Natsien jäljittämisestä kertovat ainakin seuraavat kirjat:
Simon Wiesenthal: Tappajat joukossamme : elämäntyöni natsirikollisten paljastajana
Neal Bascomb: Tähtäimessä Eichmann : pahamaineisen natsirikollisen metsästys
Efraim Zuroff: Operaatio viimeinen mahdollisuus : yhden miehen kutsumus saattaa natsirikolliset tuomiolle
Isser Harel: Kaappaus Garibaldin kadulla
Kenneth D. Alford & Theodore P. Savas: Natsimiljonäärit
Natsi-Saksan johtohenkilöistä on kirjoitettu useita elämäkertoja. Voit hakea niitä täältä: www.helmet.fi. Laita hakusanoiksi sen henkilön nimi, josta haluat tietoja, ja elämäkerrat.
Nimi Freywid on ilmeisesti vanhempi muoto nimestä Frejvid ja samaa alkuperää. Frejvid on pohjoismainen yhdistelmänimi. Alkuosan merkitys voi viitata germaaniseen sanaan ”frauja”, joka tarkoittaa sanaa ”herra”. Nimi saattaa olla myös peräisin viikinkien hedelmällisyyden jumalan nimestä Frö (Frej, Frey). Loppuosa vastaa muinaista pohjoismaista sanaa "viðr", joka tarkoittaa sanaa "metsä", "puu". Nimi Frejvid on ollut käytössä etupäässä ruotsinkielisessä Suomessa. Nimet Frejvid, Frej ja Freija ovat olleet suomenruotsalaisessa almanakassa vuodesta 1929, mutta niiden nimipäivä on vuodesta 1995 alkaen ollut samana päivänä eli 6.5.
Lähteet: Brylla, Eva : Förnamn i Sverige : kortfattat namnlexikon (Stockholm : Liber, 2004)
Blomqvist, Marianne :…
Kustaa Vilkunan teos ”Etunimet” (Otava, 2005) kertoo, että nimi ”Joonatan” on peräisin hepreankielisestä muodosta ”Jonathan”, jonka merkitykseksi on tulkittu ’Jahve antoi’ tai ’Jumalan lahja’. ”Raamatussa” nimi esiintyy kuningas Saulin vanhimmalla pojalla. 1980-luvulla nimen suosio kasvoi, vuonna 2002 se oli suomenkielisten poikiennimien listalla sijalla 30.
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että nimi ”Lenni” on lyhennelmä ruotsalaisesta nimestä ”Lennart”, joka puolestaan on peräisin nimestä ”Leonard”. Sen merkitys on ’rohkea leijona’. Etunimeä ”Lenni” annettiin 1900-luvun alussa, mutta sitten se harvinaistui, ennen kuin 1990-luvun lopulla sen vuosio alkoi kasvaa, ilmeisesti Lenni-Kalle Taipaleen myötä.
Yleisten kirjastojen verkkopalvelusivuilta http://www.kirjastot.fi/ voit valita kirjastoalan ammattisivut ja sieltä tekijänoikeudet. Saat runsaasti linkkejä, joista esimerkiksi Kopioston ja Opetusministeriön laatiman "Digitaalitekniikka ja tekijänoikeudet" -linkki antaa perustietoja aiheesta. Kopioston sivuille pääset osoitteesta http://www.kopiosto.fi/. Suosittelisin ammattilaisen puoleen kääntymistä.
Teoksessa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita osa 2 vuodelta 1999 on arvoitu Timo Parvelan tuotantoa, itse kirjailijasta on vain perustiedot. Kirja löytyy varmasti jokaisesta Helsingin kirjastosta ainakin käsikirjastokappaleena. Saatavuuden voit vielä varmistaa Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/ .
Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkelista http://www.nuorisokirjailijat.fi/ löytyy kirjailijasta enemmän tietoa hänen itsensä luonnehtimana.
Myös Infoplaneetalta http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/infoplaneetta.html kohdasta "kirjoista" löytyy tietoa Timo Parvelasta. Lisäksi Oulun kaupunginkirjaston sivuilta http://www.ouka.fi/kirjasto/kirjaili.htm löytyy Timo Parvelan alta linkki nimeltä "Länsituulella saa hyvin…
Runo lienee Helena Anhavan ja se löytyy kokoelmasta "Kysy hiljaisuudelta itseäsi" vuodelta 1974 sekä myös teoksesta Parantava runo (Helsinki, Tammi, 1982), s. 173.
Viime aikoina on julkaistu varsin paljon eri aiheisia latinan kielen sitaatti- ja fraasikokoelmia.
Turun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1139833112&ulang=…
niitä löytyy asettamalla asiasanaksi latinan kieli ja joko fraasit, sitaatit tai ilmaukset toiseksi asiasanaksi.
Näin löysin esim. Arto Kivimäen Carpe diem! ja Vive Hodie kirjat.
Thomas Brezina on kirjoittanut suomeksi kolmea eri sarjaa. Kaksi niistä on jännäreitä ja yksi eläimistä kertova sarja.
Eläinsarjassa Seitsemän tassua ja Penny on ilmestynyt 20 kirjaa. Uusimpiin kuuluvat Heikomman puolella, Susimetsän salaisuus, Outoja sattumia, Uusi ihastus, Salaperäinen ihailija ja Valaita ja valheita. Tulossa vuonna 2007 on Helliä tunteita. Täydellisen luettelon saat kirjaston tietokannasta.
Neljän keikka -jännärisarjaan kuuluvat osat Aaveratsastaja, Koulun kummitus, 13. lyönti, Kielletyn oven takana ja Räjähtävää suklaata.
Tiger team -sarjassa ilmestyneet kuusi kirjaa,ovat myös jännittäviä, mutta ne on suunnattu vähän nuoremmille lukijoille kuin edelliset.
Lisätietoa kirjailijasta saat Ulkomaisia nuortenkirjoja 1 -…
Runon on suomentanut Erkki Peuranen, alkusäkeet ovat: "Elämme, emme tunne maatamme jalkojen alla puheemme ei kymmentä askelta kanna "
Löytyy teoksesta Maailman runosydän s. 430.
Esimerkiksi Hel-Met- kirjastoista löytyvillä CD-ROM- levyillä
ABCD- romppu: leikiten lukemaan, Lukimaa, Studio 4 sekä Alkupolku- sarjan Eskari- ja Ekaluokka-rompuilla voisi harjoitella lukemaan opettelua. Paljon muitakin lukemista tukevia CD-ROM- levyjä varmasti löytyy, ja niitä kannattaa joko etsiä HelMet- verkkokirjastosta http://www.helmet.fi hakusanalla "lukeminen" (ja valita aineistolajiksi CD-ROM) tai kysyä kirjaston henkilökunnalta.
Kirjastojen lastenosastoilla on yleensä myös erikseen kirjoja lukemaan opetteleville, usein otsikolla "Helppolukuiset" tms. Tällaisia lukemaan opetteleville tarkoitettuja kirjasarjoja ovat esimerkiksi Vihreä banaani, Sininen banaani, Keltanokka, Kirjava kukko, Lukukaveri, Hyppivä sammakko ja Vikkelä…
Kirjastolaki liikkuu sen verran yleisellä tasolla, ettei siellä sanota mitään kirjastokortista. 10 § antaa mahdollisuuden säätää kirjaston käyttäjän oikeuksista ja velvollisuuksista tarkemmin käyttösäännöissä. Laki löytyy kokonaisuudessaan Finlex-tietokannasta osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980904.
Kirjaston käyttösäännöt ovatkin olennainen asia mietittäessä, voiko asiakas lainata kirjastokortin sijaan henkilöllisyystodistuksella. Kehottaisin siis tutkimaan, mitä kirjastosi käyttösäännöissä sanotaan kortin käytöstä vai sanotaanko siinä niistä mitään. Jos asiaa ei millään tavalla noteerata käyttösäännöissä, kannattaa varmaan tutkia mahdollisia kirjaston sisäisiä ohjeita tai kysyä asiaa yksinkertaisesti esimieheltä…
Tässä luettavaa aiheesta. Myös ao. kirjojen lähdeluetteloista löytynee hyviä vihjeitä.
Arjen valta : suomalaisen yhteiskunnan patriarkaalisesta järjestyksestä myöhäiskeskiajalta teollistumisen kynnykselle (v. 1450-1860. Toim. Piia Einonen ja Petri Karonen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2002 (Hakapaino)
Kangasmäki, Valtteri. Tilan väkeä ja naapureita : varhaismodernin maaseutuyhteisön sosiaalinen kenttä ja kontaktinmuodostus Vuorimäen tilalla 1807-1883. Jyväskylä, 2011. Opinnäytetyö, luettavissa Internetissä osoitteessa https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/26780.
Kotiapulaiset : muistoja sadan vuoden ajalta. Toimittanut Minna Kilkki. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006
Pesti : elimäkeläisiä tarinoita piioista ja rengeistä.…
Rekisteröintiavaimien luovuttaminen kirjaston asiakkaalle:
Rekisteröintiavain on tilaajakohtainen eikä Sanoman käyttöehtojen mukaisesti niitä saa luovuttaa kolmannelle osapuolelle (ts. kirjaston asiakkaalle): "Tunnisteet ovat asiakaskohtaisia eikä Asiakas saa luovuttaa tai ilmaista niitä kolmannelle. Asiakas on vastuussa kaikesta tunnisteilla tapahtuneesta käytöstä" (lähde: http://www.sanomamagazines.fi/kayttoehdot.html).
Rekisteröidessä tunnukseen liitetään myös julkinen profiili, jota voi käyttää sivustolla kommentointiin. Jos kirjasto luovuttaisi käyttöehtojen vastaisesti rekisteröintitunnuksen asiakkaalle, se samalla antaisi asiakkaalle oikeuden kommentoida julkista keskustelua kirjaston tilaajatunnuksen turvin.
Kyseessä näyttäisi olevan osa Uuno Kailaan runosta "Laulu ja elämä", joka on ilmestynyt ensimmäisen kerran kokoelmassa "Uni ja kuolema" (WSOY, 1931). Katkelma ei ole avain runoelman alusta vaan sen ensimmäisen osan "Kuoro" kolmannen säkeen alusta. Runon alaotsikko on "Runo yleisiin laulu- ja soittojuhliin 1931".
Itse asiassa kyseinen kohta kuuluu seuraavasti:
(Mikä mahtava laulun vuo:)
tuhatmuotoisen elämän laulu,
tuhatkasvoisen kohtalon...
Runo "Laulu ja elämä" sisältyy myös Uuno Kailaan koottuihin runoihin 1922 - 1931 (SKS, 2002).
Lähteet:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
https://finna.fi
Kailas, Uuno: Uni ja kuolema (WSOY, 1931)
Kailas, Uuno: Runot 1922 -1931 (SKS, 2002)
Kappaleeseen ei taida olla netissä nuotteja ainakaan laillisesti – emmekä luonnollisestikaan tarjoaisi linkkejä laittomasti julkaistuun sisältöön. Sen sijaan nuotit löytyvät useista laulukirjoista, esimerkiksi ”Suuren toivelaulukirjan” osasta 22.
Internetistä voitte hakea tietoa korkolainsäädännöstä Oikeusministeriön kotisivuilta osoitteesta http//finlex.om.fi Samasta osoitteesta saa myös tietoa aikaisemmista oikeuspäätöksistä. Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy kirja: Wilhelmsson: Korkolaki ja viivästyskorko vuodelta 1984, tiedustelut pääkirjasto Pasila 310 85331. Kirjastoissa on käytettävissä lehtiartikkeleista Aleksi-lehtitietokanta, joista voisi myös löytyä asiaan liittyvää tietoa.
Kielitoimioston ohjeissa sanotaan, että kun yhdyssanan tai sanaliiton ensimmäinen osa on genetiivisssä, sekä yhteen että erilleen kirjoittaminen on usein mahdollista. Yhteen kirjoitettuna kokonaisuus on voi olla termimäisempi, erilleen kirjoitettuna sanat luonnehtivat ilmiötä tekstiyhteydessä väljemmin. Kakun täytteen tapauksessa kuitenkin sanaliitto, siis erilleen kirjoitettuna lienee useimmissa tapauksissa perustellumpi ja luontevampi.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/121
