Aleksandr Puškinin teosta "Matka Erzerumiin vuoden 1829 sotaretken aikana" ei valitettavasti ole HelMet-kirjastojen kokoelmissa, mutta sitä löytyy yksi lainattava kappale Helsingin yliopiston kirjaston opiskelijakirjastosta, joka on kaikille kansalaisille avoin kirjasto.
Teoksen tarkemmat julkaisu- ja sijaintitiedot löytyvät Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta ja Helka-tietokannasta:
https://finna.fi
https://finna.fi
Alla on aiheistasi muutamia kirjoja. Kaikki kirjat löytyvät Helmet-kirjastojen kokoelmista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
- Mare nostrum : länsimaisen kulttuurin juurilla / Jaakko Hämeen-Anttila (2012)
- Israelin ja Palestiinan konflikti / Pasi Päivinen (2004)
- Marhaba. 2001 / [julkaisija: Suomalais-arabialainen yhdistys ry] ; [toimituskunta: Faruk Abu-Chacra, Marjatta Hattab, Aarne Toivanen] : vuosikirja (2001)
- Tuhat ja yksi askelta : arabimaat muuttuvassa maailmassa / toimittaneet Ilona Nykyri ja Jouko Jokisalo (2006)
- Uskonto ja politiikka Lähi-Idässä / toimittaneet Hannu Juusola & Heidi Huuhtanen (2002)
Käytössä olevien tiedonlähteiden, mm. Suomen kansallisbibliografian (Fennica), mukaan kuvanveistäjä Sakari Pykälästä ei ole kirjoitettu kirjaa. Muutakin materiaalia löytyy vähän, vain yksi artikkeli:
Kirsi Elo: Puunveistäjä (haastateltavana puuta materiaalinaan käyttävä kuvanveistäjä Sakari Pykälä), Käytännön maamies 1991:11.
Henkilötietoja Anders Westermarkista löytyy matrikkelista Suomen maanmittarit 1628-1928, joka on Suomen maanmittariyhdistyksen julkaisu vuodelta 1929. Maanmittauksen historiaa kysytyltä ajalta käsitellään mm. teoksissa Maanmittaus Suomessa 1633-1983, julkaissut Maanmittaushallitus 1983 ja Suomen maanmittauksen historia I osa - Ruotsinvallan aika, julkaissut WSOY 1933.
1700-luvun karttoja on Helsingin yliopiston kirjaston (internet-osoite http://hul.helsinki.fi/hyk/kirjasto/kokoelma/kartat.html)
ja Arkistolaitoksen (osoite http://www.narc.fi/index.html) kokoelmissa.
Juhani Kostet on väitöskirjassaan Cartographia urbium Finnicarum: Suomen kaupunkien kaupunkikartografia 1600-luvulla ja 1700-luvun alussa käsitellyt Suomen vanhaa…
Hopeanuoli on animesarja, joka pohjautuu samannimiseen mangaan.
Seuraavilta nettisivulta löytyy tietoa Hopeanuolesta enemmän.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hopeanuoli_(anime)
http://www.hopeanuoli.com
http://fi.wikipedia.org/wiki/Manga (tältä sivulta löytyy tietoa mangasta ja animesta)
Hopeanuolesta on tehty videokasetteja neljä kappaletta, joita löytyy varmaan lähikirjastoistasi. Jos ei löydy voit pyytää niitä vaikka seutu- tai kaukolainaksi, mutta nämä palvelut ovat yleensä maksullisia.
Hopeanuoli löytyy myös DVD formaattina.
Mikäli tarkoitat Riki sarjakuvilla Hopeanuolen isän, Rikin, lapsuudesta kertovia sarjakuvia (mangaa), niin niitä ei ole toistaiseksi käännetty suomeksi, ne ovat ainoastaan saatavilla japanin kielellä. (…
"Kotlannin äijä" on tuttu myös Muonio-Pallas -seudulla ja hänestä onkin kirjoitettu kirjassa "Acerbin keinosta Jerisjärven tielle" (Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 410, Rovaniemi 1992) luvussa Matkamiehiä ja merkkihenkilöitä, jossa mainitaan muitakin persoonia Pallaksen seudulta.
Äijästä löytyy tietoa myös teoksista: Nuutinen. Lapin lumoissa (1933), Pallas, Ounas (Metsäntutkimuslaitos 1998) -kirjassa on kappale Nuutisen kirjasta.
Äijän henkilöllisyys on todettu Millie McKey -nimiseksi ja 1800-luvun loppupuolella hän on asunut ensin Kemijärvellä, sitten Muoniossa ja tehettänyt paikallisilla outoja töitä
ja isoja "projekteja".
Teekuppi-nimistä runoa H.C. Andersenilta ei löytynyt, mutta olisikohan kyseessä tarina nimeltä Teepannu?
Kyseinen kertomus löytyy mm. teoksesta Andersen, Hans Cristian: Kootut sadut ja tarinat 3.
Kirjaa löytyy monista pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Toivottavasti vastauskesta on apua.
Aale Tynnin runokokoelmista ei löytynyt mainintaa angeluskelloista. Voisiko runo olla Helvi Juvosen? Hänellä on runo nimeltä Angelus domini, joka alkaa näin:
”Koko päivän poimineet pelloiltaan
he olivat tähkäpäitä.
Vasta angeluskelloja kuullessaan
he näyttivät lyhteitä näitä.
Runo on Helvi Juvosen runokokoelmasta Pohjajäätä vuodelta 1952. Runo löytyy myös Tampereen evankelis-luterilaisen seurakunnan Mummon Kammarin sivuilta:
http://www.aamulehti.fi/mummonkammari/lehdet/20030131/aj1.shtml
Näihin kysymyksiin on meiltä jo aiemmin vastattu. Tässä koottuna vastauksia:
Tietosanakirjojen mukaan Suomessa ei ole lainkaan aavikoiksi katsottavia alueita.
Sven-Erik Åströmin mukaan (Helsingin kaupungin historia 4-2) Helsingin vuoden 1900 väkiluvun laskemiseen on kolme mahdollisuutta: kirkonkirjoilla olevan väestön perusteella, henkikirjoilla olevan väestön mukaan ja väestölaskennan avulla. Viime mainitulla saatiin ns. todellinen väestö. Kirkonkirjojen luotettavuus kärsii siitä, että käytännössä monet muuttivat pois ottamatta papintodistusta. Henkikirjojenkin yleinen taso oli huono eikä niihin otettu ennen vuotta 1913 Venäjän alamaisia. Väestölaskenta antaa ehkä luotettavimman kuvan. Åströmin mukaan Helsingissä oli v. 1900 väkeä…
Ko. teosta ei näytä suomennetun. Alla olevan linkin kautta (napsauttakaa hiiren osoittimella linkkiä) voi selata hänen tiedossamme olevia julkaisujaan:
https://finna.fi
Fennica -tietokanta: https://finna.fi
Voisiko kyseessä olla Helena Anhavan runo joka alkaa ”Mies lähtee aamulla maailmaa valloittamaan” teoksessa Anhava, Helena : Vuorosanoja, 1973. Runo on myös kirjassa Anhava, Helena : Runot 1971-1990 s. 141.
Kristiina Harjulan kirja-arvostelu "Naisten salaiset maailmat - osa sukupolvien selviytymistarinaa", on ilmestynyt Anna-lehdessä 1999, numero 33, s. 38 - 40. Ainakin seuraavat viitteet löytyivät internetistä:
Verkkouutisten arkisto: "Perinnekin voi vapauttaa nykynaisen"
(http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/),
Agricola-palvelun kirja-arvostelut: Tuija Tuomaala: "Kokemukset joilla ei ole sanoja" (http://www.utu.fi/agricola/nyt/arvos/tekstit/185.html/).
Jämsänkosken kaupunginkirjasto tilaa asiakkailleen kaukolainaksi sellaista aineistoa, jota ei kirjaston omista kokoelmista löydy. Kaukolainoja tilaavalla asiakkaalla tulee olla Jämsäkosken kaupunginkirjaston kirjastokortti. Kaukolainauksen säännöistä (http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/kaukopalvelu/kasikirja/ ) yleiset ja tieteelliset kirjastot ovat sopineet yhteisesti.
Kaukolainatilauksen voi jättää mihin tahansa Jämsänkosken kaupunginkirjaston toimipisteeseen tai sähköpostitse osoitteeseen kaukopalvelu@jamsankoski.fi. Tilauksen hinta on 5 mk + kaukolainan antaneen kirjaston määräämät maksut (n. 0-40 mk tai n. 30-40 mk 1-10 kopiosivusta). Ulkomailta tulevat kaukolainat maksavat enemmän.
Turun kaupunginkirjasto - Varsinais-Suomen…
Kysymäänne aineistoa ei valitettavasti löytynyt Helsingin kaupunginkirjaston, eikä pääkaupunkiseudun aineistokokoelmasta http://www.libplussa.fi/
Kysymys kannattaa kysymys Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran http://www.finlit.fi/ tietopalveluun tai ottaa yhteyttä Ilmari Kianto-seuraan: Ilmari Kianto Seura
Leo Karttimo, 711315
Kaaritie 13
89600 SUOMUSSALMI
Pentti Lempiäisen teoksen Nimipäivättömien nimipäiväkirja mukaan voit juhlia nimipäivääsi heinäkuun yhdeksäntenä päivänä yhdessä Nannan, Nannyn ja Nannin kanssa. Siinä kerrotaan myös teidän kaikkien nimen alkuperästä. Kustaa Vilkunan kirja Etunimet vahvistaa päivämäärän, vaikka siinä on käytetty nimesi tavallisempaa kirjoitustapaa Nanna.
Yrjö Soinin teoksessa Suomen majoitus- ja ravitsemuselinkeinon vaiheet (1964) kerrotaan, että se, milloin "majoittaminen ja ravinnon antaminen Suomessa on lähtenyt elinkeinona kehittymään, on vain kuvittelun avulla arvattavissa". Hänen mukaansa samoihin aikoihin toiminta alkoi luostari-, kilta- ja majatalolaitoksissa.
Luostari- ja kiltalaitosten yhteydessä ei teos mainitse nimiä, mutta majatalolaitoksen teki mahdolliseksi kuningas Mauno Ladonlukko antamalla Alsnön sääntö -nimisen asetuksen vuonna 1279.
Ainakaan yhtä selkeää "isää" ei hotelli- ja ravintolatoiminnalle lähteistä löytynyt. Kannattaa kuitenkin tutustua paitsi yllä mainittuun teokseen, myös esim. saman tekijän kaksiosaiseen teossarjaan Vieraanvaraisuus ammattina (1963). Kirjat…
Tietotekniikan pääluokka yleisten kirjastojen käyttämässä kymmenluokituksessa on 61. Se on jaettu alaluokkiin aiheittain; tietoliikenteen luokka on
61.7 Tietoliikenne. Viestintätekniikka. Multimedia.
joka jakautuu edelleen pienempiin alaluokkiin:
61.72 Internet. Intranet. Ekstranet
61.721 Sähköposti. Verkkojuttelu
61.722 Verkkojulkaiseminen
61.73 Matkaviestinpalvelut. Puhelinliikenne
61.74 Audiovisuaalinen tekniikka
61.741 Äänitekniikka. Radiotekniikka
61.742 Kuvantoistotekniikka. Televisiotekniikka
Samaan alaluokkaan tietoliikenteen kanssa kuuluvat myös viestintätekniikka ja multimedia. Ei siis ihme, että hyllyjärjestys voi äkkisältään tuntua epäloogiselta.
Tietoliikennettä käsittelevää kirjallisuutta voi toisaalta löytyä muualtakin…
Numismaatikko Hannu Männistö Suomen Numismaattisesta Yhdistyksestä kertoi, että löytämänne raha on ruotsinmaalainen 1/2 tai 1/4 killingin kolikko. Kirjaimet ovat G ja A ja tarkoittavat Kustaa IV Adolfia, joka oli vallassa rahan lyömisen aikana. Raha ei ole kovin harvinainen, mutta ei täysin arvotonkaan. Sen myyntiarvo on 10-20 euroa. Rahaa ei pidä puhdistaa ja kannattaa kirjoittaa talteen kuka sen on löytänyt, milloin ja missä.
Kajaanin kaupunginkirjastosta löytyy Suomen rahojen arvoon liittyviä oppaita, mutta ne alkavat 1800-luvun alkupuolelta. Näin ollen ko. rahan arvoa niistä ei löydy.
Vanhojen rahojen arvoa kannattaa selvittää Suomen Numismaattisen yhdistyksen tai Suomen Numismaatikkoliiton kautta:
http://www.snynumis.fi
http://www.numismaatikko.fi
Suoria hintatiedusteluja voi tehdä myös näyttämällä kolikkoa alan asiantuntijoille. Netissä asiasta voi keskustella Suomen numismaatikko ry:n keskustelupalstalla http://www.pk-numismaatikot.fi/forum/
