Ensimmäinen suomalainen tietokone oli nimeltään ESKO. Sen kehittelivät Teknisessä korkeakoulussa Erkki Laurila, Hans Andersin ja Tage Carlsson. Tieto löytyy esimerkiksi Otavan suuresta ensyklopediasta, 2. painos 1979.
Tampereen kaupunginkirjaston www-sivuilta löydät tietoa kaukopalvelusta:
"Kaukolainaksi voi tilata sellaista aineistoa, joka ei kuulu Tampereen kaupunginkirjaston omiin kokoelmiin. Kaukolainaksi voi tilata kirjoja, mikrojäljenteitä, äänitteitä, nuotteja, videoita tai paperikopioita. Kaukolainoja tilaavalla asiakkaalla tulee olla Tampereen kaupunginkirjaston kirjastokortti."
Lisää osoitteessa http://www.tampere.fi/kirjasto/kauko.htm, tai puhelimitse kirjaston kaukopalveluosastolta puh. 03-3146 4085 / 3146 4023.
YSA- yleinen suomalainen asiasanasto luettelee seuraavat suppeammat termit asiasanalle "arkisto":
kansallisarkistot, kirkonarkistot, kotiseutuarkistot, kuva-arkistot, liikearkistot, maakunta-arkistot, tietoarkistot, yksityisarkistot, ääniarkistot
Katso tarkemmin http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/
Seitti-aineistohaulla voit vielä hakea lisää aineistoa paikkakuntasi kirjastosta: http://www.seinajoki.fi/kirjasto/seitti.htm
Voit käyttää asiasanoja arkistointi ja arkistot
Oulujoen käräjillä mainitaan Sotkajärveltä Lars ja Oluff Wimbar, Wimbaren 1643 ja Bengt Wimbar 1649. Sotkajärvellä asui jo 1548 Olli Vilpunpoika Pelkonen eli Vimpari. Vimpari voi olla talonnimi. Satakunnassa ja Hämeessä vimpa, vimma tunnetaan mm. kalan nimenä. Peräpohjolassa vimpapää tarkoittaa ’raisua, villiä, itsepäistä’ ja vimma ’kiukkua, kiihkoa’. Heikki Klemetti on yhdistänyt Vimparin muinaisnorjalaiseen miehennimeen Vimpar. Lisää nimen alkuperästä ja esiintymisestä kirjoissa Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (2000) ja Uusi suomalainen nimikirja (1988).
On olemassa Jan Brueghel vanhempi (Jan Brueghel The Elder) ja Jan Brueghel nuorempi (Jan Brueghel The Younger), joka on "vanhemman" poika. Ehkä kuuluisampi näistä kahdesta taiteilijasta on isä. Isä Brueghelistä löytyy hyvät tiedot suomeksi seuraavasta (sivun alareunassa on myös osoite, josta saa klikkaamalla lisää kuvia maalauksista): http://fi.wikipedia.org/wiki/Brueghel -Jan Brueghelistä nuoremmasta löytyy tietoa englanniksi esim: http://www.getty.edu/art/gettyguide/artMakerDetails?maker=765 -hyviä kuvia maalauksista, jotka saa klikkaamalla suuremmiksi: http://www.abcgallery.com/B/bruegel/jan.html
Arvelen, että suppea vastaus kysymykseesi on siksi. Sen syvällisempää universaalia ja kaikissa tilanteissa pätevää vastausta ei kirjasto-opintojen pohjalta voi luotettavasti antaa.
Kysymys lienee sellainen, että se pitäisi esittää joko filosofille tai tai jonkin uskontosuunnan asiantuntijalle.
Filosofisia suuntauksia voit tutkia netin filosofia-palvelussa, sieltä löydät myös asiantuntijoita. Tosin foorumi ei valitettavasti näyttänyt juuri nyt olevan käytössä,
http://filosofia.fi/
Helsingin yliopiston filosofian laitos,
http://www.helsinki.fi/filosofia/
Suomessa lienee luontevinta tarjota kristillistä selitystä. Pappeja on netissä paljonkin, tässä pari osoitetta
Kysy papilta, https://evl.fi/kirkonkeskusteluapu,
Kysy-palveluita voit käydä…
Työsopimuslain 3 luvussa säädellään työntekijän velvollisuuksista. 3 luvun 1 §:n mukaan "Työntekijän on toiminnassaan vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa." Tämä ns. lojaliteettivelvollisuus käsittää kiellon loukata työnantajan liikesalaisuuksia. Työnantajan liike- ja ammattisalaisuuksille annetaankin erikseen suojaa työsopimuslain 3 luvun 4 §:ssä: "Työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä käyttää hyödykseen tai ilmaista muille työnantajan ammatti- ja liikesalaisuuksia."
Ajantasainen työsopimuslaki löytyy Finlex-tietopankista: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010055?search%5Btype%5D=pi…
Ammatti- ja liikesalaisuuksista säädellään myös…
Voisiko kyseessä olla Helena Anhavan runo joka alkaa ”Mies lähtee aamulla maailmaa valloittamaan” teoksessa Anhava, Helena : Vuorosanoja, 1973. Runo on myös kirjassa Anhava, Helena : Runot 1971-1990 s. 141.
Oulun kirjaston digitointilaite on käytettävissä pääkirjaston musiikkiosastolla sekä Haukiputaan, Kaukovainion ja Ylikiimingin kirjastoissa. Digitointilaitteet kiertävät Oulun lähikirjastoja 3 kuukauden välein. Seuraavan kerran laite on Oulunsalossa huhti-kesäkuun ajan. Tältä sivulta saa lisätietoa digitoinnista: http://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/digitointi.
Suositusten antaminen riippuu tietysti lapsen taitotasosta, joten tässä joitain ehdotuksia - vanhempana osaatte varmasti itse paremmin arvioida, soveltuvatko nämä lapsellenne.
Kotimaisia etsiväsarjoja ovat mm. Taru Mäkisen Tatun sankariteot, joka on helppolukuinen. Toinen suosittu sarja on Johanna Hulkon Geoetsivät. Martin Widmarkin Lasse-Maijan etsivätoimisto on todella suosittu ja varsin nopealukuinen, samoin Anna Janssonin Emil Wern tutkii -sarja.
Hieman vanhemmille ovat suunnatut Pasi Lönnin kolme kirjaa, Hyppy syvyyteen, Harhaisku ja Rosvonkultaa. Ilkka Remes on kirjoittanut myös nuorten trillereitä, joissa sankarina seikkailee Aaro Korpi.
Lisää lukuvinkkejä voi hakea vaikka koulujen käyttämistä lukudiplomeista
http://www03.oph.fi/…
Kustaa Vilkunan teos ”Etunimet” (Otava, 2005) kertoo, että nimi ”Joonatan” on peräisin hepreankielisestä muodosta ”Jonathan”, jonka merkitykseksi on tulkittu ’Jahve antoi’ tai ’Jumalan lahja’. ”Raamatussa” nimi esiintyy kuningas Saulin vanhimmalla pojalla. 1980-luvulla nimen suosio kasvoi, vuonna 2002 se oli suomenkielisten poikiennimien listalla sijalla 30.
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että nimi ”Lenni” on lyhennelmä ruotsalaisesta nimestä ”Lennart”, joka puolestaan on peräisin nimestä ”Leonard”. Sen merkitys on ’rohkea leijona’. Etunimeä ”Lenni” annettiin 1900-luvun alussa, mutta sitten se harvinaistui, ennen kuin 1990-luvun lopulla sen vuosio alkoi kasvaa, ilmeisesti Lenni-Kalle Taipaleen myötä.
Kristinuskon vaikutus on ollut valtaisa. Olisi melkein helpompaa kysyä toisin päin: Mihin kristinusko ei ole vaikuttanut? Seuraavissa kirjoissa on perustietoa kristinuskosta: 1. Maailman uskonnot, elävän uskon perusteet (1994), 2. Kristinuskon historiaa 2000, osat 1 ja 2 (1999) ja 3. Luoma, Matti: Länsimaiden kaksi uskontoa: kristinusko ja rationalismi (1991). Myös internetistä esim. osoitteista http://www.htk.fi/kirjasto/uskonto2.htm ja http://video.helsinki.fi/studia/studia_generalia_2000.htm löytyy aiheeseen liittyvää tietoa.
Turun kaupunginkirjaston mikrofilmit ovat vapaasti käytettävissä pääkirjaston käsikirjastossa (Linnankatu 2, 2. krs). Niistä voi ottaa kopioita hintaan 2 mk / kpl (A4-koko). Mikrofilminlukulaitteisiin kannattaa varata etukäteen aika numerosta 2620 629. Lisätietoja sanomalehtien mikrofilmeistä löytyy myös arkistosta asiasanoilla "mikrofilmit" ja "Turun Sanomat".
Boolen haku perustuu ns. Boolen logiikkaan, jonka kehitti englantilainen matemaatikko ja loogikko George Boole.
Boolen haussa käytettyjä operaattoreita ovat AND, OR ja NOT (suomeksi: JA, TAI, EI). Niiden avulla voi yhdistellä hakusanoja tai -termejä ja siten rajata hakutulosta. Lyhyt ja selkeä esitys operaattoreista on esimerkiksi teoksessa Tiedonhakijan teho-opas (toim. Risto Heikkinen et al.; ISBN 952-5159-64-7) tai Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kirjaston oppaassa: http://www.kyamk.fi/kirjasto/boole.htm .
Se, miten Boolen haku tehdään käytännössä, riippuu tietokannasta. Esimerkiksi Helsingin yliopiston kirjaston Helka-oppaassa on ohjeita, miten Boolen operaattoreita käytetään yliopistokirjastojen VTLS-järjestelmässä: http://hul.…
Brittiläisen hemofiliatutkimuksen professorin Edward Tuddenhamin mukaan kuningatar Viktorian kantama verenvuototautia aiheuttava geeni on "lähes varmasti" sammunut tautiin sairastuneiden poikalasten varhaisen kuoleman vuoksi: Viktorian jälkipolvissa Leopold oli viimeinen miespuolinen jälkeläinen, joka eli lisääntymisikäiseksi saakka. Tuddenhamin artikkeli kirjassa Molecular biology in medicine sisältää havainnollistavan sukupuun geenin kulkeutumisesta Viktoriasta eteenpäin (s. 4).
Lähteet ja kirjallisuutta:
E. G. D. Tuddenham, Haemophilia : molecular biology at the centre of human disease. – Teoksessa Molecular biology in medicine
D. M. Potts & W. T. W. Potts, Queen Victoria's gene : haemophilia and the…
"Kuuskytluvun kauansoiva blues" (alkuperäteos Post World War Two Blues) löytyy ilmeisesti vain singleltä. Levy-yhtiö on HI-HAT, kustannusnumero HIS 1036, julkaisuvuosi 1979. Singlen A-puolelta löytyy kappale Onnen napanuora. Nuoteista ei löytynyt viitteitä mistään tietokannoista, ei myöskään mahdollisia tabulatuureja verkosta.
Hevosista ja ratsastuksesta kertovia kirjoja on paljon. Alla on joitakin esimerkkejä, jotka kuuluvat Nummi-Pusulan kirjaston kokoelmaan. Tässä on linkki kirjaston aineistohakuun, josta voit tarkistaa kirjojen saatavuuden:
http://nummi-pusula.kirjas.to/
Kaikki hevosesta (Otava, 1993)
Ratsastus harrastuksena (Edita, 2003)
Björs, Marko: Ratsastus ja hevosen hoito (Kirjayhtymä, 1992)
Gordon-Watson, Mary: Ratsastuksen käsikirja (Nordic Press, 1992)
Hampe, Margret: Ensimmäinen hevoskirjani (Gummerus, 1998)
Ingman-Friberg, Susanne: Emmi oppii hevostaitoja (Team Rufus, 2001)
Talaskivi, Soini: Suomalainen hevoskirja (Otava, 1990)
Werner, Heidrun: Nouse ratsaille (Otava, 1998)
Internetistä löytyy myös paljon tietoa hevosista ja ratsastuksesta.…
Alpeilla Matterhornin juurella Sveitsin ja Italian rajalla sijaitsevasta Cervinia-Zermatt-alueesta on jonkin verran tietoa muutamissa matkaoppaissa, videoita ei alueelta näytä olevan HelMet-kirjastoissa.
Saksankielisessä "ADAC SkiGuide Alpen" -laskettelu- ja hiihtokeskusoppaassa (v.2004) tietoa on havainnollisine rinnekuvineen kuusi sivua. Kirjan liitteenä on CD-ROM-levy, jossa on tietoa mm. hotelleista ja 3-D-panoramoja. Kev Reynoldsin "Walking in the Alps" -kirjassa (v. 2005) on tietoa vaeltajille kolmisen sivua. Yleisempää tietoa alueesta löytyy mm. kirjoista "The rough guide to Switzerland" (Matthew Teller) ja Let's go -sarjan "Italy". Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa HelMet-tietokannasta www.helmet.fi .
Internetistä hakusanoilla '…
Kannattaa vaikkapa Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat Feto ry:n sivulta http://www.feto.fi/ff_yo_kys_aika.htm.Sieltä löytyvät kaikki filosofian kysymykset eri vuosilta aikajärjestyksessä uusimmasta vanhimpaan.
Samoin kirjastomme PIKI-verkkotietokannasta voit hakusanalla
ylioppilastehtävät hakea kokoelmiimme kuuluvat teokset, joista löytyvät eri aineiden ylioppilastehtäviä eri vuosilta.
Kokkolan kirjastossa on kuusi osaa Frendejä ja kundeja -sarjaa. Neljä niistä on juuri nyt lainassa, mutta kahden (Frendejä, kundeja & muotiguruja ja Frendejä, kundeja & pyjamabileitä) pitäisi olla paikalla Kokkolan kirjaston lasten- ja nuortenosastolla. Saat luettelon sarjasta kirjaston aineistotietokannan kautta kirjoittamalla tyhjään ruutuun vapaasanahaussa frendejä kundeja:
http://webkirjasto.kpnet.fi/opac/default.aspx
