Pahaputket (Oenanthe) on kaksisirkkainen suku, johon kuuluu n. 30 kaksi- tai monivuotista ruohoa. Useimmat kasvavat kosteilla rannoilla tai matalassa vedessä, mutta sukuun kuuluu myös kuivempien niitty-yhdyskuntien lajeja. Suku on levinnyt Australiaa lukuunottamatta kaikkiin maanosiin. Euroopassa kasvaa 13 lajia; Pohjoismaissa on tavattu neljä lajia, joista ainoastaan O. aquatica (pahaputki) kuuluu Suomen lajistoon. Useimmat Oenanthe-lajit ovat myrkyllisiä, mihin viittaa suvun suomenkielinen nimikin. - Maamme lounaisimmassa osassa tavattava O. aquatica on Oenanthe-suvun lajeista ainoa suomenkielisen nimen saanut.
Erittäin myrkyllistä O. crocataa tavataan Euroopassa pääasiassa mantereen lounaisosassa sekä Isossa-Britanniassa ja Irlannissa.…
Paavo Cajanderin suomentamana siteerattu kohta Julius Caesarin ensimmäisen näytöksen toisesta kohtauksesta kuuluu seuraavasti:
"Mua mihin vaaraan vietteletkään, Cassius,
[Kun tahdot saada minut etsimään
Sit' itsestäni, mit' ei minuss' ole?]"
Seuraavissa kirjoissa on käsitelty 1960-luvun nuorisokulttuuria:
Täältä tulee nuoriso: 1950-1979, toimittanut Kai Häggman ( WSOY, 2006)
Ilkka Heiskanen: Lättähatuista punkkareihin ( Otava, 1985)
James päällä joka säällä ( Heinolan kaupunginmuseo, 2011)
Mikko Vienonen: Koit nyt rauhoittu: tositarinoita pop-villitysten tulosta pikkukaupunkiin ( Teos, 2009)
Katja-Maria Miettunen: Menneisyys ja historiakuva : suomalainen kuusikymmentäluku muistelijoi-den rakentamana ajanjaksona ( Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2009)
Pop- rauha- rakkaus: 1960- ja 70-lukujen elämää ja ilmiöitä / [toimittajat: Maija-Riitta Kallio, Ville-Matti Rautjoki (Lahden taidemuseo, 2008)
Sarvilahti-nimeä ei löytynyt kirjaston nimioppaista. Se ei ole kovin yleinen nimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan nimi on tai on ollut 136 suomalaisella:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/
Sukunimenä Sarvi on yleisempi. Sarvi on alkujaan voinut olla ihmisen liikanimi, tai se on voinut liittyä asuinpaikkaan ja esim. siellä olevaan terävään niemenkärkeen, "sarveen".
Yhteyttä Creutz-nimeen ei löytynyt.
Vieras kieli on tullut kansakoulun opetussuunnitelmaan vuonna 1964, jolloin opetussuunnitelmakomitean ehdotuksen mukaisesti opetussuunnitelmaan on lisätty oppilaalle vieraan kielen opetus eli toisen kotimaisen tai englannin kielen opetus. Kansanopetuksen ja kansankoululaitoksen kehityksestä voi lukea Urho Somerkiven artikkelista Kansanopetuksen opetussuunnitelmat kulttuurin siirron kuvastajina. HS:n artikkelissa kesäkuussa 1964 uutisoidaan asiasta, mutta artikkeli on maksumuurin takana (käytettävissä useimmilla kirjaston asiakaskoneilla).
Ennen vuotta 1964 kielten opetus on ollut mahdollista vapaaehtoisena aineena, koska vuoden 1957 kansakoululaki antaa mahdollisuuden antaa opetusta enintään neljä tuntia viikossa…
Postin sivuilla todetaan, että kotimaan ikimerkki on postimerkki jolla voit postittaa kirjeen ja kortin kotimaassa. Ikimerkki on nimensä mukaisesti aina voimassa. https://shop.posti.fi/tuote/joulukonsertti
Asiassa kannattaa olla vielä yhteydessä Postiin
https://www.posti.fi/fi/asiakastuki/ota-yhteytta
Kysymykseen ei voitu antaa täsmällistä vastausta. Uudet asiat ovat aina tulleet ensin yläluokan käyttäminä ja siitä yleistyneet ajan saatossa koko kansan käyttämiksi. Pullan historia kietoutuu vehnän viljelyn, kahvin (teen) ja mausteiden tuontiin ja käyttöön.Internetistä löytyy artikkeli pullan historiasta tutkijoiden ylläpitämästä Kalmistopiiri-sivustolta. Pullan historiaa – KALMISTOPIIRISen mukaan pulla on tullut Suomeen Ruotsista 1700-luvulla, jonne sen toivat saksalaiset leipurit. Aluksi pullaa on leivottu aateliston ja papiston pöytiin. Vehnän viljely on yleistynyt Suomessa vasta 1900-luvulla eli vielä 1800-luvulla pulla on ollut kallis herkku, jota on maaseudulla saatettu ostaa markkinoilta. Aluksi pulla ei ole ollut mitenkään…
Love Recordsin historiikki sisältää tiedot Love Recordsin tuotannosta Miska Rantanen: Love Records 1966-1979. Tarina, taiteilijat, tuotanto. (Schildt, 2005). Myös Juhani Vallin toimittamasta "Levykatalooki 1966-1989" nimisestä julkaisusta löytyy tietoja tuotannosta.
Seuraavat kirjat löytyivät pääkaupunkiseudun http://www.libplussa.fi/ kokoelmasta: Lindqvist Martti: Surun tie, Mäntymies Liisa: Suru ankara ilo, Karjalainen, Elina: Kaipauksen ja kiitoksen kirja, Gaarder, Joseph: Enkelimysteerio.
Ne ovat melko uusia joten niitä voi myös kysellä tai hakea kirjakaupoista: http://www.akateeminen.com/ http://www.suomalainen.com/ .
Olemme etsineet käytössämme olevista tietokannoista kysymäänne Pietarin puhelinluetteloa, mutta tuloksetta. Kannattaa kuitenkin tiedustella Helsingin yliopiston kirjastosta ( http://www.lib.helsinki.fi/ ) sekä Suomen Sukututkimusseurasta ( http://www.genealogia.fi/ ).
Myyrmäen kirjasto sijaitsee Myyrmäkitalossa, joka on Myyrmannin liikekeskuksen vieressä. Myyrmäkitalo on juna-aseman länsipuolella aivan aseman vieressä.
Kirjaston käyntiosoite on Kilterinraitti 6 (01600 VANTAA)
Liikenneyhteydet:
Lähijuna M.
Vantaan bussit 35B, 43, 44, 45, 50,51, 52, 53, 54, 55, 56, 57.
Helsingistä bussi 452, 539.
Espoosta bussit 510 ja 530.
Myyrmäen kirjasto on avoinna ma-pe klo 10-20 ja la klo 10-15.
Lisää tietoa Myyrmäen kirjastosta saa Internetsivuilta http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;217;464;475
Kirjaston sijainnin kartalla voi nähdä esimerkiksi Pääkaupunkiseudun opaskartasta ( http://kartta.hel.fi/ )
Sähkölaitteiden turvallisuudesta voit etsiä lisätietoa esim. seuraavilta Turvatekniikan sivuilta
http://www.edilex.fi/tukes/
Sieltä löytyy säädöksiä ja hallituksen esityksiä sähköturvallisuudesta.
TUKESin sivuilla on myös mahdollisuus kysyä ja antaa palautetta http://www.tukes.fi/
Sivulla on kysymyksiä ja vastauksia -osio jossa he ilmoittavat:
"Olemme koonneet tähän TUKESilta usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia niihin. Kysymyksiä voit lähettää sähköisellä palautelomakkeellamme. Vastaukset ovat TUKESin käsityksiä lainsäädännön asianmukaisesta tulkinnasta. Vastaukset eivät ole juridisesti sitovia."
Palautelomake löytyy TUKESin etusivulta.
Lisäksi voit kysyä sähköstä osoitteesta
http://www.sahkoturva.info/index.php?id=278…
Kirjallisuutta: Kuvataiteilijat 2004, sisältää Suomen taiteilijaseuraan kuuluvat jäsenet, ja ajankohtainen luettelo löytyy netistä: http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/. Suomen taiteilijat -matrikkeli vuodelta 2003 sisältää ehkä myös näitä harvinaisempia taidemaalareita. Nettisivulta http://www.artists.fi/skjl/jasenet.html voi katsoa, löytyykö alueellisten taiteilijaseurojen sivuilta heidän jäsentensä tietoja.
Hintatietoja voi etsiä mm. kirjasta Helanderilla huudettua 2005-hakemistosta, jossa s. 83-112 Taulut ja reliefit. Muita tuoreita kirjoja en ole onnistunut löytämään.
Huutokauppasivuilta voisi hinattietoja löytyä:
http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=91c9f50b-24d6-40d0-915e…
Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin kokoelmatietokannasta löytyy tieto, että Gummeruksen julkaisemassa Pupu-kirja –sarjassa on ilmestynyt vuonna 1960 kirjanen Pikku Nau Nappari / suom. Terttu Liukko. Gummerus, 1960. (Pupu-kirja ; 9). Olisikohan kyseessä tämä kirja. Maakuntakirjastojen kokoelmissa sitä ei ole. Jos sitä on useampi kappale Nuorisokirjallisuuden Instituutissa, sitä voi yrittää kaukolainata sieltä.
Kirjastoihin voi viedä kirjalahjoituksia. Jos kyse on suuremmasta määrästä on hyvä sopia asiasta etukäteen. Kirjasto ei välttämättä ota lahjateoksia luetteloihinsa, vaikka vastaanottaakin lahjoituksen.
Seuraavista kirjoista on sinulle varmasti hyötyä.
Horn Effi, Tuoksujen kirja – hajuvesien lumoava maailma. Karisto 1968.
Drostel Janina, Laventeli, kaneli ja ruusupuu : aistillisten tuoksujen maailma. Arkki 2007
Wildwood Chrissie, Tuoksujen lumoa : luo yksilöllisiä tuoksuja eteerisistä öljyistä. Karisto 1995.
Ehkä kannattaa aloittaa Effi Hornin Tuoksujen kirjasta.
Jos aikaa ja kiinnostusta riittää, myös seuraavat kannattaa muistaa:
Ackerman Diana, Aistien historia. WSOY 1991.
Süskind Patrick, Parfyymi : erään murhaajan tarina’, mainio romaani hajuvesien maailmasta.
Otava 1986.
Kaikkia kirjoja löytyy Helsingin kaupunginkirjastosta, saatavuuden voit tarkistaa Helmet-aineistotietokannasta www.helmet.fi
Kyllä kummankin koulutukseen kuuluu myös kieliopintoja. Helsingin yliopiston Teologisessa tiedekunnassa on kaksi koulutusohjelmaa, joista toisesta valmistuu evankelisluterilaisen kirkon papiksi tai lehtoriksi ja toisesta saa pätevyyden mm. uskonnonopettajan työhön.
Koulutukseen kuuluu mm. heprean, kreikan ja latinan opintoja, sekä lisäksi myös muiden kielten kursseja.
Teologisia tiedekuntia on Helsingin lisäksi myös Turussa ja Joensuussa.
Tietoa papin tai uskonnonopettajan koulutuksesta saat lisää alla olevien linkkien kautta:
http://evl.fi/EVLfi.nsf/Documents/C6B7B1C8A639BF8CC225710E00260459?Open…
http://www.helsinki.fi/teol/tdk/opiskelu/perustutkinnot/index.htm
http://www.helsinki.fi/teol/tdk/pdf/oppaat/Teol_opas13-15_netti.pdf
Kuolema on varmaankin rakkauden ohella yksi kaunokirjallisuuden käsitellyimmistä teemoista. Yksi tunnetuimmista lienee William Shakespearen Romeo ja Julia. Jännityskirjallisuudessa kuolema taas on koko genreä yhdistävä tekijä. Se on myös sotakirjojen keskeinen teema. Osin fiktiivisiä, osin todellisuuteen perustuvia kertomuksia läheisen kuolemasta on myös julkaistu paljon. Tällaisia ovat esimerkiksi Hannu Mäkelän Äiti ja Anja Kaurasen Ihon aika. Oma sairaus ja lähestyvä kuolema ovat myös synnyttäneet runsaasti kaunokirjallisuutta. Tuberkuloosia sairastaneet runoilijat Saima Harmaja ja Edith Södergran ovat tuttuja suomalaisille. Myös lastenkirjallisuudessa kuolemaa on käsitelty. Tunnetuimpia lienee Astrid Lindgrenin Veljeni, Leijonamieli.…
Ensimmäinen vaihtoehto on oikea. Ongelmana on kitka eli liikevastus. Paikallaan olevien vaunujen kohdalla kyseessä on lepokitka eli liikkeellelähtöä vastustava voima, joka on ylitettävä, jotta kappale saadaan liikkumaan. Liikkuvan kappaleen kohdalla taas on kyse liikekitkasta, joka on yleensä lepokitkaa pienempi. Mikäli vaunujen kytkennöissä ei ole välystä, vaunut käyttäytyvät yhden yhtenäisen kappaleen tavoin ja niiden lepokitka on veturille liian suuri voitettavaksi.
Rhett Allainin artikkeli Wired-lehdessä paneutuu tarkemmin ilmiön fysiikkaan ja sisältää myös havainnollisen animaatiomallin junan liikkeellelähdöstä:
http://www.wired.com/2014/06/how-do-you-get-a-train-moving/
Lisätietoa kitkasta esim. Wikipediasta: https://fi.wikipedia.…
Vastasin juuri melkein samanlaiseen kysymykseen ja keräsin listan esihistoriaa käsittelevistä kirjoista. Keräsin siitä suurin piirtein Suomen alueelle sijoittuvat ja kaivoin vielä lisää mytologisempia kirjoja. Lista ei ole millään muotoa kattava, ja sinne tuli mukaan jonkin verran lasten- ja nuortenkirjojakin, ei tosin mitenkään kattavasti. Tässä on sitten lista:
Aslak-Jaur / Kaarlo Hänninen
Eino Leinon Helkavirsiä / Petri Hiltunen, Kristian Huitula, Katariina Katla, Katja Louhio, Tuomas Myllylä, Eetu Pellonpää, Lauri Pitkänen, Sari Sariola, Antti Tiainen, Vesa Vitikainen [osa tarinoista sijoittuu esihistorialliseen aikaan]
Ennen päivänlaskua ei voi / Johanna Sinisalo
Hämeen Uro : perintö / Milja Ketomäki
Hämärän lapset / Sirpa Tabet…
