Kipparikvartetin perustajajäsenet olivat Auvo Nuotio, Olavi Virta, Teijo Joutsela ja Kauko Käyhkö. 1953 Olavi Virran tilalle tuli Eero Väre. Säestäjänä ja sovittajana toimi Harry Bergström 1951-55 ja tämän jälkeen George de Godzinsky. (Lähde: Otavan iso musiikkitietosanakirja)
Maunu Sinnemäen toimittamassa Sitaatit ja lentävät lauseet -kirjan lentäviä lauseita sisältävässä osiossa kysymyksen sitaatti esiintyy muodossa "Tie helvettiin on kivetty hyvillä aikomuksilla". Tässä sen alkuperäiseksi lausujaksi mainitaan Samuel Johnson ja lähteeksi James Boswellin Johnson-elämäkerta The life of Samuel Johnson, joskin varustettuna huomautuksella, että kyseessä on muunnelma vanhasta sananparresta. Johnsoniin perehtyneet lähteet (esimerkiksi verrattain kattavan Johnson-sitaattikokoelman sisältävä https://www.samueljohnson.com/ -sivusto) ovat kuitenkin valmiita myöntämään, ettei kunnia sanonnasta Johnsonille kuulu - ja ettei hän tarkalleen ottaen edes sanonut näin: Johnson ei maininnut tietä lainkaan, vaan…
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sanat tarkoittavat samaa asiaa: yrityksen ja asiakkaan, työnjohdon ja henkilöstön tms. välisiä yhteyksiä hoitava henkilö.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/yhteyshenkil%C3%B6?source=sugg…
"Kuuskytluvun kauansoiva blues" (alkuperäteos Post World War Two Blues) löytyy ilmeisesti vain singleltä. Levy-yhtiö on HI-HAT, kustannusnumero HIS 1036, julkaisuvuosi 1979. Singlen A-puolelta löytyy kappale Onnen napanuora. Nuoteista ei löytynyt viitteitä mistään tietokannoista, ei myöskään mahdollisia tabulatuureja verkosta.
Taistelija on Jori Sivosen säveltämä ja Timo Mäenpään sanoittama laulu. Sanat saat juuri ilmestyneestä nuottijulkaisusta Tapio, Kari, (esitt.): Kari Tapion parhaat--Olen suomalainen. F-Kustannus, Helsinki, c2001 (s.56-57). Kari Tapio esittää sen ainakin näillä levyillä:
Suomi soittaa -- Jaksaa vanhakin tanssia 1997
Meren kuisketta 1997
Anne Frank -museon kotisivuilla (osoitteessa http://www.annefrank.nl/ned/default2.html ) sanotaan, että Anne itse viimeisteli ja kirjoitti uudelleen päiväkirjansa piiloutumisaikansa loppupuolella aikeenaan saada ne julkaistuksi sodan loputtua. Annen kuoleman jälkeen päiväkirjat toi julkisuuteen hänen isänsä Otto Frank.
Kustannussosakeyhtiö Tammesta vastattiin, että kysytyt teokset julkaistaneen äänikirjoina kevään 2006 kuluessa. Teokset ovat lainattavissa kirjastoissa melko pian tämän jälkeen.
Eeva Riihonen on esitellyt nimen Ida kirjassaan Mikä lapselle nimeksi seuraavasti: "Germaanien ahkera, uuttera, nuorekas, onnellinen tai muinaisenglannin Eada (iloinen, menestyvä). Saksassa oli muinoin Pyhä Iduberga, raskaana olevien naisten suojelija. Muinaisskandinaavien ikuisen nuoruuden jumalatar oli Idun."
Alexandrasta löytyy taas hyvin tietoa teoksesta Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Alexandra on Alexanderin naispuolinen vastike eli se pohjautuu kreikan verbiin alexo (puolustaa, auttaa). Nimi tarkoittaa siis puolustajatarta.Nimi on ollut suomalaisessa almanakassa vuodesta 1827 lähtien ja se otettiin mukaan Nikolai I:n puolison Aleksandra Fedorovnan kunniaksi.
Aleksandr Solzhenitsynin teoksen Vankileirien saaristo on suomentanut Esa Adrian ja se on ilmestynyt kolmessa osassa 1974-78.
Teossarjan saatavuustiedot Helmet-kirjastoista löydätte seuraavan linkin kautta:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=vankileirien+saa&searchscop…
Kysymänne lause löytyy osasta V-VII : Pakkotyö,Karkotus ja Stalinia ei enää ole, sivulta 265. Esa Adrianin käännös on seuraava:
"Mutta kun muuan kansallisuus ei ollenkaan antautunut nöyryyden psykologiaan - enkä puhu nyt yksilöistä, kapinoitsijoista vaan kansallisuudesta kokonaisuudessaan. Tshetshenit."
Suomessa on noin 70 sivutoimista televisiomaksutarkastajaa. Tarkastajilla on suhteellisen isot vastuualueet. Tarkastajat ovat myös viihtyneet työssään hyvin, joten useimmille alueille rekrytointi tapahtuu harvoin, ehkä kerran vuosikymmenessä. Tällöinkin hakuprosessi kohdistuu vain ko. alueelle eikä näy valtakunnallisesti. Viestintävirasto kouluttaa uudet tarkastajat.
Uusi laki Yleisradion rahoituksesta on vasta valmisteilla eikä tällä hetkellä ole varmuutta tarkastustoiminnan tulevaisuudesta. On mahdollista, että tarkastajat joutuvat luopumaan sivutoimestaan Viestintäviraston palveluksessa.
Vastaus on saatu Viestintävirastosta, joka on Liikenne- ja viestintäministeriön toimialaan kuuluva virasto.
Heidän nettiosoitteensa on: http://www.…
Muistat aivan oikein, Pääkirjaston Uutistorilla on mahdollisuus liittää yhteen mikrofilmilukulaitteeseen kannettava tietokone, jonka avulla mikrofilmeiltä voi skannata. Tietokoneelta voi tulostaa ja siitä löytyy usb-paikat esim. muistitikkua varten.
Pääkirjaston mikrofilmit sijaitsevat varastossa, josta niitä saa tilattua käyttöön seuraavaksi arkipäiväksi. Lista mikrofilmatuista sanomalehdistä löytyy Turun kaupunginkirjaston kotisivuilta: http://www05.turku.fi/kirjasto/linkit/lehtiluettelo/mikrofilmatut_lehde…
Mikrofilmilukulaitteelle kannattaa varata etukäteen aika Uutistorilta, puh. 02-2620621. Samasta numerosta voit tehdä tilauksen mikrofilmeistä. Uutistorin virkailijat neuvovat laitteiden käytössä.
Kyselin kollegoilta kansallisella tasolla. Kaikki ehdottivat kaivatuiksi kirjoiksi Myry-kuvakirjasarjaa:
HOBAN, Russell: Myry ei saa unta / Russell Hoban ; kuv. Garth Williams; [amer. alkuteoksesta suom. Leena Koivukoski]. Helsingissä : Otava, 1961. - 31, [1] s. : kuv. ; 26 cm. ISBN sid.
Alkuteos: Bedtime for Frances (1960)
HOBAN, Russell: Myry ei saa unta / Russell Hoban ; kuv. Garth Williams; [amer. alkuteoksesta suom. Leena Koivukoski]. - 2. p., Helsingissä : Otava, 1982. - 31, [1] s. : kuv. ; 26 cm. ISBN 951-1-07058-4 sid.
Alkuteos: Bedtime for Frances (1960)
1. p. 1961.
HOBAN, Russell: Myry saa pikkusiskon / Russell Hoban ; kuv. Lillian Hoban ; [amer. alkuteoksesta suom. Pirkko Harainen]. Helsingissä : Otava, 1984. - 31, [1] s. : kuv…
Kirjan tarkoituksen ja syntyidean tietänee kirjailija itse parhaiten. Kari Hotakaisen Näytän hyvältä ilman paitaa koostuu 17 tarinasta lähiöiden ongelmallisistakin nuorista. Kirjassa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 (toim. Ismo Loivamaa, 2001) kerrotaan, että tarinoissa kuvataan aikuisten ja nuorten maailmojen eroa. Aikuisilta ja nuorilta puuttuu yhteinen kieli, ja tätä kautta mahdollisuus ymmärtää toisiaan. Tarinat kritisoivat niin nuorten maailman pinnallisuutta kuin aikuisten maailman jähmettyneisyyttäkin. (s. 51)
Jokaisen lukijan kannattaa kuitenkin itse muodostaa käsityksensä lukemastaan.
Valitettavasti kirjaston Säädyllinen murhenäytelmä -videot ovat kaikki lainassa. Sen verran kuitenkin sain selville, että musiikki on Kuulan ja Merikannon, sovittaja Trbojevik.
Myös esim. Moviezine FreaX -elokuvalehden sivuilla (http://www.freax.com/fin/saadyllinen_murhenaytelma.html) kerrotaan musiikista vain säveltäjien ja sovittajan nimet (Musiikki: Jovanka Trobojevic, Toivo Kuula ja Oskar Merikanto). Elokuvasta ei ole julkaistu soundtrackia.
Näin vanhoja sanomalehtiä ei löydy verkosta. Satakunnan kansan vuosikertoja on Porin kaupunginkirjastossa mikrofilmeinä vuodesta 1917 alkaen. Helsingin sanomia kirjastossamme ei ole mikrofilmeinä juuri näiltä vuosilta; sen sijaan sidottuina vuosikertoina niitäkin löytyy. Niitä sanomalehtiä, joita kirjastomme kokoelmassa ei ole mikrofilmeinä, voidaan hankkia kaukolainaksi. Mikrofilmien
kaukolainaus maksaa 3 mk/rulla. Kirjastossa on mikrofilmien lukulaitteet, joilla voi ottaa artikkeleista kopioita (2 mk/kopio).
Autojen korjausoppaita on kyllä kirjastoissa. Oppaita voitte etsiä aineistotietokannasta asiasanoilla korjausoppaat ja autot. Tietokantojen osoitteita löytyy Kirjastot.fi:sta osasta kirjastot. Pääkaupunkiseudun aineistotietokannan osoite on http://www.helmet.fi .
Soitinten käytön kielto ortodoksisessa jumalanpalveluksessa ei ole aivan ehdoton, mutta tarkkaan ottaen vain ihmisen ääntä pidetään kyllin aitona soittimena.
https://ort.fi/tutustu-ortodoksiseen-kirkkoon/kirkkolaulu
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa on nuorille tarkoitettuja selkokirjoja, joista osa on kuvitettuja. Helmet-aineistotietokannasta (www.helmet.fi) saat luettelon selkokirjoista kirjoittamalla aihehakuun sanan selkokirjat. Kaikki kirjat eivät kuitenkaan ole kuvitettuja.
Kuvitettuja, nuorille käyviä selkokirjoja ovat esim. seuraavat kirjat:
-Carpelan, Rannekello
-Kallioniemi, Simpsakka ihminen ja muut
-Tikkanen, Toiveiden puu
-Boucht, Maa keinuu
-Spyri, Pikku Heidi (selkokielinen painos)
-Parkko, Ovessa lukee Parkko - Salminen
-Puranen, Sakke ja Anitta
-Rajala, Hyvä Suomi: Suomen itsenäisyyden ajan historia selkokielellä
-Laulajainen, Virtaset viettävät juhlaa (kirja juhlapäivistä)
-Ahola, Seksistä selkeästi nuorille ja aikuisille
-…
Hei!
Osoitteesta http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=13095&lan=fi löytyy tietoa veden tutkimuksesta ja erilaisista arvoista. Toivottavasti tästä on apua.
