossasi (ilm. Salon kaupunginkirjasto). Kaukopalvelu on maksullista. Lisätietoja kaukopalvelusta http://www.salo.fi/vapaaaikajamatkailu/kirjasto/palvelut/kaukopalvelu/
Kirjastossa on mikrofilmien lukulaitteita, joille voi varata ajan neuvonnasta puh. (02) 778 4950.
Kansalliskirjasto on digitoinut tähän mennessä kaikki Suomessa vuosina 1771-1920 ilmestyneet sanomalehdet, ja ne ovat vapaasti käytössä tämän palvelun kautta http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/search
Freud Marx Engels & Jung -yhtyeen viimeinen keikka oli 21.12.2016 Lahdessa Jorma-nimisessä ravintolassa. Pekka Myllykosken viimeinen julkinen esiintyminen tapahtui Helsingissä Bar Mendocinossa 28.1.2017 Huojuva lato -yhtyeen keikalla vierailijana. Samana päivänä aiemmin Myllykoski oli laulanut viimeisen kerran äänitysstudiossa. Nämä tiedot löytyvät Suonna Konosen Suomikantria esittelevästä kirjasta "Mystiset metsätyömiehet ja keskikalja-cowboyt". Sivulla 351 on kuva viimeisen keikan settilistasta.
Pekka Myllykoski kuoli 22.4.2017. Hänen tuhkansa on Suonna Konoselta saadun tiedon mukaan siroteltu eri paikkoihin, mm. suvun kesämökille Vammalaan.
Nimet Suni ja Sunikka pohjautuvat germaanisiin miehennimiin Sune, Sunneke, jotka sisältyvät niin skandinaaviseen kuin alasaksalaiseenkin henkilönnimistöön. Meille ne ovat voineet kulkeutua kauppavaikutusten myötä molemmita tahoilta ja siirtyä sukunimiimme isännimen tai talonnimen välityksellä. Vanhoja tietoja sukunimen tapaan käytetystä Suni -nimistä on Etelä-Karjalasta, Lounais-Suomesta ja Pohjanmaalta, ja samoilla seuduilla nimi on nykyisin käytössä sukunimenä. Esim. Hans Suni 1545 Jääski, Anders Sunj 1646. Vehmaan kihlakunnan tuomarina toimi 1423 Sone Sonson, Jääskelässä Sunila kylännimenä 1543 (vanhin talo nimeltään Suninen). Hailuodossa on tallennettu tieto nimestä Las Sunin 1562.
Lähde: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala:…
Hyvän johdatuksen suomalaiseen sääty-yhteiskuntaan antaa esimerkiksi Suomalaisen arjen historia -kirjasarjan toinen osa Säätyjen Suomi. Siihen sisältyvä Panu Pulman kirjoittama artikkeli Maalaiselämän hidas muutos tarjoaa monipuolisesti näkökulmia maaseudun väestöön ja sen asemaan sääty-yhteiskunnassa. Hyvä maatalousyhteiskuntaan keskittyvä lähdeteos on myös Suomen maatalouden historia. 1, Perinteisen maatalouden aika esihistoriasta 1870-luvulle.
Vuonna 1769 Suomen väestöstä (553 703) yhteiskuntasäätyihin kuului 213 171 suomalaista: aatelissäätyä 1 876, papistoa ja akatemian ja koulun virkakuntaa 3 611, porvarissäätyä 13 011 ja itsenäistä talonpoikaisväestöä 194 673.
Vuoden 1865 lopussa Suomen väestö (1 803 000) jakautui…
Israel nimenä on ollut käytössä jo tuhansia vuosia, eikä sen juurista ja merkityksestä ole täyttä varmuutta. Se on ollut alunperin miehen nimi, ja sen vanhimman kirjoitetun muodon uskotaan löytyvän egyptiläisestä Merenptahin steelasta (n. 1200 eaa).Isra-alkuosan arvellaan voivan tulla esimerkiksi sanasta, joka hepreassa on muotoa: śārar tai: śārâ (hallita, olla vallassa).Vanhassa testamentissa nimi selitetään näin: "Silloin hän sanoi: "Sinun nimesi älköön enää olko Jaakob, vaan Israel, sillä sinä olet taistellut Jumalan ja ihmisten kanssa ja olet voittanut". (1. Moos. 32:28). Tai kuten Baker's Evangeligal Dictionary of Biblical Theology selittää: "Tämä nimi on yhdistelmä hepreankielisistä sanoista, jotka tarkoittavat "painia"…
Tietoa belgialaisten kirjailijoiden suomennetuista teoksista on vaikea löytää.
Kirjallisuutta voi etsiä kielialuettain (esim. ranskankielinen kertomakirjallisuus, joka on kirjastoluokka 84.61), mutta tällainen haku ei erottele Belgiassa julkaistua kaunokirjallisuutta. Belgian kirjallisuushan jakautuu maan kielialueiden mukaan flaamin- ja ranskankieliseen kirjallisuuteen. Lisäksi on julkaistu kirjallisuutta vallonimurteilla.
Belgian kirjallisuudesta löytyy jonkin verran tietoa mm. Otavan kirjallisuustieto-teoksesta vuodelta 1990 ja Noora Erosen ja Reijo Kemppisen kirjasta Belgia-maa Euroopan ytimessä (2000). Myös Suomi-Klubin Belgia-oppaan sivuilla on kirjoitettu lyhyesti belgialaisesta kirjallisuudesta: http://www.suomi-klubi.com/opas/…
Kyseessä on Maijaliisa Dieckmannin kirja Aurajoen tyttö (1982).
Voit tarkistaa teoksen saatavuuden Turun kaupunginkirjaston ja lähialueen yhteisestä VASKI-aineistotietokannasta http://www.turku.fi/vaski
Tässä muutama esimerkki suhteellisen tuoreista keskiaikaa käsittelevistä kirjoista:
Keskiajan avain (SKS, 2009)
Kari, Risto: Suomalaisten keskiaika: myytit ja todellisuus (Wsoy, 2004)
Hanska, Jussi: Kirkko, kuri ja koulutus: hengellisen säädyn moraalihistoriaa myöhäiskeskiajalla (SKS, 2004)
Suomalaisen arjen historia 1: Savupirttien Suomi (Weilin+Göös, 2006)
Suomen keskiajan turkiskaupasta ei juuri löytynyt kirjallisuutta tai artikkeleita, kun haimme eri tietokannoista, sehän olisi melkeinpä ihan uuden tutkimuksen aihe!
Mutta ehkäpä yleensäkin keskiaikaa käsittelevistä teoksista voisi löytyä ainakin mainintoja. Kansalliskirjastosta löytyi keskiajan Venäjän turkiskauppaa käsittelevä teos: Martin, Janet: Treasure of the land of darkness:…
Etsimäsi lehti löytyy Pasilan kirjaston kirjavarastosta, ja sen saa sieltä luettavaksi ja valokopioitavaksi paikan päällä kirjastossa. Kotilainaan sitä ei kuitenkaan anneta.
Tässä Pasilan kirjaston yhteystiedot:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/yhteystiedot/
Hovilainen kuuluu samaan ryhmään kuin sukunimet Hovi, Hovinen ja Hovila. Sanaa hovi on käytetty Itä-Suomessa merkityksessä "suuri talo, kartano". Hovi-nimisiä kartanoita ja Hovila-nimisiä suuria tiloja löytyy monista paikoista Suomessa. Usein nimi on annettu leikki- tai pilkkamielessä myös vähäpätöiselle mökille. Nimen Hovilainen taustalla on Hovila-nimiset talot.
Hovilaisista löytyy mainintoja Hartolasta, Siilinjärveltä, Nilsiästä ja Joutsasta. Vanhat tiedot nimestä Hovilainen löytyvät Karjalankannakselta 1700-luvulta.
Lisää tietoja voi etsiä kirjoista Uusi suomalainen nimikirja ja Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000).
Nykyisen nimilain mukaan kaikki käytössä olevat sukunimet ovat suojattuja.
- Tuulensuojaan: Yellow river, es. Christie (säv., san. Christie, Jeff) Epic 510626, alkuperäinen julkaisu single Yellow river / Down the Mississippi line (1970)
Ensimmäinen suomalainen versio Ei aikaa enempää -levy, 1970, Scandia KS840, levytyksen tuottaja todennäköisesti Jaakko Salo
- Mamy blue: ensimmäinen levytys Mamy Blue (italiaksi) / E' finita la primavera, es. Spagna, Ivana (Ricordi 2020047) 1971. Levytyksen tuottaja todennäköisesti Salermo, Massimo
Ensimmäinen suomalainen versio:
Mamy blue / Kun katsoo mua hän silmiin, esittäjä Kirka (Scandia KS 865) (v.1971) levytyksen tuottaja ja sovittaja Olli Heikkilä
- Moi moi vain: alkuperäinen levytys
Take me high / I'm loving you, es. Veres, Mariska (Hollanti) (PE 22091) v. 1975
Suomeksi…
Löytämieni tietojen perusteella Helmi Poukan näkemyksiä nykytutkimus ei tue. Hänen tutkimuksistaan mainitaan mm. Kalevalan kulttuurihistoriasta kertovalla sivustolla: http://www.kalevalaseura.fi/kaku/sivu.php?n=p5a1&s=p5a1s3s2&h=hp5a1&f=f…
Hänet luetaan siinä Wettenhovi-Aspan näennäistieteellisiin hengenheimolaisiin, jotka yhdistivät Kalevalan synnyn etelä-Euroopan/Egyptin muinaisiin kulttuureihin.
Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja (1-3, 1992, 1995, 2000) ei mainitse Helmi Poukkaa lähteenä.
Lähempiä tietoja Helmi Poukasta en valitettavasti löytynyt.
Jos haluatte aiheesta tarkempaa tietoa niin kannattaa kääntyä Kotimaisten kielten keskuksen puoleen, jonka etymologisessa arkistossa varmaankin tiedetään enemmän.…
Hopeinen ansiomerkki myönnetään 20 ja 25 vuoden työskentelystä saman työnantajan palveluksessa, itsenäisestä yrittämisestä tai pitkäaikaisesta työstä luottamushenkilönä. Hopeinen elämäntyömerkki voidaan myöntää työntekijälle vähintään 20 vuoden työurasta, vaikka se olisi kertynyt useamman eri työnantajan palveluksessa. Elämäntyömerkki voidaan myöntää myös Keskuskauppakamarin harkinnan perusteella henkilön omasta hakemuksesta.Hinnaltaan hopeinen elämäntyömerkki ja hopeinen ansiomerkki ovat saman hintaisia, joten siinä mielessä ne ovat samanarvoisia.
Jos samalla henkilöllä on sekä hopeinen elämäntyömerkki että hopeinen ansiomerkki, Keskuskauppakamari ohjeistaa kantamaan elämäntyömerkkiä lähempänä vartalon keskiviivaa. Koska ansiomerkkien…
