Kirjassa "Joulukontti: tekijä Liisa Merenkylä" kerrotaan joulun vietosta seuraavaa:
"Joulun viettoon liittyviä tapoja voimme löytää hyvinkin kaukaisilta ajoilta, nimittäin vanhojen roomalaisten Saturnalia-juhlasta sekä muinaisgermaanien Keskitalven-juhlasta. Näillä juhlilla ei ole kristillinen vaan pakanallinen alkuperä.
Saturnalia
-juhlaa vietettiin Saturnus-jumalan, maanviljelyksen suojelijan kunniaksi joulukuun 17. päivästä 24. päivään ja siihen valmistettiin runsaasti monenlaisia ruokia, leivonnaisia ja juomia. Vapaat ja orjat, rikkaan ja köyhät olivat silloin tasa-arvoisia ja juhlivat yhdessä.
-yleisiä saturnalialahjoja olivat kynttilät, savinuket ja makeiset joita annettiin erikoisesti lapsille
Keskitalven juhla
-vietettiin…
Suden hetki on yön ja aamunsarastuksen välinen tuokio(ruots. vargtimmen). Skandinaavisen kansanuskomuksen mukaan suden hetkenä useimmat ihmiset kuolevat. Silloin nähdään myös eniten painajaisunia.
Suomen kielen sanakirjat. 2 : Suomalainen fraasisanakirja / toim. Sakari Virkkunen. Otava, 1981
Samantapaista tietoa löytyy tältä sivulta: http://www.wildideas.net/temple/library/werewolf.html
Isoisoisäsi Väinö Lehmus on sekä sanoittanut että esittänyt lauluja, joita on julkaistu 1910- ja 1920-luvuilla. Nämä äänitteet eivät ole lainattavissa eivätkä kaiketi kuunneltavissakaan nykyisillä laitteilla. Kansalliskirjaston Suomen kansallisdiskografian Violan (http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/viola/) ja Yleisradion äänilevystön Fonon (http://www.fono.fi/) kautta löytyy laulujen nimiä.
1970-luvulla on tehty kaksi levyä (LP-levyä), joissa on joitakin Väinö Lehmuksen sanoittamia ja esittämiä lauluja. Kuplettimestarit (1970 tehty levytys) on lainattavissa Kotkan, Kouvolan ja Kuopion kaupunginkirjastoista ja Jätkän lauluja (1972) Tornion kaupunginkirjastosta. Levyistä voi tehdä kaukolainapyynnön oman lähikirjaston kautta.
Välskärin kertomuksia löytyy suomeksi useampaakin painosta, yksiosaisena tai moniosaisena. Ruotsinkielisenä Fältskärns berättelser löytyy myös erilaisina painoksina ja lapsille tehtyjä , jotka ovat ehkä helpommin luettavissa ja osin kuvitettuja.
Esimerkiksi
Topelius, Zacharias, Välskärin kertomukset. 1-2. Hämeenlinna : Karisto, 1981 Lyhennetty laitos (1975-1981). Suom. Juhani Aho.
(1.osa Kuninkaan sormus ; Miekka ja aura ; Tulija vesi ; Kapina omaa onneaan vastaan ; Noita-akka ; Mainiemen linna ; Siniset ; Pakolainen ; Eräännimen varjo)
(2. osa Erämaiden kevät ; Porvariskuningas ; Vaasan prinsessa ; Vapaa-ajattelija ; Iltamyrskyjä ; Aamun valkeneminen)
sekä
Topelius, Zacharias, Fältskärns berättelser: Frihetstiden (med 40 illustrationer…
Helmet-aineistohaun (www.helmet.fi) kautta voi käyttää kirjastoon hankittuja e-kirjoja eli sähköisessä muodossa olevia kirjoja, jotka ladataan omalle tietokoneelle. Tietoa e-kirjoista täältä: http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#e-kirjojen
Jokaisella pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastolla on asiakkaiden ja henkilökunnan käytössä joukko tietokantoja, joita kirjastojen asiakaspäätteillä pääsee käyttämään. Esim. Elektraa voi käyttää Helsingin kaupunginkirjastossa kirjaston asiakaspäätteillä, ei kotoa käsin. Mm. Psykologia-lehti on Elektran kautta luettavissa. Tässä luettelot Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunginkirjastojen käytössä olevista tietokannoista, joista osa siis on vapaasti netin kautta kenen tahansa käytettävissä ja osa…
Meiltä ei ikävä kyllä kyseistä nuottia löydy. Koko maan tilanne näyttää myös yhtä huonolta. Koska koko maasta kyseistä kappaletta ei löydy kuin parilta CD-levyltä, on täysin mahdollista, ettei koko kappaletta ole edes julkaistu nuottina.
Kysymyksessä mainitulla tavalla näyteltyjä ja animoituja osuuksia yhdistävistä elokuvista aiheensa puolesta vahvin ehdokas etsityksi lastenelokuvaksi on Lionel Jeffriesin ohjaama Veden lapset (The water babies) vuodelta 1978, jossa elokuvan keskellä olevaa vedenalaiseen maailmaan sijoittuvaa piirrettyä osiota "kehystävät" alun ja lopun näyttelijöin toteutetut jaksot.
Ensimmäinen elokuva voisi olla Tempest (Myrsky) ohj. Paul Mazursky, 1982.
Esitystiedot: Ensi-ilta Pvm: 18.3.1983, Paikat: Nordia
Muut esitykset, 14.10.1989 TV3 televisioesitys.
Ks. http://www.elonet.fi/title/is93w/
Paul Mazurskyn Myrsky (Tempest, 1982) on kunnianhimoinen Shakespeare-tulkinta, nykyhetkeen sijoitettu aviodraama, jossa keski-iän kriisi ajaa puolisot erilleen. Philip (John Cassavetes) ja Antonia Dimitrius (Gena Rowlands) ovat tarinan keskiössä, mutta suurimman osan elokuvasta he asuvat erillään. Philip vetäytyy Kreikkaan, autiolle saarelle, jossa asuu vain yksinäinen kylähullu Kalibanos (Raul Julia). Myrsky alkaa juuri tästä: Philip elää saarella uuden ystävättärensä Arethan (Susan Sarandon) ja tyttärensä Mirandan (Molly…
Eteläisimmässä Suomessa suunnilleen linjalle Rauma - Tampere - Lappeenranta kasvavan metsätammen mahdollisuudet pärjätä Lieksan korkeudella ovat varsin huonot, vaikka on todennäköistä, että ilmaston oltua nykyistä lämpimämpi myös tammia on esiintynyt nykyistä pohjoisempana. Oikein suotuisissa mikroilmastollisissa olosuhteissa tällainen kasvaminen voisi ehkä olla satunnaisesti mahdollista, mutta jo puuksi kasvaminen edellyttäisi, ettei kauteen mahdu pitkiä ja kylmiä talvia.
Euroopanpähkinäpensas on tammeakin arempi ja eteläisempi laji, jonka yksilön pohjoisimmaksi tunnetuksi esiintymispaikaksi antaa Wikipedia Korpilahden Keski-Suomessa. Korpilahti ei ole juurikaan Lieksaa etelämpänä, mutta pähkinäpensaan pärjäämisen näkökulmasta Lieksa…
Vaikuttaisi, että tämä voisi olla satu- tai loruteksti. Löysin sadun Jättiläinen, jolla ei ollut sydäntä, jossa jättiläinen haistelee kristityn veren hajua, mutta maa, taivas ja meri eivät ole sadun ainakaan kahdessa löytämässäni versiossa mukana,
Hupaisia satuja, https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/130245/Hupaisia_satuja.pdf?sequence=1
Pohjoismaisia satuja, http://www.phpoint.fi/ulrikaj/bookshelf/pksnorja.htm
Jaakossa ja pavunvarressa on tuota samaa teemaa, jättiläinen haistelee ihmisen tuoksua ja on aikeissa syödä Jaakon. Löysin erilaisia sanamuotoja, mutta en juuri tuota. Voisi olla, että on kyse joko tuosta Jättiläinen, jolla ei ollut sydäntä -sadun tai Jaakko ja pavunvarsi -sadun jostakin versiosta.…
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy nuottikirja "The Book of great rock & roll classics", jossa etsimäsi kappale on. Vastaushetkellä nuottikirja oli varsin hyvin saapuvilla, joten ei kun lähikirjastoon tilaamaan se.
Tabulatuuria ei k.o. opuksessa ole, mutta kysymäsi kitaranuotti/komppi kyllä.
Et maininnut lähikuntaasi, joten luettelen muutamia teoksia vain ilman saatavuustietoja:
Määttä: Perhe asiantuntijana - erityiskasvatuksen ja kuntoutuksen käytännöt (1999);
Heikinaro-Johansson: Koululiikuntaa kaikille - soveltavan liikunnanopetuksen opas (1998);
Rintala: Lasten erityisliikunnan perusteet (1997);
Vammaisliikunnan perusteet / toim. Kämäräinen (1996);
Vilhu: Soveltava liikunnanopetus - opas vammaisten ja pitkäaikaisesti sairaitten lasten liikuntaan / toim. Jääskeläinen et al. (1989); Peruskoulun erityisopetus / toim. Martikainen (1987);
Suomessa on ilmestynyt ainakin yksi sarja, EuroTalk interactive, jossa on englannin, saksan, ranskan, italian ja espanjan kielikurssit edistyneemmille DVD-muodossa. Nimeltään kielikurssit ovat Advanced English, Advanced German jne. Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa näitä kielikursseja ei kuitenkaan toistaiseksi ole.
Myyrmäen kirjasto sijaitsee Myyrmäkitalossa, joka on Myyrmannin liikekeskuksen vieressä. Myyrmäkitalo on juna-aseman länsipuolella aivan aseman vieressä.
Kirjaston käyntiosoite on Kilterinraitti 6 (01600 VANTAA)
Liikenneyhteydet:
Lähijuna M.
Vantaan bussit 35B, 43, 44, 45, 50,51, 52, 53, 54, 55, 56, 57.
Helsingistä bussi 452, 539.
Espoosta bussit 510 ja 530.
Myyrmäen kirjasto on avoinna ma-pe klo 10-20 ja la klo 10-15.
Lisää tietoa Myyrmäen kirjastosta saa Internetsivuilta http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;217;464;475
Kirjaston sijainnin kartalla voi nähdä esimerkiksi Pääkaupunkiseudun opaskartasta ( http://kartta.hel.fi/ )
Pasilan kirjaston varastossa on kirja "Sata runoa : valikoituja maailmankirjallisuudesta". Kirjan on suomentanut ja toimittanut Valter Juva vuonna 1916. Korppi sisältyy tuohon kirjaan.
Suomennos on luettavissa myös Wikipediassa
http://fi.wikisource.org/wiki/Korppi
Tämä sitaatti on paljon käytetty, mutta kuka ajatuksen on esittänyt ensimmäisen kerran onkin jo vaikeampi selvittää. Tutkin asiaa verkosta ihan googlailemalla ja siellä nämä sanat laitettiin mm. lääkäri, teologi Albert Schweitzerin, Ernest Hemingwayn ja Ingrid Bergmanin suuhun. Useimmin ajatus esitettiin muodossa: Onnellisen elämän edellytykset ovat (tai onni on) hyvä terveys ja huono muisti. Yhteyttä Max Jakobsoniin en löytänyt. Kävin vielä läpi kirjoja: Vaeltava viisaus: Aforismeja ja ajatelmia vuosituhansien varrelta (Wsoy 1992), Elämän viisauden kirja (Wsoy 1991, Lentäviä lauseita (Otava 1978)ja Lentävien lauseiden sanakirja (Otava 1898). Näistä kirjoista en kuitenkaan löytänyt tuota sitaattia.
Kävelysauvoja ei ole lainattavissa Vantaan kaupunginkirjastossa, mutta Helsingissä kävelysauvoja voi lainata Etelä-Haagan, Pohjois-Haagan, Viikin, Pukinmäen, Tapanilan, Jakomäen, Herttoniemen ja Roihuvuoren kirjastoista.
Kyseisissä kirjastoissa eri mittaisia sauvoja on lainattavissa eri määriä, esimerkiksi Jakomäen kirjastossa sauvoja on 32 kappaletta, joista osa on tällä hetkellä lainassa. Kannattaakin olla yhteydessä kirjastoihin suoraan.
Kävelysauvojen määrän ja saatavuuden voi tarkistaa myös Helmet -hausta osoitteessa http://www.helmet.fi kirjoittamalla hakulaatikkoon hakusanaksi kävelysauvat.
Hopeinen ansiomerkki myönnetään 20 ja 25 vuoden työskentelystä saman työnantajan palveluksessa, itsenäisestä yrittämisestä tai pitkäaikaisesta työstä luottamushenkilönä. Hopeinen elämäntyömerkki voidaan myöntää työntekijälle vähintään 20 vuoden työurasta, vaikka se olisi kertynyt useamman eri työnantajan palveluksessa. Elämäntyömerkki voidaan myöntää myös Keskuskauppakamarin harkinnan perusteella henkilön omasta hakemuksesta.Hinnaltaan hopeinen elämäntyömerkki ja hopeinen ansiomerkki ovat saman hintaisia, joten siinä mielessä ne ovat samanarvoisia.
Jos samalla henkilöllä on sekä hopeinen elämäntyömerkki että hopeinen ansiomerkki, Keskuskauppakamari ohjeistaa kantamaan elämäntyömerkkiä lähempänä vartalon keskiviivaa. Koska ansiomerkkien…
Suomessa oli v 1998 232 elokuvateatteria ja 331 salia. Elokuvateattereita ja saleja perustetaan vuosittain lisää ja vanhoja lakkautetaan. Kymmenen edellisen vuoden keskiarvo oli 247,8 elokuvateatteria ja 332,8 salia. Lähde: Suomen elokuvasäätiön julkaisema Elokuvatilasto (1998).
Etsitty jouluruno voisi olla Ester Ahokaisen Viisi kynttilää, joka on julkaistu ainakin kirjassa Oman juhlan ohjelmaa : nuorimmille juhlijoille (Valistus, 1963). Esitysohjeen mukaisesti se on tarkoitettu viiden valkopukuisen tytön lausuttavaksi, kullakin palava kynttilä kädessä. Runon aloittaa ja päättää kaikkien yhdessä lausuma säkeistö, ja keskellä on viisi säkeistöä, yksi kullekin lausujalle - tai kynttilälle: isän, äidin, joulupukin, orvon ja Jeesuslapsen. Viidennen kynttilän osuus on juuri kysymyksessä muistellun kaltainen: "Jeesuslapsen kynttilänä / tahdon loistaa, lämmittää, / joka kotiin joulun tuoda, / jouluilon puhtaan luoda. / Jeesuslapsen kynttilänä / tahdon loistaa, lämmittää."
