Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä -maalauksen henkilöistä löytyy artikkeli Finna-palvelusta: https://finna.fi/Record/arto.1259608. Tässä artikkelissa on avattu maalauksen henkilöitä enemmän. Useimmissa teoksissa näyttää olevan maininta Elli Jäppisestä, mutta muita henkilöitä ei mainita.
Finna-palvelusta löytyy aiheesta myös muita artikkeleita ja kuvia (esimerkkihaku).
Ruokolahden eukoista löytyy myös tietoa kirjoista: Kaipainen/ Albert Edelfelt, Kuihtumaton ruusutarha / Watti-kust. 1983 ja Kallio,Rakel/ Albert Edelfelt: 1854-1905/Douglas Productions/ Gummerus, 2004.
Ruokolahtelainen-lehden nettisivulta löytyy myös tietoa: http://www.ruokolahtelainen.com/index.php/arkisto/588-ruokolahden-eukkoja-kirkonmaella-maalaus-valmistui-…
Tarja Närhi löytyy edelleen Radio Suomen toimittajalistauksesta https://yle.fi/aihe/sivu/yle-radio-suomi/yle-radio-suomen-toimittajat ja juontaa edelleen esim. Iskelmäradiota https://areena.yle.fi/audio/1-4409832 .
Leikkimielisesti mainos voi kehottaa, että adoptoi pingviini. Näin tekee WWF:n (World Wildlife Fund) internetsivu englannin kielellä. Sivuston tarkoitus on kerätä rahaa pingviinien suojeluun ja tutkimukseen. https://support.wwf.org.uk/adopt-a-penguin
Vastaavia suomenkielisiä sivustoja saat esille googlaamalla (kokeile esimerkiksi sanoilla pingviinit suojelu lahjoitus). Muun muassa Greenpeace-järjestö mainitsee kohteinaan pingviinit. https://lahjoita.greenpeace.org/d/tee-kertalahjoitus-antarktis
Kirjaimellisesti et voi adoptoida pingviinejä, ja pingviini kuuluu luonnonvaraisiin eläimiin, joiden tuonti lemmikiksi on kielletty.
Ympäristöekologian dosentti Mia Rönkä Turun yliopiston biodiversiteettiyksikös…
Kyseinen laulu löytyy suomennettuna nimellä Kukka luumupuun (Brown gal in de ring) ainakin sävelmäkokoelmista MUSIKANTTI 5-6 ja MUSIKANTTI 5-6 : opettajan kirja. Sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla käyvät ilmi Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/
Kippari-lehteä on tilattu Lahden kaupunginkirjastoon vuodesta 1986 lähtien. Poikkeuksen muodostaa vuosi 1994, jolloin lehteä ei ole tilattu. Vuoden 2004 lehdet ovat lukusalikäytössä pääkirjastossa. Aiempien vuosien lehtiä voi lainata pääkirjastosta mutta vuoden 2003 lehdet ovat vielä sitomossa. Tänä vuonna Kippari-lehti tulee myös Launeen kirjastoon, josta lehden irtonumeroita voi lainata lukuunottamatta uusinta numeroa.
Nummi-Pusulan kirjaston aineistotietokannasta ( http://nummi-pusula.kirjas.to/ ) löytyi yksi hevosaiheinen cd-rom, mutta se ei ole peli. Cd-romin nimi on "Hevostyttö". Mikäli haluat, voit kysyä kirjastosta mahdollisuutta tilata kaukolainaksi hevosaiheisia peliromppuja. Tässä on joitakin esimerkkejä, joita löytyy ainakin pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmista ( http://www.helmet.fi/ ):
Barbie horse adventures : the ranch mystery (Vivendi Universal Games, 2003)
Prinsessa Sissin ensimmäinen suuri seikkailu (Young Genius cop. 2001)
Rosemond Hillin perintö ( Elävät kirjat, 2002)
Unelmahevonen (Softmei, 2000)
Kehittämishankkeisiin liittyvät kirjat ovat ainakin yleisissä kirjastoissa enemmänkin tapaustutkimuksia, mutta löytyy niitä oppikirjojakin. Tästä saattaisi kannattaa soittaa kirjastoon ja tehdä varaus: Muutospuhe : muutoksen retoriikka johtamisen ja organisaatioiden arjen näyttämöllä / Pauli Juuti, Heikki Rannikko, Ville Saarikoski, Otava, 2004. Tapaustutkimuksia ym. aiheeseen liittyviä ovat ainakin seuraavat kirjat, näitä saat lähikirjaston kautta:
1
Valkoisenlähteentien tarveselvitys / [julkaisija:] Vantaan kaupunki, kuntatekniikan keskus
KIRJA
2005
2
Kohtaavaa lastensuojelua : lapsikeskeisen lastensuojelun sosiaalityön tilannearvion käsikirja / Tiin
KIRJA
2004
3
Terveyskeskus toimivaksi : kansallisen…
Replica-sarjan 13. osa, Sijainen ilmestyi vuonna 2002.
Kyseinen sarja kertoo kloonityttö Amyn seikkailuista. Tässä osassa hänen vakituisen opettajansa tilalle tulee neiti Heartshorn. Koko sarja on nopealukuista nuorten seikkailuviihdettä, yliluonnolliset kyvyt omaava Amy ilmeisesti vetoaa lukijoihin, koska kirjat ovat suosittuja.
Vastikään on ilmestynyt teos nimeltä Kloonattu tulevaisuus, Helsinki : WSOY , 2006 (Juva : WS Bookwell).
Kyseessä ollut termi saattaisi olla intertekstuaalisuus eli tekstienvälisyys. Sillä tarkoitetaan tekstissä esiintyvää viittausta johonkin toiseen tekstiin. Laajan tekstikäsityksen kautta ajateltuna ”teksti” voi tarkoittaa todellista ihmistä, taulua tai vaikkapa ideologiaa eikä pelkästään kirjoitusta. Intertekstuaalinen viittaus saattaa olla varsin selkeä, kuten vaikkapa Sherlock Holmesin nimen mainitseminen jossakin rikoskirjassa, tai paljon hankalammin huomattava, kuten jonkin tietyn kirjoja yhdistävän tilanteen esiintyminen, esimerkiksi arsenikilla tehty murha.
Intertekstuaalisuutta on määritelty hyvin monilla eri tavoilla ja monista eri lähtökohdista sekä luokiteltu hyvinkin hienovaraisesti, mutta niitä ei voi oikein kattavasti selostaa…
Nähtävästi laulua "Tukkipoika huoleton" ei ole julkaistu nuottina. Laulua ei löydy laajoista tietokannoista, joissa on nuotteja ja äänitteitä (Viola, Fono) eikä maakuntakirjastojen tietokannoista.
ELONET-tietokannassa on seuraavat tiedot, jotka sinulla jo olivatkin: Taikayö (1954)
2. "Tukkipoika huoleton" ("Tukkipoika huoleton, lautan herra ja ylhäisyys on - -")
Säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa, sov. Toivo Kärki
Es. "Tukkilaiset", laulu, huilu (playback / -), kahteen kertaan, yht. 2' 39".
Suomalaista elokuvamusiikkia julkaistaan hyvin harvoin nuotteina.
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan Ludovico Arioston runoelmaa "Orlando Furioso" ei ole suomennettu kokonaan. Ainoa katkelma, joka teoksesta on suomennettu on julkaistu todellakin "Maailman kirjallisuuden kultainen kirja" -sarjan (WSOY, 1945, toim. Tyyni Tuulio) kuudennessa osassa. Kyseinen osa esittelee Italian kirjallisuutta ja löytyy luetteloista myös nimellä "Italian kirjallisuuden kultainen kirja".
"Maailman kirjallisuuden kultainen kirja. Italian kirjallisuuden kultainen kirja" -teoksen sisältö on luetteloitaessa "avattu" esimerkiksi Pirkanmaan kirjastojen Piki-tietokantaan (ks. linkki alla). Etsi luettelosta ensin teoksen tiedot teoksen nimellä ja klikkaa sitten auki kohta "näytä sisältö/kappaleet". Näin saat listan…
Internetistä voitte hakea tietoa korkolainsäädännöstä Oikeusministeriön kotisivuilta osoitteesta http//finlex.om.fi Samasta osoitteesta saa myös tietoa aikaisemmista oikeuspäätöksistä. Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy kirja: Wilhelmsson: Korkolaki ja viivästyskorko vuodelta 1984, tiedustelut pääkirjasto Pasila 310 85331. Kirjastoissa on käytettävissä lehtiartikkeleista Aleksi-lehtitietokanta, joista voisi myös löytyä asiaan liittyvää tietoa.
"Anni Tannin kesälaulut" -cd-levyllä oleva "Nuotiolaulu" on etsimäsi puolalainen nuotiolaulu. En löytänyt laulua äänitteiltä pelkkänä instrumentaaliesityksenä, mutta laulettuna se on monella eri cd-levyllä. Laulun alkuperäinen nimi on "Płonie ognisko i szumią knieje". Suomeksi siitä käytetään nimiä "Nuotiolaulu" ja "Puolalainen nuotiolaulu" ja "Meil/Meill on metsässä nuotiopiiri" laulun alkusanojen mukaan.
Laulu löytyy seuraavilta cd-levyiltä:
Anni Tannin kesälaulut : lapset laulavat (Sympaali, 2001) (Nuotiolaulu)
Harjun Laulu: Laulusta voimaa : 33 yhteislaulua (Harjun Laulu, 2011) (Puolalainen nuotiolaulu)
Häkkilä, Reetta: Tähdenlento (2012) (Nuotiolaulu)
Lasten toivekonsertti : 100 suosittua lastenlaulua (Valitut Palat, 1995…
Kysyin asiaa Traficomista.
He kertoivat näin:"Diplomaattirekisteröinti myönnetään Ulkoministeriön protokolla-osaston antaman kilpisuosituksen mukaan. Diplomaattikilpiä voidaan myöntää suurlähetystöjen ja diplomaattien lisäksi myös joillekin virastoille. Numerolle 94 ei ole nimettyä maata, joten kyseessä on varmaankin ollut juurikin virastolle myönnetty CD-kilpi."
Kysyin jatkokysymyksen siitä, mikä virasto mahtaisi olla kyseessä. Traficom vastasi näin: "Traficomin yhteistyökumppanit tuottavat liikenneasioidenrekisterin tietoihin perustuvia palveluita yksityishenkilöille ja yrityksille. Oheisesta linkistä löydät listan kyselypalvelun tarjoajista; https://www.traficom.fi/fi/traficom/tietosuoja-traficomissa/palveluntarjoajat . Palvelut ovat…
Väestörekisteri-keskuksen nimipalvelusta, osoitteesta https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 , löytyy tilastotietoa etu- ja sukunimistä. Valitse hakutavaksi Etunimihaku ja kirjoita hakuruutuun nimi Tiitus, niin saat tulokseksi Suomessa vuosina 1899-2006 Tiitukseksi nimetyt henkilöt. Tilastossa ovat mukana kaikki väestötietojärjestelmään merkityt, myös kuolleiden henkilöiden lukumäärät.
Hei!
Löysin yhden sanaston, jossa on genetiikan termejä mm. englannin kielellä: Biass-Ducroux, Francoise: "Glossary of genetics in English, French, Spanish...". Amsterdam: Elsevier, 1970. Tämä ei kylläkään ole kovin uusi teos. Se on lainattavissa Helsingin yliopiston Viikin tiedekirjastosta. Suomenkielistä genetiikan sanastoa tai sanakirjaa en löytänyt.
Englanninkielinen suhteellisen uusi biologian sanakirja on esim.: Thain, N.: "The Penguin dictionary of biology" 11th ed. London: Penguin Books, 2004. Lainattavat kappaleet ovat Helsingin kaupunginkirjaston Töölön ja Itäkeskuksen kirjastoissa.
Kouluneuvostot toimivat kouluissa jo ennen peruskoulujärjestelmään siirtymistä vuodesta 1972 aina vuoteen 1985 (ks. Laki oppikoulun kouluneuvostosta 829/71). Kesällä 1984 uuden lukiolain myötä poistuivat 1970-luvulla syntyneet kouluneuvostot.
Oppilasneuvostoista ei ole lakiteksteissä mainintaa. Ne kuuluvat useiden koulujen nykypäivään ja vastaavat esim. oppilaskuntaa, joka voidaan perustaa perusopetusta antaviin kouluihin ja joka on keskiasteen oppilaitoksissa. Oppilaskunnan tehtävänä on edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa ja koulutyötä. Oppilaskunta käyttää opiskelijoiden puhevaltaa opintoihin ja muihin opiskelijoiden asemaan olennaisesti vaikuttavia päätöksiä tehtäessä. (Lukiolaki 629/1998 sekä Laki perusopetuslain muuttamisesta 628/…
Ikävä kyllä laulua ei ole tunnistettu. Se on lähetetty kirjastojen yhteiselle tietopalvelun sähköpostilistalle. Jos sitä kautta löytyy vastaus, lähetän tiedon sinulle. Tai, tuntisiko joku lukijoista tämän laulun?
Julkishallinnon tasoiksi käsitetään ylin hallinto (keskushallinto), valtion aluehallinto, paikallishallinto ja paikallinen aluehallinto. Ylin hallinto käsittää valtion keskushallinnon, johon kuuluvat karkeasti ottaen valtioneuvosto (ministeriöt), eduskunta ja presidentti (http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/tietopaketit/julkishallinnon_toiminta/).
Valtion aluehallinto on uudistunutta lääninhallintoa (Etelä-Suomen, Itä-Suomen, Lapin, Lounais-Suomen, Länsi- ja Sisä-Suomen, Pohjois-Suomen aluehallintovirastot, sekä Ahvenenmaan valtionvirasto), jossa "Aluehallintovirastot (AVI) ja elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) hoitavat 1.1.2010 alkaen alueilla tehtäviä, joita tähän asti ovat hoitaneet lääninhallitukset, TE-keskukset,…
