Kävin läpi koko joukon kasvikirjoja, mutta yksikään tutkimistani teoksista ei kertonut, mistä maksaruohon nimi tulee.
Luontoportti-verkkosivusto sen sijaan tarjoaa seuraavanlaisen selityksen: "Isomaksaruohon lehtien on katsottu muistuttavan sian maksaa ja siksi kansa on nimittänyt kasvia kalliomaksaksi, sianmaksaheinäksi – tai maksaruohoksi."
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/isomaksaruoho
Markku Aron levyttämät kappaleet löydät Suomen äänitearkiston sivuilta (http://www.yle.fi/aanilevysto/firs/) valikoimalla sivukehyksestä Kevyen musiikin kappaleet ja kohdasta esittäjät A-kirjaimen, jolloin löydät Markku Aron. Listasta ei löydy kappaletta, jonka nimessä esiintyisi sana suru, mutta vastaavia kylläkin. Ehkä tunnistat etsimäsi, kun selaat kappaleita. Voit myös samassa osoitteessa käydä läpi kappaleita, joiden nimessä sana suru esiintyy.
Lasten kasvatusmenetelmät muuttuvat ja kehittyvät koko ajan, joten aiheesta lötyyy paljon kirjallisuutta. Alla teoksia, jotka sijoittuvat vuosille 1980-1995 ja nykypäivään.
Nummenmaa, Tapio; Anna, Raija : Lapsen kehitys ja kasvatus. Helsinki: Otava 1980
Dyer, Wayne W. : Mitä toivot lapsellesi?. 1986
Kärkkäinen, Veli-Matti : Rakkautta ja rajoja : Terveen kurinpidon periaatteet ja menetelmät. Vantaa: Rv-kirjat 1990
Prekop, Jirina : Pikkutyranni : lapsi tarvitsee rajat. Helsinki: Otava 1990
Hytönen, Juhani: Lapsikeskeinen kasvatus. 1992
Hänninen, Ville : Retrovauvat : suomalaista lasten historiaa. Helsinki: Ajatuskirjat 2008
Andersen, Heidi : Tietoisen läsnäolon opas vanhemmille.…
Museokorttia ei voi lainata Helmet-kirjastoista. Kortin voit ostaa Museokortti-museoista tai verkosta:
https://www.museot.fi/museokortti
Listan Museokortti-museoista löydät täältä:
https://www.museot.fi/museohaku/
1.-2. -luokan koulun laulukirjasssa nimeltä "Piiri pieni pyörii" (Musica 1-2 : oppilaan kirja, 9. p. 1993) löytyy tämä laulu. Kirjan mukaan kyseessä on sveitsiläinen kehtolaulu, johon suomenkieliset sanat on tehnyt Samppa P. Asunta.
Kehtolaulun sanat menevät näin:
Nuku, nuku, lapsi.
Uinu pienoinen.
Tuuli käy jo ulkona.
Suojaa, Herra, lapsosta.
Uinu pienoinen.
Nuku, nuku, lapsi.
Uinu pienoinen.
Kissaakin jo nukuttaa.
Ei se hiirtä kiinni saa.
Uinu pienoinen
Kirjoittamisen ja erityisesti luovan kirjoittamisen oppaita löytyy kirjastoista paljonkin, tässä muutamia:
Kemppinen, Pertti: Tarinoiden maailmat (ISBN 952-5167-19-4)
Karhumäki, Johanna: Sininen kynä - luovan kirjoittamisen opas (ISBN 951-0-23502-4)
Wallin, Raimo s.: Luova kirjoitus (ISBN 951-95695-7-X)
Jonsson, Curt:Luova kirjoittaminen (ISBN 951-644-048-7)
Marjatta Kurenniemi on kirjoittanut omasta satukirjailijan työstään mm. esseessä Ragundiksen kynä, joka sisältyy teokseen Sadun avara maailma. Sadut varhaiskasvatuksen tukena/Ojanen, Sinikka. (ISBN 951-1-06054-6). Apua voi olla muistakin lastenkirjallisuutta käsittelevistä esseekokoelmista, esim.kirjassa Sadun voimat/toim. Johanna Jokipaltio Sinikka Nopola kertoo omista…
Kirjoja kannattaa hakea asiasanalla: "akuhieronta", "vyöhyketerapia" tai "akupainanta" pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistokokoelmasta osoitteesta http://www.libplussa.fi/
Haku antaa esim. seuraavia teoksia:
Tekijä: Crane, Beryl
Nimeke: Vyöhyketerapia
Tekijä: Pooley, Nicola
Nimeke: Shiatsu pieni käytännön opas
Tekijä: Sutton, Catherine
Nimeke: Healing with shiatsu
Ensimmäinen kirjastokortti on asiakkaalle maksuton. Kirjastokortin saa välittömästi käyttöönsä käymällä missä tahansa pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) kirjastossa ja esittämällä virallisesti hyväksytyn kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Lisätietoja saa osoitteesta http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h23/h17/q18.htm
TIetoa Flavia Bujorista (synt. 1988) löytyy Gummeruksen Kustannuksen kirjailijahausta, http://www.gummerus.fi.
Flavia Bujorin esikoisteos La Prophétie des Pierres ilmestyi vuonna 2002. Kirjan oikeudet on myyty 28 maahan ja elokuvaoikeudet on ostanut hollywoodilainen tuotantoyhtiö Miramax.
Flavia Bujor vieraili Suomessa 25.-27.8.2004.
Kirjailijan tuotantoa
Ennuskivien mahti (La Prophétie des pierres), 4. painos 2005
Mette (samoin kuin Metta) ovat saksalaisia lyhentymiä Metchild- eli Mathilde-nimestä. Sen merkitys taas on "voimakas taistelija". Mathilde-nimen muita yleisiä lyhentymiä eri kielissä ovat mm. Hilda ja Hilde, Tilda ja Tilde, Maude, Maud, Tilly ja Milda.
'Sacaron' on taivutusmuoto (preteriti) espanjan verbistä 'sacar' eli poistaa ; saada, saavuttaa ; ottaa, tehdä
( http://fi.wiktionary.org/wiki/sacar ) . Esim.'Lo sacaron del equipo' = hänet poistettiin joukkueesta ;
'Me sacaron una muela' = Minulta vedettiin hammas. Taivutustaulukko ja lisätietoa (englanniksi):
http://www.freshdictionary.com/index.php/Sacar .
Brasiliassa, Mato Grosson alueella näyttäisi myös olevan paikka nimeltä Sacaron. Paikalla on toinenkin nimi, Iguatemi.
http://www.tageo.com/index-e-br-v-11-d-m910973.htm .
Asiaa on tiedusteltu syntyperäiseltä espanjan puhujalta, mutta hänenkään tiedossaan ei ole, että sanalla sinänsä olisi jokin oma erityinen merkitys.
Tässä joitakin psykologisen jännityskirjallisuuden edustajia :
Karin Alvtegen
Mary Higgins Clark
Ann Cleeves
Thomas H. Cook
Kjell Eriksson
Inger Frimansson
Elizabeth George
Doris Gercke
Patricia Highsmith
Jane Stanton Hitchcock
Anna Jansson
Nigel McCrery
Ingrid Noll
Ruth Rendell
Johan Theorin
Minette Walters
Sven Westerberg
Helena von Zweigbergk
Yo. tekijöiden tuotantoa löytyy suomennettuna runsaasti. Haku HelMet-verkkokirjastosta http://www.helmet.fi
Uudelleenkouluttautumisesta löytyy kirjastosta vain vähän yleisluontoista kirjallisuutta, tietokannasta löytyvät kirjat keskittyvät yksittäisten alojen työntekijöiden (esim. tanssijoiden) uudelleenkoulutusmahdollisuuksiin. Asiasanalla ”ammatinvaihto” kirjastosta löytyy yksi teos, vuonna 2009 ilmestynyt ”Elämänmuutos! : hyppy uudelle uralle”. Teoksessa on kerrottu 15 uranvaihtajan kokemukset ammatinvaihdosta. Sen sijaan aikuiskoulutuksesta kirjallisuutta löytyy enemmän. Teoksia voi selata kirjaston verkkotietokannassa osoitteessa http://kirjasto.kuopio.fi/ , asiasanalla aikuiskoulutus. Esim. teoksessa Kokkinen, Annemari: Aikuisen oppijan kirja (2008) sivutaan myös uudelleenkouluttautumista ja uranvaihtoa. Opetushallitus on julkaissut…
Väisänen-nimi on yhdistetty sanaan väisä, joka tarkoittaa järven jäälle asetettua tienviittaa, sekä myös juonikasta tarkoittavaan väisäkkä-sanaan. Nimen perusteena voi olla myös henkilönnimi. (Lähde: Mikkonen ja Paikkala, Sukunimet, 2000)
Helena Anhavan runo "Kun tapaa katkeroituneen vanhuksen" sisältyy hänen runokokoelmaansa Murheellisen kuullen on puhuttava hiljaa (1971). Runon voi lukea myös Helena Anhavan runojen kokoelmasta Runot 1971 - 1990 (1990).
https://finna.fi
https://kirjasto.kuopio.fi/Kirjastot
Anhava, Helena: Murheellisen kuullen on puhuttava hiljaa (Otava, 1971)
Näyttää valitettavasti siltä, ettei missään pääkaupunkiseudun kirjastossa ole kotiin asti lainattavaa ompelukonetta. Porakoneesiin, urheiluvälineisiin tai muihin lainattaviin esineisiin verrattuna ompelukone on aika herkkä vaurioitumaan, ja sen kuljettaminenkin saattaa olla vaativampaa. Todennäköisesti noista syistä ompelukoneita ei ole katsottu sopiviksi antaa kotilainaan.
Jos tarvitset ompelukonetta lainaksi, yksi vaihtoehto voisi olla Kuinoma-palvelu osoitteessa http://www.kuinoma.fi. Sen kautta voi vuokrata monenlaisia laitteita, ja valikoimissa näyttää olevan monta ompelukonettakin. SIeltä lainaaminen on tosin maksullista muttei ehkä kohtuuttoman kallista.
Aiheesi on kovin laaja ja siitä löytyy paljon kirjallisuutta ja myös tietoa internetistä.
Olen koonnut tähän uusimpia aiheeseen liittyviä teoksia:
Milner, Annalisa : S@hköposti : Internet (2000)
Järvinen, Petteri : Sinulle on sähköpostia : sähköpostin tehokäyttö (2000)
Kopomaa, Timo : Kännykkäyhteiskunnan synty : tihentyvä arki, tiivistyvä kaupunki (2000)
Temonen, Ritva: Inhimillisyyden renessanssi (1999)
Lantto, Eeva : Sähköinen asiointi hallinnossa erityisesti sähköisen allekirjoituksen ja yksityisyyden suojan kannalta (1999)
Alasilta, Anja: Verkkoajan viestintä (2000)
Yksityisyyttä suojaavat palvelut verkkoviestinnässä (1999)
Virikkeitä viestintävalmiuksien arviointiin (2000)
Leer, Anne : Welcome to the wired world (2000)
Pöri,…
Pakana-sana voi tarkoittaa halventavaa viittausta ihmisiin, jotka eivät ole kristittyjä (tai juutalaisia tai muslimeja). Tässä merkityksessä sanaa näkee nykyisin onneksi vain harvoin. Vanhoissa Raamatun käännöksissä pakanalla viitataan ei-juutalaisiin ihmisiin.
Pakana-sanalla on kuitenkin myös vähemmän latautuneita merkityssisältöjä. Kielitoimiston sanakirjan mukaan sana voi tarkoittaa uskontoon välinpitämättömästi suhtautuvaa ihmistä. Sitä voidaan myös käyttää lievänä kirosanana.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/pakana?source=suggestion
Voidaan myös puhua uuspakanuudesta. Seuraavasta linkistä löydät laajan esittelyn uuspakanuuden historiasta ja ominaispiirteistä:
http://www.uskonnot.fi/uskonnot/view.php?religionId=…
Tilastokeskuksella ei ole Seutu-cd-nimistä tuotetta. Tarkoitatko mahdollisesti Tilastokeskuksen Seutakunta- ja maakuntakatsausta, josta painetun tilastojulkaisun lisäksi oli vuoteen 1999 asti myös cd-rom-versio? Vuonna 2000 cd-rompusta luovuttiin ja aineisto siirrettiin verkkoon, josta se löytyy
maksullisena AlueOnline-palveluna http://www.tilastokeskus.fi/alueonline
Muita Tilastokeskuksen aluetietoa sisältäviä maksullisia tietokantoja ovat mm.
SuomiCD http://tilastokeskus.fi/tk/tp_db/suomicd.html ,
Kaupunki- ja seutuindikaattorit http://statfin.stat.fi/
Kuntafakta http://tilastokeskus.fi/tk/tp_db/stfkfakt.html .
Kaikki Tilastokeskuksen (maksulliset) sähköiset tuotteet ovat asiakkaiden käytettävissä Tilastokirjastossa (Työpajakatu 3 B,…
Kirjoja, josta löydät tietoa gnuantiloopista on useita, esim.
Suuri eläinsafari, jossa useita osia ja esittelyt eläimistä aakkosjärjestyksessä
Zoo niin ikään moniosainen, kirjan hakemistoista löytyvät oikeat sivut.
Uusi Zoo, samoin moniosainen teos. On muitakin.
