Emme löytäneet kattavaa selitystä nimelle. Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa IV (1979)sana taana liitetään mm. sanoihin mökki, tönö, maja, asumus. Sana on liitetty myös vakavuuteen, hitauteen ja verkkaisuuteen; esim. sanonta käydä taanaan t. taanaasti on tarkoittanut paikallisessa murteessa hidasta ja verkkaista. Kannattaa katsoa itse tarkemmin esim.Etymologisen sanakirjan IV osasta.
Satu on Ukon tytär ja akan tytär ja se löytyy useista satukirjoista, esimerkiksi Avaimeton vakka : suomalaisia kansansatuja/Petroskoi : Karjala, 1993. Muita kirjoja,josta satu löytyy ks. esim. Satukallio http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/
Alla olevista ei mikään ehkä ole etsimäsi kirja, mutta pakinoita isistä, isyydestä tai miehistä yleensä niissä on:
- Keskellä kämmentä : tositarinoita miesten töistä / Jarmo Aaltonen (2008)
- Leikkiä vakavilla asioilla / Jari Sinkkonen (2003)
- Keskiäkäinen mies / Bisquit (1985)
Myös lehdistä löytyy aiheesta pakinoita. Suluissa lehden nimi, vuosi, numero ja sivut:
- Koivunen, Jaana Hellasärön salaisuus (Hifi, 2002, nro 3, s. 76)
- Lehtola, Jyrki Puolessa tunnissa uudeksi mieheksi (Nuori voima, 2001, nro 1, s. 39
- Niklander, Hannu Isyydestä ja lapsenhoidosta (Kaltio, 1989, nro 5, s. 1919
- Liulia, Marita Isän aurinkolasit. (Kulttuurivihkot. 1986, nro 2, s. 25-27)
Voisiko teos olla Ferenc Karinthyn "Epepe" (Librum, 1982; suom. Otto Aho). Teoksessa unkarilainen professori, joka on matkalla Suomeen kongressiin joutuukin maahan, jota ei tunne ja jonka kielestä ei ymmärrä mitään. Teos päättyy siihen, että päähenkilö lähtee seuraamaan pientä puroa ja uskoo näin pääsevänsä kotiin.
Hei
Kuopion kaupunginkirjaston uusi verkkokirjasto otettiin käyttöön toukokuussa 2011. Frank-monihakua Kuopion osalta on Kirjastot.fi:n taholta työstetty. Valitettavasti työ on edelleen kesken eikä tiedossamme ole tarkkaa aikataulua, milloin haku saadaan toimimaan.
Pahoittelemme tätä ja toivomme kärsivällisyyttä.
Kuopion kaupunginkirjaston aineistotietokantaa voi käyttää osoitteessa:
http://kirjasto.kuopio.fi//
Sivu löytyy myös, kun googleen kirjoittaa Kuopion kirjasto.
Runon nimi on Talven taittuessa. Se löytyy Raili Malmbergin runokokoelmasta Riekonmarjat, joka on ilmestynyt vuonna 1976. Teos löytyy Lahden kaupunginkirjastosta, josta sen saa lainaksi, tai runon voi kopioida omaan käyttöön. Tekijänoikeussyistä emme voi kirjoittaa runotekstiä tähän vastaukseen.
Tätä on kysytty ennenkin. Vastaus löytyy oheisesta linkistä:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-tarkoittaa-sanonta-hyvaa-paivaa
Hakutoiminnolla (Kysy kirjastonhoitajalta -otsikon alla) voi tarkistaa, onko kysymykseen vastattu aikaisemmin.
Hätäkaste on ollut rajana muinoin. Nykyään 22. raskausviikolla tai sen jälkeen kohdussa kuolleelle tai 500 g painavalle kuolleena syntyneelle lapselle järjestetään aina hautajaiset.
Aikaisemminkin kuolleelle sikiölle voidaan järjestää hautajaiset, jos perhe näin tahtoo. Tarkemmin Duodecim-lehdessä: https://www.duodecimlehti.fi/duo91652
Kyseisten kahden kirjan lisäksi sarjasta on Koskivuori-sarjasta on vuonna 2000 ilmestynyt kolmas osa, Kielon jäähyväiset. Otavan syksyn uutuuskirjaluettelossa, jossa esitellään Ruiskukkaseppele, kerrotaan sarjan kasvavan viisiosaiseksi.
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa on teos Savela, Ari: Viestikyyhkyt--harrastajan käsikirja. 2000.
Internetissä on hyvä sivusto "Viestikyyhky - viestikyyhkyt harrastuksena" http://www.viestikyyhky.fi
Aleksi-artikkelihaku antoi seuraavat viitteet:
Pöntinen, Petri: Luonnon lähetit (Kohtaamiset) Suomen kuvalehti 2001;(85);24;48
Lehtinen, Juha: Mustasukkaisuus tuo kyyhkyn kotiin. Aamulehti 1999-10-25
Hackman, Nina: Kirjekyyhkynen tuo viestin kotiin. Terve elämä 1997;7;30-31
Tiitola, Vappu: Köyhän miehen kilpahevosia: Pirkkalan viestikyyhkyt eivät pelkää lentokoneita, mutta säkkipimeä voi sekoittaa suuntavaiston. Aamulehti 1997-06-24
Puolakka, Reija: Ilmojen halki. Et-lehti 1995;10;104-108
Pentinpuro, Leila: Kun kyyhkyset pimentävät…
Aineistotietokanta Helmetissä näkyvä kirjan painovuosi on niiden kirjojen painovuosi, jotka kirjastoissa ovat. Se ei siis välttämättä ole ensimmäinen. Joskus kirjastossa ei ole ensimmäistä painosta, joskus painoksia on useampiakin. Jos kirjan painos ei ole ensimmäinen, se useimmiten näkyy mainintana (esim. 2. p.), mutta vanhimpien kirjojen tiedoista tämä maininta voi puuttua.
Suomen kansallisbibliografia Fennicasta löytyvät tiedot kaikesta Suomessa julkaistusta. Se on vapaasti internetin kautta käytettävissä osoitteessa http://finna.fi
Fennican mukaan suomennosten ensimmäiset painokset ovat seuraavat:
-Hermann Hesse, Muuan nuoruus 1978
-Siegfried Lentz, Kiusattu 2001
-Jan Guillou, Pahuus 1996
-Philip Ridley, Demonit 1993
Sähkölaitteiden turvallisuudesta voit etsiä lisätietoa esim. seuraavilta Turvatekniikan sivuilta
http://www.edilex.fi/tukes/
Sieltä löytyy säädöksiä ja hallituksen esityksiä sähköturvallisuudesta.
TUKESin sivuilla on myös mahdollisuus kysyä ja antaa palautetta http://www.tukes.fi/
Sivulla on kysymyksiä ja vastauksia -osio jossa he ilmoittavat:
"Olemme koonneet tähän TUKESilta usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia niihin. Kysymyksiä voit lähettää sähköisellä palautelomakkeellamme. Vastaukset ovat TUKESin käsityksiä lainsäädännön asianmukaisesta tulkinnasta. Vastaukset eivät ole juridisesti sitovia."
Palautelomake löytyy TUKESin etusivulta.
Lisäksi voit kysyä sähköstä osoitteesta
http://www.sahkoturva.info/index.php?id=278…
Vaikuttaa siltä, että vakiintunutta suomenkielistä nimeä ei ole. Komission työ päättyi toukokuussa 2003 eli se toimi vain pari vuotta. Lyhyt toimiaika saattaa olla syy siihen, ettei nimeä ole käännetty.
Lienee parasta käyttää epävirallista suomennosta ja mainita alkuperäinen suluissa, esimerkiksi: YK:n inhimillistä turvallisuutta käsitellyt komitea (UN Commission on Human Security 2001-03).
Komission verkkosivut
http://www.humansecurity-chs.org/index.html
Kyseessä lienee Nuorisoseuralaismarssi, jonka sanat ja nuotti löytyy Suomen Nuorisoseurojen Liiton sivulta pdf-tiedostona http://www.nuorisoseurat.fi/modules/ContentExpress/img_repository/nuori… .
Vaasan kaupunginkirjastossa ei ole montakaan Kuortaneeseen liittyvää kirjaa (Kuortane kuuluu Seinäjoen maakuntakirjastoalueeseen). Meillä oli mainitsemasi Klemetin kirjan lisäksi teos nimeltä Perinnealbumi (1981), jossa on Kuortaneen historiaa. Tein haun Kuortaneen verkkokirjastossa ja heillä ja Seinäjoella oli aiheesta enemmän kirjoja. Vuonna 2008 on ilmestynyt teos Pihasta pihaan; Kuortaneen länsirannan kyläkirja; vuonna 2000 on tullut teos Pirättyy puheelle; Mäyryn kyläkirja: Isomäki, Mäyry, Ruismäki; -94 on tullut Peltolan teos: Löyän kylän ja suvun vaiheita; vuonna -99 on tullut Raija Heiskalan teos Koskela 37.1: Ylijoki, Kuortane; -92 teos Korpi-Hallila; Kuortane. Vanhempaa osastoa löytyi Klemetin ja Perinnealbumin lisäksi teos…
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Anneka, Annel, Annele, Anneli ovat muunnoksia ja kutsumamuotoja Annasta ja Annesta. Saman kirjan mukaan Anna on kreikankielinen muoto heprean sanasta hannah, armo.
Laulu on vanha vienankarjalainen itkusävelmä. Se on Uhtuan alueelta, joka on taajama Karjalan tasavallassa Venäjällä. Tietoa sävelmästä ja runosta löytyy Kulttuurisampo-portaalista:
http://www.kulttuurisampo.fi/kulsa/runo.shtml?itemUri=http%3A%2F%2Fkult…
Karjalan kieli, tai nykyään puhutaan myös karjalan kielistä, on suomen kielen sukukieli. Uhtuan murre kuuluu varsinaiskarjalan murrealueeseen. Lisää tietoa karjalan kielistä mm. Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta:
http://www.kotus.fi/?s=174
Hei!
Puutarhurin laulu on muun muassa kokoelmassa Kootut runot 1938-1987. Runo on sivulla 454. Saatavuuden voit tarkistaa HelMet.fi:stä:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb2081961
Liperin pitäjän historiassa toisessa osassa (Salokas) kerrotaan Liperin kouluista ja mainitaan Roukalahden koulun perustaminen. Kirjassa tosin nimi on Ruokolahden koulu. Pekka Pakarisen kirjassa Suurliperistä leipäpitäjäksi, koulun ja kylän nimi on nykyisessä muodossa, koulun perustamisvuosi täsmää.
Koulunpito aloitettiin Roukalahdessa vuonna 1905 yksityisin varoin. Kunnalliseksi koulu saatiin 1907. Koulu oli toiminut ahtaissa vuokratiloissa, ja alettiinkin puuhata omaa koulutaloa. Vuonna 1909 kunta osti maanviljelijä Mikko Lappalaiselta lähes 3 ha:n suuruisen palstan tilalta Roukalahti n:o 21. Koulukartano rakennettiin ja se valmistui 1911.
Karjalattaren artikkeli vuodelta 1915 vahvistaa nämä tiedot. Siinäkin puhutaan vielä Ruokolahdesta…
