Kansakoulujen pohjapiirroksia löytyy Finnan kautta. Finna on Kansalliskirjaston ylläpitämä tiedonhakupalvelu, jonka kautta pääsee monen suomalaisen arkiston, kirjaston ja museon digitaaliseen aineistoon. Osa pohjapiirroksista on suoraan verkossa saatavilla, muista löytyy tieto sijainnista. Alla linkki haun tulokseen:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=kansakoulu+pohjapiirros&typ…
Myös muita asiakirjoja voi hakea tämän palvelun kautta.
Hei,
Voisiko kysymäsi kappale olla Jorma Kyrön säveltämä ja Risto Nyqvistin sanoittama "Vuosien jälkeen". Yhdessä kohtaa kappaletta lauletaan ..." Siksi tänään sulle laulan, ennen kuin liian myöhäistä on. ". Laulu on valssi ja sitä esittää mm Eija Sinikka. Kappale on esimerkiksi Eija Sinikan CD:llä "Vuosien jälkeen: 40 vuotta musiikkitaipaleella", jota on lainattavissa myös Raahen kirjastossa.
Linkit: Voit tutustua lauluun netissä sivuilla lyrics.fi ja youtube.
Helmet-sivulla on tällainen tieto:
"
Tyynynaluskirja / Sei Shonagon ; suomentanut : Miika Pölkki. /ILMESTYMINEN EPÄVARMAA, TILAUKSET PERUTTU. EI VOI VARATA
Shonagon, Sei
Kirja | Teos | 2016-04-15 /uusi ilmestymispäivä 15.03.2018. Uusi ilmestymispäivä 15.3.2019."
Kustantaja ei siis ole saanut kirjaa ulos ja ilmestyminen on epävarmaa. Jos haluat tietää tarkemmin, kannattaa kysyä suoraan kustantajalta.
Verkosta löytyvät todella ajantasaiset ja kattavat luokitusjärjestelmät, osoittees tässä:
Verkko YKL Yleisen kirjastojen luokitusjärjestelmän verkkoversio http://ykl.kirjastot.fi/ykl.py
Vesa - verkkosanasto, jossa on YSA yleinen suomalainen asiasanasto on apuväline sekä painetun että elektronisen aineiston asiasanoitukseen ja aiheenmukaiseen tiedonhakuun. http://vesa.lib.helsinki.fi/
Muuta verkkoaineiston ja painetun aineiston luettelointiin jä järjestämiseen liittyvää mm. enlanninkielinen luokitus http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?HID=1008
Heikki Paunosen slangisanakirjan (Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja. WSOY 3.p. 2001) mukaan starikka on vanha mies, ukko. Nykyslangissa käytetään kyllä useammin sanaa stara, se tulee venäjän adjektiivista staryj.
Väestörekisteri-keskuksen nimipalvelusta, osoitteesta https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 , löytyy tilastotietoa etu- ja sukunimistä. Valitse hakutavaksi Etunimihaku ja kirjoita hakuruutuun nimi Tiitus, niin saat tulokseksi Suomessa vuosina 1899-2006 Tiitukseksi nimetyt henkilöt. Tilastossa ovat mukana kaikki väestötietojärjestelmään merkityt, myös kuolleiden henkilöiden lukumäärät.
Suomessa on noin 70 sivutoimista televisiomaksutarkastajaa. Tarkastajilla on suhteellisen isot vastuualueet. Tarkastajat ovat myös viihtyneet työssään hyvin, joten useimmille alueille rekrytointi tapahtuu harvoin, ehkä kerran vuosikymmenessä. Tällöinkin hakuprosessi kohdistuu vain ko. alueelle eikä näy valtakunnallisesti. Viestintävirasto kouluttaa uudet tarkastajat.
Uusi laki Yleisradion rahoituksesta on vasta valmisteilla eikä tällä hetkellä ole varmuutta tarkastustoiminnan tulevaisuudesta. On mahdollista, että tarkastajat joutuvat luopumaan sivutoimestaan Viestintäviraston palveluksessa.
Vastaus on saatu Viestintävirastosta, joka on Liikenne- ja viestintäministeriön toimialaan kuuluva virasto.
Heidän nettiosoitteensa on: http://www.…
Sanat ovat Heinrich Heinen, ja laulu on suomennettu nimellä Laulun siivin. Suomenkieliset sanat ovat mm. kirjassa Suuri toivelaulukirja 12, joka löytyy monesta pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastosta:
www.helmet.fi
Käytettävissämme ei ole moottoripyöräkerhojen säännöstöjä, mutta vaikuttaisi siltä, että mitään tiettyä ajojärjestystä ei ole, vaan käytännöt vaihtelevat. Kesken ajon järjestystä ei vaihdeta, mutta jo ajojen tauoilla se voi vaihtua. Kerhojen "upseerit" road captain ja asekersantti ovat usein letkan kärjessä.
Aiheeseesi - tulevaisuuden verkkokauppa, sähköinen kaupankäynti -liittyvää nettiaineistoa, esim.
Valtiontalouden tarkastusviraston julkaisu: Yritysten liiketoiminnan sähköistämisen edistäminen
http://www.vtv.fi/files/1808/1892009_Yritsten_liiketoiminnan.pdf
Metacrawler-haulla http://www.metacrawler.com :
Tekniikka ja talous -lehti: Verkkokauppa arkipäiväistyy myös Suomessa http://www.tekniikkatalous.fi/ict/article429333.ece .
Kuluttajien verkko-ostaminen on kasvanut:
http://www.smilehouse.fi/uutiset/2010-01-14-kuluttajien-verkko-ostamine…
Ympäristönministeriön julkaisu vuodelta 2009: Kaupan tulevaisuus ja verkkokauppa Suomessa : katsaus lähihistoriaan ja tulevaisuuden trendit. http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=101600&lan…
Oopperoiden juonikertomuksia suomeksi löytyy esim. seuraavista kirjoista:
Lazarus, John: Oopperan käsikirja (Otava, 2002, 3. uud. p.)
Heikkilä, Hannu & Venkula-Vauraste, Lea: Oopperaopas (Otava, 1976)
Sävelten maailma, osa 4 (WSOY, 1993)
Kuninkaasta kuninkaaseen eli suomalaisen oopperan tarina / toim. Tiina-Maija Lehtonen ja Pekka Hako (WSOY, 1987)
Kirjassa Ooppera : säveltäjät, teokset, esittäjät (Könemann, [2001]) kerrotaan esiteltävien oopperoiden juonet lyhyesti, mutta tämä yli 900-sivuinen järkäle sisältää myös muuta tietoa oopperoista sekä runsaasti kuvia ja nuottiesimerkkejä.
Juonikertomuksia löytyy muun tekstin lomasta myös Erkki Arnin kirjasta Tervetuloa oopperaan : johdatus jokamiehelle ja -naiselle (WSOY, 1996). Kirjan…
Suomen rahat arviohintoineen 2008 -kirjan mukaan setelin arvo oli tuolloin 300-3000 euroa. Hinta vaihtelee paitsi setelin kunnon mukaan myös sen mukaan, ovatko rahan allekirjoitukset käsin kirjoitettuja vai painettuja ja onko allekirjoitusten alla viivoja vai ei.
Tietoa rahojen arvoon liittyvistä asioista on paljon myös esimerkiksi Suomen Numismaattisen Yhdistyksen sivuilla:
http://www.snynumis.fi/
Nykyinen Anna-lehti alkoi ilmestyä vuonna 1974. Vuosina 1971-1974 ilmestyi lehti nimeltä Uusi Anna, joka oli yhdistetty Anna- ja Hopeapeili-nimisistä julkaisuista. (Lähde: Suomen kansallibibliografia Fennica: https://finna.fi
Uusi Anna -lehteä ei Helmet-kirjastoissa ole. Anna-lehdet löytyvät vuodesta 1980 alkaen Pasilan kirjastosta. Sitä vanhempia ei Helmet-krjastoissa ole.
Uusi Anna -lehti (1971-1974) ja Anna-lehti vuodesta 1974 alkaen löytyvät Kansalliskirjaston kokoelmista:
http://www.kansalliskirjasto.fi/
Ohjauskelkkailun kansainvälinen lajiliitto International Luge Federation listaa sivuillaan 511 aktiivista kilpailevaa ohjaskelkkailijaa. Mukana luvussa ovat sekä yksilö- että parikelkkailijat ja sekä keino- että luonnonjääradoilla laskevat. Olympialaisissa lasketaan vain keinoradalla. Ensimmäisen kerran ohjaskelkkailu oli mukana Innsbruckin talviolymialaisissa vuonna 1964.
(http://www.fil-luge.org/index.php?id=394&L=&spname=&snation=&vergleich=…)
Liiton yhteystiedot: http://www.fil-luge.org/index.php?id=377
Wikipedian artikkeli ohjaskelkkailusta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Ohjaskelkkailu
Kyllä, tätä viinaa on tehty ja myyty jo ennen kieltolakia. Kysyin asiaa Alkon tietopalvelusta ja sieltä saatiin alla oleva vastaus:
"Fennia-viina on ollut ensimmäisen kerran Alkon hinnastossa 30.5.1932 ja viimeisen kerran 1.3.1934. Eli vain vajaan kahden vuoden ajan.
Kyseessä on kirkas maustamaton viina, hinta on ollut 1 litran pullolla 36 markkaa. Alkon tuotenumero sille oli 23.
Hotelli- ja ravintolamuseo voisi auttaa sinua saamaan lisätietoja Fennia-viinasta:
http://www.hotellijaravintolamuseo.fi/
Heidän arkistoissaan on mm. Fenniaviinan kuljetusluvat 21.8.1907 ja 28.9.1907
http://files.kotisivukone.com/hrmuusi.kotisivukone.com/alkon_myymalamus… "
Jos haluat vielä tarkempia tietoja, niin kannattaa tosiaan ottaa yhteyttä tuonne…
Käytetyin tapa puun "kasvusuunnan" päättelemiseksi laudasta on sahausnukka - katkenneesta puusolukosta muodostuva nukka osoittaa sydänpuun puolella kohti latvaa. Tästä johtuen lauta on rakennettaessa asetettu yleensä tyvipää ylöspäin veden valumisen helpottamiseksi.
Kaikista tällaisista perinnesanonnoista esiintyy sanallisia muunnoksia, mutta uskoisin tässä tapauksessa että ilmaisu "koiva kovaa vastaan" on yleisin. Sillä tarkoitetaan mitä tahansa tilannetta, jossa täytyy ottaa käyttöön samat menetelmät tai aseet kuin mitä vastapuolikin käyttää. "Kova" viittaa mitä ilmeisimmin aseisiin ja etenkin teräaseisiin, mutta sanontaa käytetään myös aivan rauhanomaisissakin yhteyksissä korostamassa, että nyt on vastattava "samalla mitalla". Oletettavasti sanonta on aikoinaan kuvannut sitä, että metallisia aseita vastaan ei kannata taistella pehmeällä puulla tms. Ilmaisulla tarkoitetaan siis tasapäisen menetelmän valintaa.
Heikki Poroila
Freud Marx Engels & Jung -yhtyeen viimeinen keikka oli 21.12.2016 Lahdessa Jorma-nimisessä ravintolassa. Pekka Myllykosken viimeinen julkinen esiintyminen tapahtui Helsingissä Bar Mendocinossa 28.1.2017 Huojuva lato -yhtyeen keikalla vierailijana. Samana päivänä aiemmin Myllykoski oli laulanut viimeisen kerran äänitysstudiossa. Nämä tiedot löytyvät Suonna Konosen Suomikantria esittelevästä kirjasta "Mystiset metsätyömiehet ja keskikalja-cowboyt". Sivulla 351 on kuva viimeisen keikan settilistasta.
Pekka Myllykoski kuoli 22.4.2017. Hänen tuhkansa on Suonna Konoselta saadun tiedon mukaan siroteltu eri paikkoihin, mm. suvun kesämökille Vammalaan.
Ensimmäisen maailmansodan ja kansalaissodan aikaa kuvaavia teoksia
Markus Leikola, Sakean veren vuosi.
Helsinkiläiset sisarukset Erik ja Hedvig, sisäsuomalaiset Unto ja Matti sekä Helsinkiin muuttanut Aliina aikuistuvat sisällissodan jaloissa omalla tavallaan.
Kjell Westö, Missä kuljimme kerran
Työläisten hellahuoneissa ja rikkaiden salongeissa, Vallilan kapakoissa ja kesäisen Hangon tenniskentillä, punaisten valtaamassa pääkaupungissa ja ylhäisön illallisilla, monen suvun ja perheen tarinaa vuodesta 1905 aina talvisodan kynnykselle.
Sari Näre, Helsinki veressä - naiset, lapset ja nuoret vuoden 1918 sodassa
Havainnollistaa Helsingin eri kulmilla käytyä sisällissotaa nuorten ja lasten näkökulmasta sekä punaisten ja valkoisten…
Tietoa näyttää olevan paljonkin päiväkotien, mutta vain vähän päivä- ja iltapäiväkerhojen uskontokasvatuksesta ja siihen liittyvistä näkemyksistä. Tässä kuitenkin joitakin tietokannoista löytyneitä julkaisuja. Mukana on hieman vanhempaakin, koska uutta oli niin vähän.
Korkeakoulukirjastojen LINDA -tietokannasta ja FENNICA -tietokannasta http://fennicaw.lib.helsinki.fi/ löytyy hakusanoilla uskontokasvatus päiväkerho* iltapäiväkerho* mm.
Päiväkerhon perhetyö / toim. Anja Porio ; julk. Suomen pyhäkouluyhdistys. Lasten keskus, 1987.
Vuorinen, Maija: Virren asema lasten ja varhaisnuorten uskontokasvatuksessa : tutkimus virren asemasta Tuusulan seurakunnan päiväkerhoissa ja pyhäkouluissa sekä kunnan päiväkodeissa ja ala-asteen kouluissa 1987-…
