Projektihallinan käsikirjaa löytyy vuosien 1999,2002,2004,2008 ja 2009 painoksina. Viimeisiimmästä vuoden 2009 painoksesta on varauksia, joten se ei nyt ole saatavana mistään pääkaupunkiseudun kirjastoista. Vanhempien painoksien saatavuustiedot löytyvät osoitteeesa:http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Martin Stenbergin kirjan Tieto: tietojohtamisen arkkitehtuuri )Otava 2006) saatavuustiedot löytyvät samasta osoitteesta. Sitä löytyy lainattavana tällä hetkellä esim. Rikhardinkadun ja Pasilan kirjastoissa. Varaukset kirjoista voi tehdä www.helmet.fi sivuston kautta tai soittamalla kirjastoon.
Runo on "Miten isäkissa parani" ja löytyy teoksesta nimeltä Nikkar-Tikkarin mäellä (WSOY, 1960). Teos pohjautuu tsekkiläisten kansanrunojen valikoimaan ja runot on suomentanut Kirsi Kunnas.
Teosta löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista, Pasilasta ja Kalliosta: http://luettelo.helmet.fi/record=b1073904~S9*fin
Irja Rane itse on syntynyt Ikaalisissa, jonka murre, samoin kuin Kiikankin, kuuluu Ylä-Satakunnan murteiden alueeseen. Irja Ranen Naurava neitsyt –romaani koostuu kolmesta osasta, joiden tapahtumat ja henkilöt elävät eri maissa ja eri aikoina. Olisiko Irja Rane henkilöidensä erilaisista taustoista huolimatta kuitenkin halunnut antaa teoksensa kielelle samantyyppisen pohjan, jonka sinä äitisi kielen tuntijana tunnistit?
Isäsi lausuma runo on tosiaan Juhani Ahon, ja nimeltään Karhunnahka. Se on julkaistu ainakin Einar Fieandtin ja Helmi Krohnin kokoamassa runokirjassa Ilvola: eläinopillinen runovalikoima (1924) ja kirjassa Lukutunnin kirja. V, Lukemisen oppikirja kansakoulun V tai VI luokalle (1964). Kysele kirjoja kaukolainaan…
He ain't heavy, he's my brother -kappaleesta on olemassa ainakin neljä laulettavaa suomenkielistä sanoitusta, joista Chrisse Johanssonin Ilman ystävää et jää löytyy Suuren pop-toivelaulukirjan osasta 4. Muut ovat Kun voi luottaa ystävään (Arto Vilkko), Som' muv' velii (Jaakko Joose Tammelin) ja Vahva oon (pseudonyymi Erik Lehtiniemi).
Tietoa Elina Karjalaisesta löydät esim. seuraavista teoksista:
Kotimaisia nykykertojia. 1-2 / [toimittaja: Ismo Loivamaa]ilm. vuosi 2003
2 Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 3 / toim. Ismo Loivamaa, ilm. v. 2001
3 Koskesta suvantoon : muistelmia vanhenemisen vuosilta / Elina Karjalainen, ilm. v. 2001
4 Villit vuodet : muistelmia toimittajavuosilta / Elina Karjalainen, ilm. v.2000
5 Isän tyttö : lapsuuden muistelma / Elina Karjalainen, ilm. v. 1999
6 Kotimaisia nykykertojia. 2 / toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa, ilm. v. 1998
7 Kaipauksen ja kiitoksen kirja / Elina Karjalainen, ilm. vuosi 1998
8 Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän, ilm. vuosi 1995
9 Löytöretki lapsuuteen / toimittanut Heli…
Vain yksi suomenielinen teos löytyi. Hämeen ammattikorkeakoulun kirjastossa on seuraava teos, jonka voi kaukolainata kauttamme. (Huom. Kaukolaina voi olla maksullinen).
Tekijä(t): Paetau Sjöberg, Gunilla
Nimeke: Huopa : käyttötuotteesta taiteeseen / Gunilla Paetau Sjöberg ; [suomennos: Piia Kolho, Leena Sipilä ja Ditte Stürmer]
Julkaistu: Jyväskylä : Atena, [1999]
Ulkoasu: 214 s. : kuv. ; 24 cm
ISBN: 951-796-125-1 ( sid.)
Kirjastoihin ei valitettavasti ole voitu hankkia kielten ylioppilaskokeita sitten vuoden 1993. Tämän estävät tekijänoikeudet. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on pitkän venäjän pakollisia ylioppilaskokeita seuraavasti: kevät 90, kevät 91, syksy 91, kevät 92, syksy 92 ja kevät 93.
Valmennusta ylioppilaskirjoituksiin saat myös Internetistä, ei kylläkään vanhoja kielten kokeita:
http://portaali.internetix.fi/fi/opinnot/oppimateriaali/01lukio/navi/01… - tänne on rekisteröidyttävä.
http://www.yle.fi/abitreenit/index.shtml - YLEn Abitreenit
Asia kannattaa tarkistaa kyseisen yhdistyksen säännöistä. Yhdistyslaista ei asiasta löytynyt mainintaa. Kari Loimun Yhdistystoiminnan käsikirjassa (WSOYpro 2007) todetaan kunniajäsenistä yleensä, että "kunniajäsenellä ei yleensä ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksessa, usein kuitenkin läsnäolo- ja puheoikeus".
Yhdistyslaki löytyy Finlexistä: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503?search%5Btype%5D=pi…
Loimu: Yhdistystoiminnan käsikirja (WSOYpro 2007)
Kysymykseen on vastattu jo aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta palvelussa:
"Koulun oppiaineiden historiasta löytyy esitys mm. teoksesta Hellström (2008): Sata sanaa opetuksesta: keskeisten käsitteiden käsikirja (s.246-248).
Suomalaisen koulutuksen ja opetuksen historiasta tietoa löytyy esim. teoksista:
1. Heikkinen (1983): Perinneyhteisöstä kansalaisyhteiskuntaan: koulutuksen historia Suomessa esihistorialliselta ajalta itsenäisyyden aikaan,
2. Mikael Agricolasta opin ja tutkimuksen tielle 2006 (2007) ja
3. Rinne (1984): Suomen oppivelvollisuuskoulun opetussuunnitelman muutokset vuosina 1916-1970: opetussuunnitelman intentioiden ja lähtökohtien teoreettis-historiallinen tarkastelu.
Myös didaktiikkaa ja eri oppiaineiden historiaa…
Kustannusosakeyhtiö Revontulen sivuilta löytyy lyhyet esittelyt molemmista miehistä.
Petri Sarjanen: http://www.revontuli.net/henkilot/pop_sarjanen.htm
Kari Kallonen: http://revontuli.net/henkilot/pop_kallonen.htm
Muita viitteitä kirjailijoista ei oikein tahdo löytyä. Kummastakaan ei ole kirjoitettu elämäkertaa, eikä lehtiviitetietokannoista (Arto, Aleksi) löydy viitteitä kuin kirja-arvosteluihin. Ilmeisesti siis henkilöhaastatteluita ei ole tehty. Yksi mahdollisuus on tietysti kysyä Kustannusyhtiö Revontulelta lisätietoja kirjailijoista. (http://revontuli.net/)
Yritin etsiä Vänön siika -ruokaohjetta kokoelmistamme ja internetistä, mutta valitettavasti tuloksetta. Saaristolaisruoasta löytyi useita teoksia, mutta useimmiten niissä ei eritelty mistä päin saaristoa reseptit ovat peräisin. Tässä lista Turun kaupunginkirjaston saaristolaisruokakirjoista, joista löytyy ainakin yksi siikaresepti.
Iniö köket : Traditionella skärgårdsrätter 1985
Modeen, Herdis: Mat och dryck i Åboland 1979
Saaristokulttuuri = Skärgårdskultur = Archipelago culture 2005
Anttila, Risto: Hailiserpaa ja tuhlipuuroa : Suomenlahden ulkosaarten ruokaperinnettä ja perinneruokia 2007
Koivusalo, Timo: Rysän päältä : siikahyvä ruokakirja 2005
Kolmonen, Petri: Maakuntien kalaruoat 1995
Jos kirja löytyy HelMet-kirjastojen alueelta toisen järjestelmään kuuluvan kirjaston valikoimista, kirjan voi varata lähimpään HelMet-kirjastoon osoitteessa http://www.helmet.fi/.
Jos taas kirjasto, jossa kirja on, ei kuulu samaan kirjastojärjestelmään kuin oma kirjasto, on kaksi vaihtoehtoa. Toinen vaihtoehto on mennä kirjastoon, jossa kirja on, ja hankkia sen kirjastojärjestelmän kirjastokortti. Kunnassa ei tarvitse asua saadakseen kirjastokortin.
Toinen vaihtoehto on tilata kirja kaukolainana omaan kirjastoon kaukopalvelun kautta. HelMet-alueella kaukolainan edellytys on, ettei kirjaa löydy mistään pääkaupunkiseudun kirjastosta, tieteelliset kirjastot mukaan lukien. Kaukopalvelupyynnön voi tehdä osoitteessa http://www.helmet.fi/fi-FI/…
Sari Peltoniemen arvostelu ensimmäisestä Harry Potter -kirjasto löytyy Internet-sivulta (Kalaksikukko) http://iwn.fi/kk/arvostel/kkarv055.htm Internetistä löytyy myös Harry Potter -kirjojen suomentajan Jaana Kaparin Haastattelu (Helsingin Sanomat) osoitteesta http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/20000402/ajas/20000402aj04… .
Potter-kirjoista löytyvät myös seuraavat suomenkieliset artikkelit:
Heikkilä-Halttunen, Päivi. 'Harry Potter rules!' Onnimanni 2000:1, s. 14-18.
Saure, Annamari. 'Ilmiö nimeltä Harry Potter'. Virke 2000:2, s. 32-34.
Manninen, Terttu. 'Iltasatuja ja lapsille omistettua aikaa' Lapsen maailma 1999:58, s. 40-41.
Mänttäri, Tiina. 'Harry Potter ja Azbakanin vanki' Portti 2000:19, s. 1, 144-145.
Mänttäri,Tiina. 'Harry…
Kysymäsi teos "Matematiikka -näkökulmia opettamiseen ja oppimiseen" löytyy useastakin kirjastosta. Kyseessä ei ole kuitenkaan Anu Pietilän kirjoittama, vaan toimitettu (Räsänen, P. et.al.) teos. Saatavuustiedot löydät Frank-monihausta http://monihaku.kirjastot.fi vaikkapa teoksen nimellä hakemalla.
Anu Pietilän väitöskirja on nimeltään "Luokanopettajaopiskelijoiden matematiikkakuva: matematiikkakokemukset matematiikkakuvan muodostajina". Sen ja hänen muiden kirjojensa saatavuustiedot löydät Helsingin yliopiston kirjastojen Helka-tietokannasta http://finna.fi
Aiheesta ei ole kovin paljon kirjoitettu, mutta jotain sentään löytyi:
Raukko, Elina: Morsiamen koristautuminen kertaa hyvin sidontahistoriaa. Puutarha & kauppa 1/1997, s. 26-29.
Raukko, Elina: Saksalaisilla pitkä morsiussidonnan historia. Puutarha & kauppa 1/1997, s. 22-23.
Myös kirjassa Häät (951-718-632-7) kerrotaan kukkien käytöstä häissä.
Asiaa voi lähestyä myös valokuvauksen kannalta. Esim. seuraavissa hääkuvausta käsittelevissä artikkeleissa on tietoa myös hääkukista ja koristeista:
Tiirola, Liisa: Vanha hääkuva kertoo. Valokuvauksen vuosikirja 1973, s. 124-131.
Savia, Savu: Ikuistettua rakkautta - 1800-luvun ja 1900-luvun alun häävalokuvat. Sukuviesti 2/2003, s. 10-13.
