Rousu-nimi on ilmeisesti lähtöisin paikannimestä. Rousu esiintyy mm. paikannimissä Rousunvaara, Rousunpuljut ja Rousulansuvanto. Nimi tunnetaan myös talonnimenä. Sanan on arveltu liittyvän ruotsinlapin sanaan roahtju, joka tarkoittaa kuoppaista, haljennutta lohkareista maastoa. Toisaalta paikoin rousu tarkoittaa myös voimakasta, kapeaa koskea. (Lähde: Mikkonen ja Paikkala, Sukunimet, 2000)
TEPA-termipankki (erikoisalojen sanastojen ja sanakirjojen kokoelma) sisälsi kaksi määritelmää pienkerrostalolle:
1. kaksikerroksinen kerrostalo
2. kerrostalo, jossa ylimmän huoneiston sisäänkäynti on korkeintaan toisessa kokonaan maan päällä olevassa kerroksessa.
Kerrostalo taas on tavanomaisia tila- ja varusteratkaisuja sisältävä, vähintään kaksikerroksinen asuinrakennus, jossa eri asuinhuoneistoihin kuuluvia tiloja on päällekkäin.
Joten tämän mukaan kaksikerroksinen kerrostalo on pienkerrostalo.
Kyseinen laulu löytyy suomennettuna nimellä Kukka luumupuun (Brown gal in de ring) ainakin sävelmäkokoelmista MUSIKANTTI 5-6 ja MUSIKANTTI 5-6 : opettajan kirja. Sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla käyvät ilmi Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/
Seuraavista hakuteoksista voisi olla apua:
Loivamaa, Ismo: Helsinki kaunokirjallisuudessa. 1993
Helsinki-aiheista kaunokirjallisuutta Helsingin kaupunginkirjaston Helsinki-kokoelmassa. 1987
Internetistä voi etsiä Helsinki aiheista kaunokirjallisuutta ROMA tietokannasta tai Sanojen aika tietokannasta
http://www.pori.fi/kirjasto/romauusi/index.php
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=6&lang=FI
Esimerkiksi:
Romaaneja 30 ja 40 luvulta
Hämäläinen, Helvi: Katuojan vettä (yksinhuoltaja)
Wallman, Marina: Kuja (pakolainen)
Ekholm, Kaija: Kuntsi: lapsen elämää Oulunkylässä ja Vallilassa 30-luvun lopussa ja 40-luvun alussa
Ekholm, Kaija: Lenkkakoipi ja kusimuteri: katkelmia lapsen elämästä Helsingin Vallilassa 1930-luvun puolivälissä.…
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa on nuorille tarkoitettuja selkokirjoja, joista osa on kuvitettuja. Helmet-aineistotietokannasta (www.helmet.fi) saat luettelon selkokirjoista kirjoittamalla aihehakuun sanan selkokirjat. Kaikki kirjat eivät kuitenkaan ole kuvitettuja.
Kuvitettuja, nuorille käyviä selkokirjoja ovat esim. seuraavat kirjat:
-Carpelan, Rannekello
-Kallioniemi, Simpsakka ihminen ja muut
-Tikkanen, Toiveiden puu
-Boucht, Maa keinuu
-Spyri, Pikku Heidi (selkokielinen painos)
-Parkko, Ovessa lukee Parkko - Salminen
-Puranen, Sakke ja Anitta
-Rajala, Hyvä Suomi: Suomen itsenäisyyden ajan historia selkokielellä
-Laulajainen, Virtaset viettävät juhlaa (kirja juhlapäivistä)
-Ahola, Seksistä selkeästi nuorille ja aikuisille
-…
Uusimmassa Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus 2005-2007 -kirjassa kirjastonhoitajan peruspalkka ilman mitään lisiä on kalleusluokassa I: 1722,67 euroa ja kalleusluokassa II: 1692,80 euroa.
Luettelo vanhainkodeista ja muista vanhusten hoitopaikoista löytyy stakesin sivustolta http://www.stakes.fi/FI/Etusivu.htm > tilastot ja rekisterit > toimipaikkarekisteri > HILMO:n toimipaikkarekisteri. HILMO on hoitoilmoitusjärjestelmä, josta löytyy koodilla 310 ja 320 kaikki vanhainkodit ja hoitopaikat osoitteineen.
Vanhustyön keskusliiton nettisivuilta löytyy lista heidän jäsenyhteisöistään: http://www.vanhustyonkeskusliitto.fi/index.ph?page=aakkoslista&menu=kes… .
Suomi.fi -sivustolla on osio kunnista http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/a-o-hakemisto/index.html?filters=suom… , jossa on linkit kuntien nettisivuille. Kuntien nettisivuilta löytyvät myös vanhainkotien yhteystiedot, mutta etsiminen on tietysti aika hankalaa.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kaukolainauskäytännöstä on tietoa internet-sivulla www.lib.hel.fi. Sivun oikeassa yläkulmassa on otsake Hakemisto, jota klikkaamalla avautuu aakkosellinen hakusana-hakemisto. K-kirjaimen alta löytyy hakusana Kaukopalvelu. Täällä on kerrottu kaukolainauksen yleiset periaatteet ja maksut. Kaukolainaksi tilataan vain sellaista aineistoa jota ei ole ollenkaan pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa. Sivulla on myös kaukopalvelulomake asiakkaille. Lomakkeen voi siis täyttää suoraan verkossa, kaukolainapyynnön jättäminen ei välttämättä edellytä käyntiä kirjastossa.
Peräkärryjä myyviä liikkeitä löytyy kyllä paljonkin, mutta se, ostaako liike peräkärryn yksityiseltä myyjältä, ei näytä nettisivuilta usein löytyvän. Ehkä kannattasi yrittää myydä nettikaupan kautta, esim. näiden:
http://www.tori.fi/
http://www.huuto.net/fi/
Varsinaista koirapsykologin koulutusta ei ole. Ainakin Kelpokoira-niminen yritys järjestää koiranomikoulutusta, jossa opiskellaan mm. koiraongelmiin ja oppimisen psykologiaan liittyviä asioita. Tietoa koulutuksesta ja hinnoista löydät alla olevan linkin kautta:
http://www.koiranomi.com/koiranomi.htm
Oulun kirjaston digitointilaite on käytettävissä pääkirjaston musiikkiosastolla sekä Haukiputaan, Kaukovainion ja Ylikiimingin kirjastoissa. Digitointilaitteet kiertävät Oulun lähikirjastoja 3 kuukauden välein. Seuraavan kerran laite on Oulunsalossa huhti-kesäkuun ajan. Tältä sivulta saa lisätietoa digitoinnista: http://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/digitointi.
Lastenosastoilla työskentelevät kollegat suosittelevat mm. seuraavia:
- Liz Pichon: Tom Gatesin mahtava maailma - aloittaa uuden sarjan
- Stephan Pastis: Timi Möhläri-sarja
- Lincoln Peirce: Iso Nipa on ykkönen ja Iso Nipa iskee jälleen
- H. I. Larry: Zac Power-sarja
- Dan Gutman: Kahjo kouluni -sarja
- Sempé: Pikku Nikke -sarja
- Francesca Simon: Häijy Henri -sarja
- Tuula Kallioniemi: Reuhurinne -sarja
- Nopolat: Risto Räppääjä -sarja
- Timo Parvela: Paten aikakirjat ja Paten jalkapallokirja
Sirkka Karskelan teoksessa Sukututkijan tietokirja (1987) on sivulla 96 kirkon asiakirjoissa käytettyjen erilaisten merkkien selityksiä.
Lukutaidon mittaamisessa Y-kirjain tarkoitti 'tyydyttävästi'; oikeinmerkki saattaisi olla %-merkki, joka tarkoitti 'välttävästi'.
Kirjan saatavuustiedot löytyvät Porin kaupunginkirjaston aineistotietokannasta https://satakirjastot.finna.fi/, saatavuus muualla monihausta https://monihaku.kirjastot.fi/fi/.
Ahvenanmaan taiteen historiasta ja kulttuurista löytyy niukahkosti tietoa, mutta kenties näistä kirjoista on apua:
- Mattsson-Eklund, Benita: Alla tiders Åland
- The book of Åland
- Remmer, Christina: Krönika kring ett badhus
- Jaatinen, Stig: Ålands kulturlandskap - 1700-talet
- Ekström, Kjell: Blått avlägset nära
- Skogsjö, Håkan: Sevärt på Åland
- Lönnqvist, Bo: Suomenruotsalaiset--kansatieteellinen tutkielma kieliryhmästä
Kirjojen saatavuustiedot voit etsiä pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi .
Näistä linkeistä löydät myös hiukkasen lisätietoa:
http://home.aland.net/historia/
http://www.aland.fi/virtual/
http://www.kultur.aland.fi/
http://www.goaland.net/index.asp?lang=fi
http://www.mhbibl.aland.…
Mikkelin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy kirja: Mikkelin Puhelinyhdistys 1888-1988. Sen mukaan Mikkelin Telefooniyhdistys perustettiin 17.2.1888, ja perustajajäseniä oli 26. Kirjasta löytyy listaus: Puhelimenhaltijat vuodelta 1889 julkaistun puhelinluettelon mukaan. Siinä puhelinnumero 2 on ollut nimellä Oluttehdas, C. Petroff.
Numero 357:n käyttöönottoaika jää vuosien 1910 ja 1915 välille. Kirjassa on maininta, että vuonna 1910 puhelimia oli 322 kappaletta ja että vuonna 1915 oli ollut 365 vuosimaksun maksanutta jäsentä.
Kirjastossamme ei ole vanhoja puhelinluetteloita, joista voisi seurata, miten pitkään näitä pieniä puhelinnumeroita käytettiin. Tätä puolta voi tiedustella puhelinyhtiöltä. Mikkelin Puhelin oyj:n kotisivuilta http…
Piraattituotteiden tuonti yksityiseen omaan käyttöön on vielä sallittua, mutta 19.3.2004 on annettu Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tekijänoikeuslain ja rikoslain 49 luvun muuttamisesta (HE 28/2004). Esityksen mukaan laittomasti valmistettujen teos- ja muiden aineistokappaleiden maahantuonti yksityiseen tai muuhun tarkoitukseen ehdotetaan rangaistavaksi tekijänoikeusrikkomuksena. Finlex-tietokannasta voi hakea pitkähkön esityksen koko tekstin http://www.finlex.fi/esitykset/index.html esim. hallituksen esityksen numerolla: 28/2004
Ohessa asiaan liittyvä uutinen: http://www.webbi.net/index.php?i=172&k=5&l=1
Turun kaupunginkirjaston tietokannasta Aino (www.turku.fi ja siitä eteenpäin kirjastoon ja Ainoon, tai suoraan www.turku.fi/aino) löytyy teoksia asiasanalla Namibia. Esim.
"Namibia: elämää kuivuuden keskellä". Asiasanalla afrikkalainen kirjallisuus tai asiasanoilla Afrikka ja kirjallisuus voi etsiä kirjoja joista saa vinkkejä mm. namibialaisista kirjailijoista.
Myös Kirjastot.fi -sivun Kaunokirjallisuutta Afrikasta (http://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kirjailijahakemistot/afrikka) voi olla avuksi.
Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta, jonka osoite on https://finna.fi ,voi hakea eri kielistä suomennettua kirjallisuutta. Haussa käytetään udk-luokitusta (yleinen kymmenluokittelu) ja kaunokirjallisuuden lisälukuja.
Esimerkiks: Mitä englanninkielistä proosaa on julkaistu suomeksi vuonna 2000?
Hakutyypiksi valitaan luokitus. Hakuruutuun kirjoitettava hakulauseke on seuraavanlainen:
udk:820 –3.
Hakulausekkeessa luku 820 on englanninkielisen kirjallisuuden luokituskoodi. Udk on luokitusjärjestelmän tunnus ja 3 on proosan lisäluku. Huom. lisälukujen eteen tulee välilyönti
Kohdasta rajaus voi tehdä aikarajauksen.
Esimerkkejä udk -luokitusjärjestelmän luokituskoodeista.
820 Englanninkielinen kirjallisuus
830 Saksakielinen…
Jatkosodan aikaisten sotasairaaloiden sijaintipaikkoja löytyy muun muassa seuraavista teoksista:
Jatkosodan historia, Osa 6. (1994)
Kopsa, Pentti: Kenttäposti 1941-1945. (1991)
Tiedustelemistanne jatkosodan sairaaloista 41. Sotasairaala sijaitsi Hyrynsalmella ja 54. Sotasairaala Helsingissä.
