Pasilan kirjaston varastossa on kirja "Sata runoa : valikoituja maailmankirjallisuudesta". Kirjan on suomentanut ja toimittanut Valter Juva vuonna 1916. Korppi sisältyy tuohon kirjaan.
Suomennos on luettavissa myös Wikipediassa
http://fi.wikisource.org/wiki/Korppi
Lasten- ja nuortenkirjoista löytyy lukuisia käännöksiä sekä suomesta ruotsiksi että ruotsista suomeksi. Ensimmäisenä tulevat tietysti mieleen Astrid Lindgrenin kirjat, joista suurin osa on suomennettu. Tove Janssonin Muumikirjoja löytyy molemmilla kielillä. Kahdeksanvuotiaalle suositeltavat riippuvat tietysti lapsen kehitystasosta sekä tietysti hänen kiinnostuksensa kohteista ja suomen kielen taidostaan.
Esimerkiksi näitä voisi ajatella:
Parvela, Timo: Ella ja kiristäjä (Ella och utpressaren)
Nopola: Heinähattu ja Vilttitossu (Halmhatten och Filttofflan)
Nopola: Risto Räppääjä (Risto Rappare)
Hallberg, Lin: Sigge-sarja (Sinttu)
Widmark,Martin: LasseMajas detektivbyrå (Lasse-Maijan etsivätoimisto)
Myös Sven Nordqvistin Pettson-kirjat (Viiru…
Rekisteröintiavaimien luovuttaminen kirjaston asiakkaalle:
Rekisteröintiavain on tilaajakohtainen eikä Sanoman käyttöehtojen mukaisesti niitä saa luovuttaa kolmannelle osapuolelle (ts. kirjaston asiakkaalle): "Tunnisteet ovat asiakaskohtaisia eikä Asiakas saa luovuttaa tai ilmaista niitä kolmannelle. Asiakas on vastuussa kaikesta tunnisteilla tapahtuneesta käytöstä" (lähde: http://www.sanomamagazines.fi/kayttoehdot.html).
Rekisteröidessä tunnukseen liitetään myös julkinen profiili, jota voi käyttää sivustolla kommentointiin. Jos kirjasto luovuttaisi käyttöehtojen vastaisesti rekisteröintitunnuksen asiakkaalle, se samalla antaisi asiakkaalle oikeuden kommentoida julkista keskustelua kirjaston tilaajatunnuksen turvin.
Nykyinen Anna-lehti alkoi ilmestyä vuonna 1974. Vuosina 1971-1974 ilmestyi lehti nimeltä Uusi Anna, joka oli yhdistetty Anna- ja Hopeapeili-nimisistä julkaisuista. (Lähde: Suomen kansallibibliografia Fennica: https://finna.fi
Uusi Anna -lehteä ei Helmet-kirjastoissa ole. Anna-lehdet löytyvät vuodesta 1980 alkaen Pasilan kirjastosta. Sitä vanhempia ei Helmet-krjastoissa ole.
Uusi Anna -lehti (1971-1974) ja Anna-lehti vuodesta 1974 alkaen löytyvät Kansalliskirjaston kokoelmista:
http://www.kansalliskirjasto.fi/
Talonpoikien elämästä 1800-luvulla Pohjanmaalla kerrotaan mm. kirjoissa Suomen talonpoikia Lallista Kyösti Kallioon : 74 elämäkertaa, Esko Toivonen: Nukeri : kansanelämää Kaustisella 1830-luvun puolimaista 1930-luvulle sekä Kaarlelan pitäjän historia 3. Talonpoikien elämästä 1800-luvulla Suomessa kerrotaan mm. kirjoissa Työtä ja rakkautta : kansanmiesten päiväkirjoja 1834-1937, Antero Heikkinen: Kirveskansa-trilogia, Jari Niemelä: Talonpoika toimessaan, Sukupolvien perintö 2 sekä Suomalaisen arjen historia 2 : säätyjen Suomi.
Myös romaaneja aiheesta löytyy. Pohjanmaalle sijoittuvia ovat mm. Salme Aejmaleus: Kaksi lakeutta, Veli Ranta-Ojala: Meritien maa sekä Eira Pättikankaan Punainen silkkinauha, Jokaisella kotinsa ja Vain routainen maa.…
Opinnäytetöitä aiheesta on tehty paljonkin, alla tietoa:
- Kohti parempaa vuorovaikutusta : pienryhmätoiminta Raision kaupungin varhaiskasvatuksessa / Satu Lausmaa. (pro gradu –työ, 2014)
- Pienryhmäpedagogiikka ja omahoitajuus/vastuuaikuinen : tutkimuskohteena Allinpuiston päiväkoti / Eveliina Pennanen. (AMK-opinnäytetyö, 2014)
- Päiväkodin pienryhmätoiminta ja lasten osallisuus / Kaisa-Sisko Kangas. (pro gradu –työ, 2013, eleltroninen aineisto: http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201305041555
- Pienryhmätoiminta päiväkodin lapsiryhmätoiminnan järjestämisen keinona / Elina Savolainen. (pro gradu –työ, 2013, elektroninen aineisto: http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201305111593
- Lasten toiminta ja osallistuminen päiväkodin pienryhmätoimintaan…
Lastenosastoilla työskentelevät kollegat suosittelevat mm. seuraavia:
- Liz Pichon: Tom Gatesin mahtava maailma - aloittaa uuden sarjan
- Stephan Pastis: Timi Möhläri-sarja
- Lincoln Peirce: Iso Nipa on ykkönen ja Iso Nipa iskee jälleen
- H. I. Larry: Zac Power-sarja
- Dan Gutman: Kahjo kouluni -sarja
- Sempé: Pikku Nikke -sarja
- Francesca Simon: Häijy Henri -sarja
- Tuula Kallioniemi: Reuhurinne -sarja
- Nopolat: Risto Räppääjä -sarja
- Timo Parvela: Paten aikakirjat ja Paten jalkapallokirja
Kyseessä näyttäisi olevan Aimo Huttusen (1916 – 2003) säveltämä ja sanoittama laulu Sama voima on Herran, jonka nuotti ja sanat sisältyvät sävelkokoelmaan Laulun sanoma 2 (Prisma Musiikki, 1986).
Oman kirjastoalueesi kokoelmista sävelkokoelmaa ei näytä löytyvän, mutta muutaman muun Suomen kirjaston kokoelmissa se on. Voit tilata sen käyttöösi kaukolainana lähikirjastosi kautta.
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_…
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Etunimi Liona on peräisin italialaiselta kielialueelta ja se tarkoittaa naaraspuolista leijonaa. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Suomessa on 31 ihmisellä nimi Liona.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos Sukunimet (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi Karnaattu on peräisin samannimisestä Anjalassa sijainneesta talosta. Vuodelta 1622 on merkintä henkilöstä nimeltä Sihvo Jussinpoika Karnaattu, mutta nimi on kirjoitettu 1600-luvulla myös muodoissa Karnaty, Karnatu, Carnaty ja Carnatus.
Valitettavasti Mikkonen ja Paikkala eivät kerro mitään muuta nimen alkuperästä. Suomen murteiden sanakirjasta (osa 6; Kotus ja Edita, 1999) löytyy kuitenkin joitakin sanoja, joilla voisi olla yhteys nimeen. Erityisesti pomppaa esiin sana karnaatti, jota voidaan käyttää kiukkuisesta tai karskista ihmisestä. Vastaavia ilmauksia ovat myös karnakka ja karnaapeli. Toisaalta kyseeseen voisi tulla verbi karnata (’hangata, raapia…
Slaten artikkelissa vuodelta 2013 kerrotaan, että Coca-Cola on brändinä arvokkaampi ja että perinteinen Coca-Cola on suosituin virvoitusjuoma Yhdysvalloissa. Tämä siitä huolimatta, että sokkotestien mukaan kuluttajat pitävät enemmän Pepsin mausta.
https://slate.com/business/2013/08/pepsi-paradox-why-people-prefer-coke…
Tätä eroa on selitetty tutkimuksissa juuri brändin vaikutuksella. Kuvantamistutkimuksessa Pepsi aktivoi tehokkaammin palkitsemisjärjestelmään kytkeytyviä aivoalueita, mutta aivokuoren toiminta kiihtyi, jos tutkittava tiesi juovansa Coca-Colaa. Brändiin samaistuminen muutti makukokemusta niin että Coca-Colan koettiin maistuvan paremmalta silloinkin, kun tutkittava oli sokkotestissä pitänyt enemmän Pepsin mausta.
https…
Voisikohan kyseessä olla Hullunkuriset eläinperheet -korttipakka, joka oli valmistuksessa vuosien 1945–55 tienoilla? Pelin perheet olivat Naukula, Otsonen, Kukkola, Apinasalo, Pupunen, Possunen, Koiranen, Strutsi, Hiironen, Norsula, Ankkanen, Pitkäkaula ja Matkija. 52 perhekortin lisäksi pakkaan sisältyi aasikortti. Mukana oli myös ohjekortti kahdelle pelille ("Hullunkuriset eläinperheet", "Aasipeli").
peli; Hullunkuriset eläinperheet; korttipeli ja kotelo | Helsingin kaupunginmuseo | Finna - Helsingin kaupunginmuseo
leikkikalu; lelu; peli; pelikortit; Hullunkuriset Eläinperheet - De löjliga Djurfamiljerna -korttipeli | Museo Leikki | Finna.fi
Teoksessa Korroosiokäsikirja (Suomen Korroosioyhdistys SKY, 1988) s. 622 sanotaan seuraavasti: "Kulta on kestävää kaikkia muita mainittuja rasitustekijöitä vastaan, paitsi suuria klooripitoisuuksia. Kuitenkin usein käytetään niin ohuita kultapinnoitteita (alle 0,5µm), että niissä olevien huokosten kautta syövyttävät aineet pääsevät vaikuttamaan alla olevaan metalliin. Korroosiotuotteet kulkeutuvat tämän jälkeen kontaktipinnalle ja saattavat aiheuttaa häiriöitä. Tavallinen perusmetalli kullan alla on kupari (välikerroksena nikkeli) ja tässä yhdistelmässä rikkiyhdisteet ja kloridit on todettu pahimmiksi. Joskus kultapinnoitetta käytetään hopeakontaktien päällä estämässä hopean tummumista rikkiyhdisteiden vaikutuksesta. Vaikutus on tehokas,…
Esimerkiksi Hel-Met- kirjastoista löytyvillä CD-ROM- levyillä
ABCD- romppu: leikiten lukemaan, Lukimaa, Studio 4 sekä Alkupolku- sarjan Eskari- ja Ekaluokka-rompuilla voisi harjoitella lukemaan opettelua. Paljon muitakin lukemista tukevia CD-ROM- levyjä varmasti löytyy, ja niitä kannattaa joko etsiä HelMet- verkkokirjastosta http://www.helmet.fi hakusanalla "lukeminen" (ja valita aineistolajiksi CD-ROM) tai kysyä kirjaston henkilökunnalta.
Kirjastojen lastenosastoilla on yleensä myös erikseen kirjoja lukemaan opetteleville, usein otsikolla "Helppolukuiset" tms. Tällaisia lukemaan opetteleville tarkoitettuja kirjasarjoja ovat esimerkiksi Vihreä banaani, Sininen banaani, Keltanokka, Kirjava kukko, Lukukaveri, Hyppivä sammakko ja Vikkelä…
Lieneekö kyse lähdeviitteestä eli viittauksesta johonkin kirjaan tai muuhun julkaisuun? Lähdeviitteiden aitoudesta ei valitettavasti voi vakuuttua täysin muuta kuin hankkimalla käsiinsä tuon lähteen ja tarkistamalla, sanooko se todella niin kuin siihen viittaavassa teoksessa väitetään. Tietysti välillisesti voi päätellä jotakin siitä, jos lähdeväite kuulostaa aivan poskettomalta.
On myös mahdollista katsoa, mahtaako lähdettä olla lainkaan olemassa. Esimerkiksi lähes kaikki Suomessa julkaistut painetut teokset löytyvät Fennica-tietokannasta osoitteesta https://finna.fi. Jos lähteeksi väitettyä teosta, joka ei ole aivan uunituore ja tavallisen kustantajan julkaisema, ei löydy Fennica-tietokannasta, voi alkaa jo vähän epäillä, lieneekö muista…
Suomen kansallisbibliografiasta ei löydy tietoja Henning Karströmin omaelämäkerrasta. Sen sijaan Suomen kansallisarkistosta, Tauno A. Luukkasen Henning Karström -kokoelmasta, löytyy Henning Karströmin omaelämäkerran käsikirjoitus. (Karström, Henning: Kemistin elämäntarina – 22 vuotta A.I.Virtasen työkumppanina ja toiset 22 vuotta adventtiliikkeen palveluksessa). Käsikirjoitus on luettavissa Kansallisarkistossa. Mahdollisuutta tutustua käsikirjoitukseen voi tiedustella tarkemmin Kansallisarkiston tutkijasalin päivystyksestä.
Kansallisarkiston yhteystiedot, https://kansallisarkisto.fi/yhteystiedot
Anders Frankson ja Niklas Zetterling ovat kirjoittaneet teoksen "Kurskin taistelu : historian suurin panssaritaistelu" (WSOY, 2003, suomentanut Matti Kinnunen).
Englanniksi Kurskin taistelusta voi lukea Richard Holmesin teoksesta "Epic land battles" (Bounty Books, 2004).
Aiheesta löytyy myös venäjänkielisiä teoksia:
Valeri Zamulin: "Zasekretšennaja Kurskaja bitva : bneizvestnyje dokumenty" (Moskva, 2008)
Vitali Gorbatš: "Aviatsija v Kurskoi bitve" (Moskva, 2008)
Vitali Gorbatš: "Nad Orgennoi Dugoi : Sovetskaja armija v Kurskoi bitve" (Moskva, 2007)
Aleksei Isajev: "Tankovyi udar : sovetskije tanki v bojah 1942-1943" Moskva, 2007)
Ognennaja duga : Kurskaja bitva 5 julija - 23 avgusta 1943 g. (Moskva, 2003)
Kaikki yllä mainitut teokset ovat…
Hei!
Fennica-tietokantaan, joka löytyy osoitteesta https://finna.fi on koottu kaikki suomalainen ja Suomea käsittelevä kirjallisuus. Sieltä löytyy myös kyseinen teos Askeleita. Mauno Viitanen on julkaissut myös kirjan Kulttuurikyminää: runoproosaa ja aatosjulkaisuja vuonna 1972.
