Helsingin Itäkeskuksen kirjastossa oli hyllyssä kirja Bajo Alvarez, Fe: Historia de Espana, 2. edicion, Madrid : SGEL, 2002. Kirjassa on paljon kuvia, sekä piirros- että valokuvia. Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta www.helmet.fi voi etsiä lisää espanjankielistä Espanjan historiaa esim. käyttämällä opastetun haun luokkahakua, kirjoittamalla Helsingin luokan 979.1 (Espanjan historia) ja valitsemalla Rajaa/Järjestä hakua-kuvakkeen alta kieleksi espanjan. Vaihtoehtoisesti voi hakea käyttämällä sanahakua. Hakusanoiksi voi antaa espanja historia ja rajata hakua kielen ja aineistolajin mukaan.
Kustannussosakeyhtiö Tammesta vastattiin, että kysytyt teokset julkaistaneen äänikirjoina kevään 2006 kuluessa. Teokset ovat lainattavissa kirjastoissa melko pian tämän jälkeen.
Kirjastoista löytyy jonkin verran 1970-luvun Helsinkiä käsitteleviä kuvateoksia. Esimerkiksi Seppo Saveksen vuonna 1974 julkaistussa ajankuvassa Helsinki tässä ja nyt on hienoja väri- ja mustavalkokuvia ihmisten arjesta, työstä ja vapaa-ajasta sekä upeita kaupunkinäkymiä. Ympyrätalokin esiintyy yhdessä kuvassa - se valmistui jo edellisen vuosikymmenen puolella. Internetistä löytyy aiheesta lisää tietoa: esimerkiksi osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Ympyr%C3%A4talo . Volker von Boninin Helsinki elää –teoksesta, joka on julkaistu vuonna 1971, välittyy ajankuva ehkä vielä paremmin, koska siinä on enemmän kuvia ihmisistä ja heidän elämästään.
Vesa Mäkisen toimittama teos Helsinki ympäristöineen ilmestyi vuonna 1975. Siinä on suurten…
Replica-sarjan 13. osa, Sijainen ilmestyi vuonna 2002.
Kyseinen sarja kertoo kloonityttö Amyn seikkailuista. Tässä osassa hänen vakituisen opettajansa tilalle tulee neiti Heartshorn. Koko sarja on nopealukuista nuorten seikkailuviihdettä, yliluonnolliset kyvyt omaava Amy ilmeisesti vetoaa lukijoihin, koska kirjat ovat suosittuja.
Vastikään on ilmestynyt teos nimeltä Kloonattu tulevaisuus, Helsinki : WSOY , 2006 (Juva : WS Bookwell).
Emme löytäneet Sanna nimen kiinan kielistä asua mutta kylläkin Susannan. Sannahan on Susannan lyhentymä.
苏萨娜
Lähde: http://www.chinese-tools.com/names/calligraphy/code_4528_susanna.html
Olivia nimestä löytyy vastaus palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=e6914af6-99a…
Aurora = aamurusko (kreik.), muinaisilla roomalaisilla kreikkalaisen aamuruskon jumalatar Eoksen vastine. Nimi esiintyi Suomen almanakassa 1794-1907, uudelleen almanakkaan 1995.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Anneka, Annel, Annele, Anneli ovat muunnoksia ja kutsumamuotoja Annasta ja Annesta. Saman kirjan mukaan Anna on kreikankielinen muoto heprean sanasta hannah, armo.
Esimerkiksi nämä löytyvät Helmet-kirjastoista:
Rosencreutz, Christian: Hermeettinen romanssi eli Christian Rosencreutzin kemialliset häät anno 1492.
Kulttuurien kiehtova historia : Idän ja lännen viisautta.
Pahan tiedon puu: väärä tieto ja väärin tietäminen sydänkeskiajalta valistukseen / toim. Meri Heinonen & Janne Tunturi.
Hildegard, Bingeniläinen: Hildegard Bingeniläinen: Hengähdä minussa, vihanta Henki
Drury Neville: Magic and witchcraft: from shamanism to technopagans
Science and the secrets of nature: books in secrets in medieaval and early modern culture/Eamon, William
The occult : the ultimate book for those who would walk with the gods/Wilson, Colin
The Mystic Mind: the Psychology of Medieval Mystics and Ascetics/Bachrach,…
Nykyinen Anna-lehti alkoi ilmestyä vuonna 1974. Vuosina 1971-1974 ilmestyi lehti nimeltä Uusi Anna, joka oli yhdistetty Anna- ja Hopeapeili-nimisistä julkaisuista. (Lähde: Suomen kansallibibliografia Fennica: https://finna.fi
Uusi Anna -lehteä ei Helmet-kirjastoissa ole. Anna-lehdet löytyvät vuodesta 1980 alkaen Pasilan kirjastosta. Sitä vanhempia ei Helmet-krjastoissa ole.
Uusi Anna -lehti (1971-1974) ja Anna-lehti vuodesta 1974 alkaen löytyvät Kansalliskirjaston kokoelmista:
http://www.kansalliskirjasto.fi/
Ensimmäinen elokuva voisi olla Tempest (Myrsky) ohj. Paul Mazursky, 1982.
Esitystiedot: Ensi-ilta Pvm: 18.3.1983, Paikat: Nordia
Muut esitykset, 14.10.1989 TV3 televisioesitys.
Ks. http://www.elonet.fi/title/is93w/
Paul Mazurskyn Myrsky (Tempest, 1982) on kunnianhimoinen Shakespeare-tulkinta, nykyhetkeen sijoitettu aviodraama, jossa keski-iän kriisi ajaa puolisot erilleen. Philip (John Cassavetes) ja Antonia Dimitrius (Gena Rowlands) ovat tarinan keskiössä, mutta suurimman osan elokuvasta he asuvat erillään. Philip vetäytyy Kreikkaan, autiolle saarelle, jossa asuu vain yksinäinen kylähullu Kalibanos (Raul Julia). Myrsky alkaa juuri tästä: Philip elää saarella uuden ystävättärensä Arethan (Susan Sarandon) ja tyttärensä Mirandan (Molly…
Kävin läpi koko joukon kasvikirjoja, mutta yksikään tutkimistani teoksista ei kertonut, mistä maksaruohon nimi tulee.
Luontoportti-verkkosivusto sen sijaan tarjoaa seuraavanlaisen selityksen: "Isomaksaruohon lehtien on katsottu muistuttavan sian maksaa ja siksi kansa on nimittänyt kasvia kalliomaksaksi, sianmaksaheinäksi – tai maksaruohoksi."
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/isomaksaruoho
Molemmat runot ovat V.A.Koskenniemen tuotantoa, Koulutie (Olen unessa useasti sinun kaduillas, koulutie) ja Elegioja 3 (Yksin oot sinä, ihminen, kaiken keskellä yksin).
Duodecimin artikkelissa Parantavat sanat ja taivaalliset voiteet kerrotaan mehiläisten esiintymisestä Kalevalassa ja muussa suomalaisessa perinteessä. Mehiläistä on perinteisesti pidetty kansanlääkinnässä luonnonhaltijan kaltaisena lääkitsijänä, joka lähetetään hakemaan parannusta vaivaan tai vammaan. Mehiläisaihe on tullut Suomeen oletettavasti Länsi-Euroopasta katolisen uskonnon myötä, kenties Saksasta 1400- tai 1500-luvulta. Mehiläiseen liittyvät uskomukset ovat olleet yleisiä germaanisten kansojen lisäksi myös suomalais-ugrilaisilla kansoilla.
Suomen mehiläistenhoitajain liitossa arvellaan, että Kalevalan mehiläiset voisivat olla muistoja ajasta, jolloin suomalaisugrilaiset kansat asuivat Volgan seuduilla yhdessä ja mehiläiset ovat…
En löytänyt laulua julkaisuista nimellä "Suomalainen syntymäpäivälaulu", mutta laulun melodia on sama kuin kansanlaulussa "Kesäillalla" (tai alkusanojen mukaan "Kun kävelin kesäillalla"), joka sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 3 ja lukuisiin muihin nuotteihin (esimerkiksi nuotteihin "Kultainen laulukirja : 400 suosikkilaulua" ja "Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta"). Tähän kansanlauluun on joku keksinyt sanoituksen, jolla laulu muuttuu onnittelulauluksi. Löysin sanoituksen nimellä "Sun nimipäiväs on koittanut" kirjasta "Laula kanssamme : kokoelma yhteislauluja" (Tampere-seura, 1984, s. 97):"Sun nimipäiväs on koittanut, elä-elä-eläköön.Sinun intosi älköön laimetko,se kestä-kestä-kestäköön. Suta…
Jotta asiasanoitus olisi mahdollisimman taloudellista, monessa mielessä hyödyllistä ja järkevää, tulisi ennen muuta sisäistää tiedon tallennuksen ja haun evaluoinnin keskeisiä mittareita. Suurimpia sudenkuoppia lienee se, että ei ole mietitty asiasanoituksen (tai laajemmin indeksoinnin) tyhjentävyyden (exhaustivity) / spesifisyyden (specificity) ongelmaa. Periaatehan on: miten sisältöä tietokantaan kuvaillaan niin sitä myös löydetään. Jos kuvaillaan tyhjentävästi, tarkkaan jokainen osa-alue, on saanti myös hyvä mutta tarkkuus on huono. Paljon tavaraa siis, mutta mikään ei ole oikein se haettu. Jos taas pidättäydytään muutamassa tarkasti harkitussa keskeisessä asiasanassa on saanti vähäisempää mutta tarkkuus kasvaa eli hakutulos on…
Parhaiten tarkoitukseen sopivat teokset: Guinness-kronikka: 1900-luku. HM 1998 (kirjassa käsitellään sekä Suomen että koko maailman historiaa) ja
Puoli vuosisataa: MMM juhlakirja. O 1999 (tämä käsittelee lyhyesti Suomen historiaa 1950-90 -luvuilla).
Laajemmista historia-sarjoista Grimbergin Kansojen historia päättyy vuoteen 1977 ja Otavan suuri maailmanhistoria 1980-luvun puoliväliin.
Hei!
Löydät kaikki Jacques Brelin nuotit sekä pelkästään Brelin lauluja sisältävät että kokoelmat, joissa on joitakin hänen laulujaan pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteishausta seuraavasta osoitteesta:
http://www.helmet.fi
Nyt valitset kohdan SANAHAKU
-kirjoita laatikkoon Brel
-alempana olevasta laatikosta Aineisto klikkaat kohdan: nuotit
-klikkaa Hae-painiketta ja saat tulokseksi 29 viitettä
Hyvää syksyä!
Aineistotietokanta Helmetissä näkyvä kirjan painovuosi on niiden kirjojen painovuosi, jotka kirjastoissa ovat. Se ei siis välttämättä ole ensimmäinen. Joskus kirjastossa ei ole ensimmäistä painosta, joskus painoksia on useampiakin. Jos kirjan painos ei ole ensimmäinen, se useimmiten näkyy mainintana (esim. 2. p.), mutta vanhimpien kirjojen tiedoista tämä maininta voi puuttua.
Suomen kansallisbibliografia Fennicasta löytyvät tiedot kaikesta Suomessa julkaistusta. Se on vapaasti internetin kautta käytettävissä osoitteessa http://finna.fi
Fennican mukaan suomennosten ensimmäiset painokset ovat seuraavat:
-Hermann Hesse, Muuan nuoruus 1978
-Siegfried Lentz, Kiusattu 2001
-Jan Guillou, Pahuus 1996
-Philip Ridley, Demonit 1993
Vuoden 1996 painos on samansisältöinen vuosien 2000 ja 2002 kanssa eli painokset 5-7 ovat samanlaiset. Tätä teosta on hankittu moniin pääkaupunkiseudun kirjastoihin. Voit varata sen soittamalla kirjastoon tai tekemällä varauksen Helmetin kautta (www.helmet.fi).
Regina on latinan kuningatar, syntynyt hallitsemaan. Suomen almanakassa 1705-1928 7.9., ja on maamme ruotsinkielisessä almanakassa edelleen.
Randy (english) tunnetumpi versio nimistä Rand, Randall, Randolph. Suomalaisista nimikirjoista ei löydy Randy-nimeä, johtuen siitä ettei se esiinny Suomen nimipäiväkalenterissa.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja
Lansky:Baby names around the world
http://www.behindthename.com/
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta https://192.49.222.187/nimipalvelu/defaul.asp näet nimien yleisyyden Suomessa.
