Jos kirja löytyy HelMet-kirjastojen alueelta toisen järjestelmään kuuluvan kirjaston valikoimista, kirjan voi varata lähimpään HelMet-kirjastoon osoitteessa http://www.helmet.fi/.
Jos taas kirjasto, jossa kirja on, ei kuulu samaan kirjastojärjestelmään kuin oma kirjasto, on kaksi vaihtoehtoa. Toinen vaihtoehto on mennä kirjastoon, jossa kirja on, ja hankkia sen kirjastojärjestelmän kirjastokortti. Kunnassa ei tarvitse asua saadakseen kirjastokortin.
Toinen vaihtoehto on tilata kirja kaukolainana omaan kirjastoon kaukopalvelun kautta. HelMet-alueella kaukolainan edellytys on, ettei kirjaa löydy mistään pääkaupunkiseudun kirjastosta, tieteelliset kirjastot mukaan lukien. Kaukopalvelupyynnön voi tehdä osoitteessa http://www.helmet.fi/fi-FI/…
Vanhimmissa tutkimissani laulukirjoissa ja nuottikokoelmissa sana on "näin" (esimerkiksi Laulava Toivonliitto vuodelta 1952 ja SDR laululipas, 1959), myöhemmissä alkaa "näen" pikku hiljaa vallata alaa - sen varhaisin haaviini osunut esiintymä on Ritva Ollarannan vuonna 1979 julkaistussa kirjassa Musiikkia muksuille. Tällä perusteella olisin taipuvainen pitämään ensimmäistä vaihtoehtoa oikeana ja alkuperäisenä - ja nimenomaisesti merkityksessä "tällä tavalla".
"Näin" tuntuisi myös intuitiivisesti loogisemmalta vaihtoehdolta. Jos leipuri Hiiva on sisällä leipomossaan, työntää pullia uuniin ja vetää valmiita ulos, hänen olisi luultavasti vaikeaa olla samanaikaisesti ulkona näkemässä, kuinka piipusta kohoaa savua…
Yhdyssanan 'väkijuoman' alkuosa 'väki' on ikivanhaa suomalais-ugrilaista perua. Sen arvellaan tarkoittaneen vahvaa, voimakasta. Tästä johtuisi nykykielinen sana 'väkevä'.
Väkijuoma on siis voimakas juoma.
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta/v…
Kyseisten kahden kirjan lisäksi sarjasta on Koskivuori-sarjasta on vuonna 2000 ilmestynyt kolmas osa, Kielon jäähyväiset. Otavan syksyn uutuuskirjaluettelossa, jossa esitellään Ruiskukkaseppele, kerrotaan sarjan kasvavan viisiosaiseksi.
Latvia instituutin laatima katsaus Latvian historiaan löytyy sivuilta
http://www.li.lv/old/fi/Latvian_historia.htm
http://www.rozentals-seura.fi/index.php?lang=fi&page=lhistory&menu=latv…
Teoksia:
Alenius, Kari: Latvian historia.2000
Mela, Marja: Latvian historia.1997
Tarkista saatavuustiedot HelMet aineistoluettelosta http://www.helmet.fi
Vanhat sanomalehdet löytyvät mikrofilmattuina Helsingin yliopiston kirjastosta. Aineistoa voi kopioida itse tai siitä voi tilata jäljennökset. Asiasta kerrotaan tarkemmin Helsingin yliopiston kirjaston verkkosivuilla:
http://www.lib.helsinki.fi/palvelut/Kokoelmat/sanomal.htm
Kopioiden tilauksesta ja toimituksesta löytyy tietoa täältä:
http://www.lib.helsinki.fi/palvelut/jaljennetoimitus.htm
Vastaus ensimmäiseen kysymykseen löytyy maistraatista. Aloita etsinnät sieltä. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.maistraatti.fi. Kuolinilmoituksen etsinnässä emme voi auttaa.
Etelä-Suomen Sanomia löytyy HelMet-tietokannastakin ja myös kansalliskirjastosta. Voit mennä Espoon, Vantaan tai Helsingin pääkirjastoihin ja lukea vuoden 1957 lehdet mikrofilmiltä. Kun oikea uutinen löytyy, voit tulostaa sen paperille.
Kirja on nimeltään "Kaksi vanhaa naista. Alaskan intiaanien legenda petoksesta, rohkeudesta ja selviytymisestä". Kirjoittaja on Velma Wallis. (1994) Sivuja on 113. Kirjaa on useissa Kouvolan kirjastoisssa sekä muissa Kymenlaakson kirjastoissa.
Suomen kansallisbibliografiasta ei löydy tietoja Henning Karströmin omaelämäkerrasta. Sen sijaan Suomen kansallisarkistosta, Tauno A. Luukkasen Henning Karström -kokoelmasta, löytyy Henning Karströmin omaelämäkerran käsikirjoitus. (Karström, Henning: Kemistin elämäntarina – 22 vuotta A.I.Virtasen työkumppanina ja toiset 22 vuotta adventtiliikkeen palveluksessa). Käsikirjoitus on luettavissa Kansallisarkistossa. Mahdollisuutta tutustua käsikirjoitukseen voi tiedustella tarkemmin Kansallisarkiston tutkijasalin päivystyksestä.
Kansallisarkiston yhteystiedot, https://kansallisarkisto.fi/yhteystiedot
Kirjoittamalla Helmet hakukenttään 1700 muoti saat tuloksena 16 viitettä mm.
Takeda, Sharon Sadako
Fashioning fashion : European dress in detail 1700-1915
Lechevallier-Chevignard, Edmond
European costume of the sixteenth through eighteenth centuries : in full color : 150 illustrations
SICHEL, MARION
COSTUME REFERENCE 4 : THE EIGHTEENTH CENTURY
Waugh, Norah
The cut of women's clothes : 1600-1930
Hiusmuodista (hakusanoilla 1700 hiukset)löytyy teos
KEYES, JEAN
A HISTORY OF WOMEN'S HAIRSTYLES 1500-1965
Kirjoja löytyy Helsingin ja Vantaan kirjastoista, tilaamalla saat ne omaan kotikirjastoosi.
Laulu on vanha vienankarjalainen itkusävelmä. Se on Uhtuan alueelta, joka on taajama Karjalan tasavallassa Venäjällä. Tietoa sävelmästä ja runosta löytyy Kulttuurisampo-portaalista:
http://www.kulttuurisampo.fi/kulsa/runo.shtml?itemUri=http%3A%2F%2Fkult…
Karjalan kieli, tai nykyään puhutaan myös karjalan kielistä, on suomen kielen sukukieli. Uhtuan murre kuuluu varsinaiskarjalan murrealueeseen. Lisää tietoa karjalan kielistä mm. Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta:
http://www.kotus.fi/?s=174
Mainitsemaasi kirjastoa (Valtion kirjasto) ei mielestäni ole olemassa, mutta annan tässä muutaman ehdotuksen, jota saatat ehkä tarkoittaa. Yliopiston kirjasto, joka toimii myös kansalliskirjastona, on kokoelmiltaan kaikkein suurin kirjasto ja valtion ylläpitämä, joten saatat tarkoittaa tätä.
Muita ehdotuksia ovat Eduskunnan kirjasto Aurorankatu 6:ssa ja Kansallisarkisto Rauhankatu 17:ssa. Molemmissa kirjastoissa on suuret kokoelmat hallinto- ja yhteiskuntatieteelistä kirjallisuutta. Jos mikään näistä ei vaikuta siltä, mitä haet, voitko kysyä asiaa uudestaan ja kertoa vähän tarkempia tuntomerkkejä.
Tieteellisten kirjastojen yhteystiedot löytyvät www-osoitteesta http://hul.helsinki.fi/tilke/
Uskontokunnilla on omiin perinteisiin perustuvia sääntöjä ja tapoja. Alkoholin käytöstä on Suviseurojen tiedotustoimikunnan puheenjohtaja Pekka Vuonokari 2017 vastannut näin:"Alkoholinkäyttö ei kuulu meidän yhteisöömme. Itse en nosta onnittelumaljaakaan, sillä se liittyy niin vahvasti alkoholinkäyttöön. Emme halua olla mukana alkoholikulttuurissa." https://yle.fi/uutiset/3-9684757
Lisätietoa voi kysyä varmasti vaikkapa Espoon Rauhanyhdistyksestä. https://rauhanyhdistys.fi/espoo/
On aivan totta, että siileille ei saa antaa maitoa - tai muitakaan laktoosia sisältäviä maitotuotteita. Näin lukee esimerkiksi Suomen eläinsuojeluyhdistyksen ohjeissa:
"Siilille ei saa tarjota maitoa, sillä siilit ovat laktoosi-intolerantikkoja ja saavat maidosta ripulin ja vatsakipuja. Ripuli johtaa pikkuhiljaa siilin kunnon heikkenemiseen, mikä ei varmasti ole kenenkään siilinystävän tavoite. Maidon sijaan matala ja tukeva vesiastia on hyvä laittaa tarjolle."
Siili kiikarissa -sivulta löytyy tällainen vastaus kysymykseesi:
"Ns. raakamaitoa annettiin talon kissoille lehmien lypsyn jälkeen. Samalla kupille tulivat myös siilit, jotka olivat tykästyneet maidon makuun. Nykyisin tiedämme, etteivät kaikki siilit pidä maidosta, mutta…
Nummelan ponitalli -sarja on Merja Jalon kirjoittama nuortenkirjasarja. Sarjan ensimmäinen osa, Yllätysori, ilmestyi vuonna 1977. Sarjaan ilmestyy edelleen jatko-osia.
Vuoden 2023 keväällä julkaistiin sarjan 96. kirja Hopearannan aave. Sitä edelsi syksyllä 2022 julkaistu Kätketty medaljonki ja keväällä 2022 julkaistu Vaarojen kesä. Kuluvan vuoden 2023 syksyllä ilmestyvä sarjan 97. kirja on nimeltään Ryöstäjien jäljillä. Nummelan ponitalli -sarjaa julkaisee nykyään kustantantamo Kvaliti https://www.kvaliti.com/
.
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan suomeksi on käännetty:
Possu Palleron puutarha. 2000
Kaikki piiloon, Possu Pallero tulee! 1997
Possu Pallero avaa lahjoja. 1995
Possu Pallero on murheissaan.1995
Possu Pallero osaa tanssia. 1995
Possu Pallero piirtää ja maalaa. 1995
Possu Pallero pitää banaaneista. 1995
Possu Pallero tekee teltan. 1995
http://finna.fi
Näiden saatavuuustiedot löydät HelMet-aineistohaulla:
http://www.helmet.fi
Kirjastossa käytössä olevan WorldCat –tietokannan mukaan suomentamatta on vielä kaksi:
Wibbly Pig is happy ja Wibbly Pig pink gift box.
Olisikohan kyseessä Anna-Kaarina Kiviniemen tekstittämä ja säveltämä Kesytetty? Kappale tehtiin alunperin Pikku prinssi -kuunnelmaan radioon 1973. Kappale löytyy esim. Suuresta toivelaulukirjasto, osa 11. Laulun sanat alkavat seuraavasti: "Sinä olet minulle vain yksi, yksi tuhansien joukossa. En tarvitse sinua. En, en tarvitse sinua. Mutta jos kesytät minut, niin silloin me toisiamme tarvitsemme..."
Kuvauksia isäsuhteesta löytyy esim. seuraavista kirjoista: Martti Linna: Syysmarkkinat
Mari Mörö: Natsapartio
Timo Parvela: Isän kädestä: kahden isän kirjeenvaihtoa
Kjell Westö: Isän nimeen
Antti Hyry: Isä ja poika
Jörn Donner: Isä ja poika
Eppu Nuotio: Peiton paikka
Tyttären näkökulmaa isään valotetaan mm. seuraavissa romaaneissa:
Eila Kostamo: Kanssakulkija
Annika Sandelin: Saderunoilijan tytär
Sari Malkamäki: Jokin yhteinen maailma
Ranya ElRamly on kirjoittanut egyptiläisestä isästä ja suomalaisesta äidistä kirjassaan Auringon asema.
Yksinhuoltajaisistä kerrotaan mm. seuraavissa kirjoissa:
Hannu Väisänen: Vanikan palat
Markku Ropponen: Elämysmatka
Kuvauksia yksinhuoltajaisän elämästä löytyy myös nuortenkirjoista:
Taru Väyrynen: Karri ja…
