Koulukiusaamista on käsitelty lasten ja nuorten kaunokirjallisuudessa laajalti.
Esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjasto on koonnut valikoimaluettelon lasten ja nuorten kirjoista, joiden aiheena on koulukiusaaminen. Löydät luettelon täältä: http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/kkiusa.htm Valikoimaluettelossa on tiedot liki sadasta teoksesta lyhyine kuvailuineen.
Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutti ylläpitää vuorostaan nuorisokirjallisuuden tietokantaa. Voit hakea myös tästä tietokannasta ( http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/lastenjanuorten.htm ) nuortenkirjoja, joiden yhtenä aiheena on koulukiusaaminen kirjoittamalla sanahakukenttään koulukiusaaminen. Saat n. 40 hakutulosta.
Voit hakea näitä ja muita koulukiusaamista…
Välskärin kertomuksia löytyy suomeksi useampaakin painosta, yksiosaisena tai moniosaisena. Ruotsinkielisenä Fältskärns berättelser löytyy myös erilaisina painoksina ja lapsille tehtyjä , jotka ovat ehkä helpommin luettavissa ja osin kuvitettuja.
Esimerkiksi
Topelius, Zacharias, Välskärin kertomukset. 1-2. Hämeenlinna : Karisto, 1981 Lyhennetty laitos (1975-1981). Suom. Juhani Aho.
(1.osa Kuninkaan sormus ; Miekka ja aura ; Tulija vesi ; Kapina omaa onneaan vastaan ; Noita-akka ; Mainiemen linna ; Siniset ; Pakolainen ; Eräännimen varjo)
(2. osa Erämaiden kevät ; Porvariskuningas ; Vaasan prinsessa ; Vapaa-ajattelija ; Iltamyrskyjä ; Aamun valkeneminen)
sekä
Topelius, Zacharias, Fältskärns berättelser: Frihetstiden (med 40 illustrationer…
Hei!
Fono-äänitetietokannasta, sivulta http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=a9dcf3ac-8503-471e-818a-9e3f… selviää, että kappaleen nimi on Vanha Sanna.
Laulu löytyy esimerkiksi kokoelmasta Kokoelma yksinlauluja, osa III.
Tuon nuottikokoelman saatavuuden voi tarkistaa Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 kirjoittamalla nimekelaatikkoon Vanha Sanna.
Nuottikokoelman 8.p. v. 1978 löytyy Tampereen kaupunginkirjastosta.
Aleksandr Solzhenitsynin teoksen Vankileirien saaristo on suomentanut Esa Adrian ja se on ilmestynyt kolmessa osassa 1974-78.
Teossarjan saatavuustiedot Helmet-kirjastoista löydätte seuraavan linkin kautta:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=vankileirien+saa&searchscop…
Kysymänne lause löytyy osasta V-VII : Pakkotyö,Karkotus ja Stalinia ei enää ole, sivulta 265. Esa Adrianin käännös on seuraava:
"Mutta kun muuan kansallisuus ei ollenkaan antautunut nöyryyden psykologiaan - enkä puhu nyt yksilöistä, kapinoitsijoista vaan kansallisuudesta kokonaisuudessaan. Tshetshenit."
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoilla on kilpailutetut, määräaikaiset hankintasopimukset aineistonsa hankinnasta. Sopimuskauppoja on useita mm. aineiston kielen ja materiaalin mukaan.
Valinnan periaatteet löytyvät Helmet-kokoelmaohjelmasta. Niissä sanotaan mm. näin:
"Kirjasto pitää huolen siitä, että uudet ajatukset ja elämykset ovat kirjaston asiakkaiden saatavilla. Kirjaston avoimuus erilaisia ajatuksia kohtaan takaa mahdollisuuden tutustua maailmaamme muokkaaviin kulttuurin virtauksiin ja ajankohtaisiin asioihin. Sukupuolten tasa-arvo, eri- ikäisten ja -kielisten asukkaiden tarpeet otetaan valintatyössä huomioon."
Koko kokoelmaohjelma löytyy mm. Helsingin kaupunginkirjaston sivuilta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/hankintaohjelma/
Metsätyön historiaa on seuraavissa kirjoissa:
RANNIKKO, PERTTI
METSÄTALOUS JA KYLÄ : SUURMETSÄTALOUDEN VAIKUTUS MAASEUDUN ASUTUSRAKENTEESEEN 1900-LUVULLA / PERTTI RANNIKKO
1987
KARJALAN TUTKIMUSLAITOKSEN JULKAISUJA / JOENSUUN YLIOPISTO, N:O 81
KAINULAINEN, Kalevi
Ihmisen mittaiset jäljet : Ilomantsin hoitoalueiden metsäkämpät ja metsänvartijatilat. 2006
- tässä on yleisempääkin asiaa metsätyökulttuurista ja savotoista
JUUTILAINEN, SEPPO
JÄTKÄSTÄ METSURIKSI : SUOMALAINEN METSÄTYÖNTEKIJÄ 1870-LUVULTA 1970-LUVULLE. 1988
TAMPEREEN YLIOPISTO. SOSIOLOGIAN JA SOSIAALIPSYKOLOGIAN LAITOS. SARJA A, TUTKIMUKSIA, 11
VIRTANEN, Pekka
Kunnailta salomaille : metsät asutustilallisten elämässä. 2008
Ismo Björnin väitöskirjassa on käsitelty aihetta:
BJÖRN…
Kuusinen esiintyi Japanissa "Elisabeth Hanssonina". Ruotsiksi kirjoitetussa ja vuonna 1936 julkaistussa kirjassa Det leende Nippon ("Hymyilevä Japani") nimi on muodossa Lisbeth Hansson.
Suomen Pankin verkkosivuilta (http://www.suomenpankki.fi/fi/setelit_ja_kolikot/eurokolikot/pages/defa…) voi lukea, että vaikka nämä pikkukolikot eivät ole Suomessa laajassa käytössä (koska hinnat pyöristetään lähimpään viiteen senttiin), kyseiset kolikot ovat virallisia maksuvälineitä, eikä niitä siten ole tarvis minnekään lähettää. Kauppias voi kieltäytyä ottamasta niitä vastaan, mutta asiasta täytyy ilmoittaa etuovella. Tämä lienee harvinaista eli jos lompakkoon on näitä pikkukolikoita kertynyt, kyllä niitä voi Suomessakin käyttää maksuvälineinä.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
U. Kalanti on yksi Usko Kempin (1907-1994, ennen vuotta 1943 Hurmerinta) salanimistä. Hän on säveltänyt ja sanoittanut kaksi hyvin samantapaista Viulutyttö-nimistä valssia. Toinen alkaa: "Kaupunki jo tummeneepi, ilta varjot luo". Sen kertosäe alkaa: "Oli Pohjasta äitini armas isän Etelän tuulet kai toi". Toinen alkaa: "Kuljin kerran illan tullen metsikköä päin". Sen kertosäe alkaa: "Tuli Pohjasta äitini armain, isän etelän tuulet kai toi".
"Kaupunki jo tummeneepi" -sanoilla alkavan version nuotti (melodia ja sanat) löytyy nuotista Tanssiuutuuksia 11 (Levytukku, 1934). "Kuljin kerran illan tullen" -sanoilla alkava versio sisältyy nuotteihin Kemppi, Usko: Tulipunaruusut : 80 Usko Kempin laulua, Kemppi, Usko: Laulelmia 2 (molemmissa melodia,…
"Amanuenssi, alun perin kirjuri, joka kirjoitti sanelun mukaan, latinan sanasta ãmanuensis, saatu sanonnasta servus ã manu, sananmukaisesti orja käsillä, käsillä oleva orja, käytettävissä oleva orja. Siitä otettiin ã manu, käsillä, johon liitettiin pääte -ensis, jollekin, johonkin kuuluva." - Veijo meri: Sanojen synty (2002)
Todennäköisesti suurin tehdasvalmisteinen moottori Ford Angliassa oli Anglia 1200:ssa, joka esiteltiin vuonna -66. Moottorin tilavuus oli 1198cc, teho 54hv/5000, huippunopeus 130km/h. Tarkempia tietoja Suomeen tuoduista englantilaisista Fordeista saat esimerkiksi kirjasta Ojanen, Olli: Autot Suomessa. Osa 2: Ford - Englannin Fordit. Alfamer, 1998. Saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla voit tarkistaa aineistotietokanta Plussasta, http://www.libplussa.fi .
Jos tyttären mies on vävy, ja lapsenlapsi voi olla pojan tai tyttären poika tai tytär tai karjalaisittain neutraalimmin vunukka.
niin olisiko lapsenlapsen mies siis vunukavävy?
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/20/perheen-nimet-tadista-kytyyn-ja-natoon
Sukulaissuhteita on pohdittu tässä palvelussa ennenkin esim. https://www.kirjastot.fi/kysy/kuka-on-serkku-pikkuserkku-ja?language_content_entity=fi
Vastauksesta löytyy perinpohjainen sukusuhde-kaavio.
Seuraavissa lehdissä on laskosverhon tekoon ohjeita:
Kotivinkki 1/01 s. 26-27
Meidän talo 4/91 s. 28-31
Taito 2/95 s. 36-37
Verhojen tekemistä koskevia kirjoja voit käydä kysymässä lähimmästä kirjastosta tai katsoa internetistä esim. Seitti-kirjastojen aineistohausta osoitteesta http://seitti.seinajoki.fi/Scripts/Intro2.dll?formid=form2 hakusanalla verhot.
Reijo Mäen dekkarit ovat hyvin suosittuja niin Lahdessa kuin muuallakin Suomessa. Turussa Mäen suosiota kasvattaa todennäköisesti se, että kyseessä on turkulainen ja Turkua teoksissaan usein kuvaava kirjailija. Emme voi antaa tietoja muiden kuin Lahden kaupunginkirjaston lainausluvuista, jotka näyttävät tällä hetkellä seuraavilta (Enkelit kanssasi -teos):
- v:n 1995 painoksella (13 nidettä) on yht. 1848 lainaa, joista 70 on tältä vuodelta
- v:n 1999 painoksella (1 nide) on 90 lainaa, joista 3 on tältä vuodelta
- v:n 2002 painoksella (5 nidettä) on yht. 143 lainaa, joista 25 on tältä vuodelta.
Luvut sisältävät sekä pääkirjaston, autokirjaston että lähikirjastojen lainausluvut. Huonokuntoisia niteitä on kuitenkin poistettu. Aivan tarkkoja…
Keskiuusimaa-lehteä on Järvenpään käsikirjastossa lehtiluettelon mukaan mikrofilmeinä vuodesta 1918.
Lehtiluettelo http://www.jarvenpaa.fi/liitetiedostot/editori_materiaali/4300.pdf
Käsikirjasto http://www.jarvenpaa.fi/sivu/index.tmpl?sivu_id=1036
Muita lehtiä löytyy mikrofilmattuina Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjaston lehtialueelta sekä Kansalliskirjastosta.
Pasilan lehtialueen lehtilista löytyy täältä http://www.lib.hel.fi/File/088b03f2-ac57-4f50-aae2-adf96f0e0daf/Varasto…
Kansalliskirjaston sanomalehdistä löytyy tietoa täältä http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/kansallis…
Kyselin kollegoilta kansallisella tasolla. Kaikki ehdottivat kaivatuiksi kirjoiksi Myry-kuvakirjasarjaa:
HOBAN, Russell: Myry ei saa unta / Russell Hoban ; kuv. Garth Williams; [amer. alkuteoksesta suom. Leena Koivukoski]. Helsingissä : Otava, 1961. - 31, [1] s. : kuv. ; 26 cm. ISBN sid.
Alkuteos: Bedtime for Frances (1960)
HOBAN, Russell: Myry ei saa unta / Russell Hoban ; kuv. Garth Williams; [amer. alkuteoksesta suom. Leena Koivukoski]. - 2. p., Helsingissä : Otava, 1982. - 31, [1] s. : kuv. ; 26 cm. ISBN 951-1-07058-4 sid.
Alkuteos: Bedtime for Frances (1960)
1. p. 1961.
HOBAN, Russell: Myry saa pikkusiskon / Russell Hoban ; kuv. Lillian Hoban ; [amer. alkuteoksesta suom. Pirkko Harainen]. Helsingissä : Otava, 1984. - 31, [1] s. : kuv…
Nähtävästi laulua "Tukkipoika huoleton" ei ole julkaistu nuottina. Laulua ei löydy laajoista tietokannoista, joissa on nuotteja ja äänitteitä (Viola, Fono) eikä maakuntakirjastojen tietokannoista.
ELONET-tietokannassa on seuraavat tiedot, jotka sinulla jo olivatkin: Taikayö (1954)
2. "Tukkipoika huoleton" ("Tukkipoika huoleton, lautan herra ja ylhäisyys on - -")
Säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa, sov. Toivo Kärki
Es. "Tukkilaiset", laulu, huilu (playback / -), kahteen kertaan, yht. 2' 39".
Suomalaista elokuvamusiikkia julkaistaan hyvin harvoin nuotteina.
Tarkkaa tietoa Suomessa asuvista ja hengissä olevista Jenna-nimisistä ei ole tarkkaa tietoa saatavilla, mutta osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 löytyvä nimipalvelu kertoo, että Jenna-nimisiä on väestötietojärjestelmässä noin 11 647. Luultavasti heistä suurin osa asuu Suomessa ja on myös vielä hengissä, sillä suurin osa on annettu 1980-luvulta alkaen, ja sitä varhaisempia Jennoja on vain muutamia kymmeniä.
Arabian tuotteista on julkaistu paljon kirjallisuutta. Satakirjastojen verkkokirjastosta kirjoja voi hakea asiasanoilla Arabia ja tuoteluettelot. Netissä on myös liikkeitä, jotka myyvät ja ostavat vanhoja astioita. Tässä pari linkkiä liikkeisiin:
http://www.astiataivas.fi
http://www.wanhatkupit.fi
Kyseessä näyttäisi olevan Aimo Huttusen (1916 – 2003) säveltämä ja sanoittama laulu Sama voima on Herran, jonka nuotti ja sanat sisältyvät sävelkokoelmaan Laulun sanoma 2 (Prisma Musiikki, 1986).
Oman kirjastoalueesi kokoelmista sävelkokoelmaa ei näytä löytyvän, mutta muutaman muun Suomen kirjaston kokoelmissa se on. Voit tilata sen käyttöösi kaukolainana lähikirjastosi kautta.
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_…
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
