Kirja (Dugard, Jaycee: A stolen life : a memoir) ilmestyy tänään, 12.7.2011, englanninkielisenä. Kustantaja on Simon & Schuster. Välitän hankintaehdotuksen varauspyyntöineen kirjaston hankintaosastolle.
Käytettävissäni olevien lähteiden perusteella vaikuttaa siltä, että Ugetsu monogatarista ei ole suomennettu kuin tuo nimi. Uedan kirjaa käsittelevän suomenkielisen Wikipedia-artikkelin teksti näyttäisi käännetyn jokseenkin suoraan englanninkielisestä Wikipediasta. Sivu on luotu maaliskuussa 2008; useimmat Ugetsu monogatari -maininnat, jotka Internetistä löysin, joko lainaavat tätä tekstiä tai pohjautuvat siihen, ja ne harvat, jotka eivät näin tee, ovat peräisin tätä myöhemmältä ajalta, joten nimisuomennos Kuutamon ja sateen tarinoita saattaa hyvinkin olla peräisin Wikipedia-tekstistä. 1970-luvulla tanskankielisestä lähteestä suomennetussa kirjallisuushistoriassa Kansojen kirjallisuus Ugetsu monogatarin nimi on käännetty muotoon Sateen ja…
Rantanplanin taustaa käsitellään ainakin Lucky Luke -albumissa Daltonit pääsevät hoitoon (Otava 1977). Sen mukaan tämä lännen tyhmin koira olisi monirotuinen: sen itsensä kertoman mukaan "isällä oli pitkä punamusta turkki" ja äiti oli "pieni ja karvaton". Myöhemmin Rantanplan muistelee pikkuveljensä olleen "tosiaan perheen ensimmäinen kiinanpalatsikoira", joten ilmeisesti geenipooli oli varsin kirjava.
Ranskankielisen Wikipedian mukaan (http://fr.wikipedia.org/wiki/Rantanplan) Rantanplan olisi saksanpaimenkoiran ja vinttikoiran risteytys, mutta tiedon alkuperää ei mainita. Pienikokoisia ja niukkaturkkisia vinttikoiria on toki olemassa, joten ehkäpä tämä päätelmä on tehty noiden Rantanplanin omien muistelmien pohjalta. Dargaud-kustantamon…
Etunimi Liona on peräisin italialaiselta kielialueelta ja se tarkoittaa naaraspuolista leijonaa. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Suomessa on 31 ihmisellä nimi Liona.
Tätä Tuomas Kantelisen Paula Vesalan ja Mariskan tekstiin säveltämää laulua ei valitettavasti ole ainakaan toistaiseksi julkaistu nuottina. Ainoa keino saada nuotit taitaa olla yrittää ottaa yhteyttä itse säveltäjään. Kanteliseen saa yhteyden sähköpostitse osoitteella tkoffice@kantelinen.net (http://www.kantelinen.net/contact.html).
Heikki Poroila
Varsinaista rocklyriikan tai sanoituksen opasta ei ole suomalaisista tietokannoista löytynyt. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen aineistotietokannasta http://www.helmet.fi löytyy hakusanalla 'rocklyriikka' 26 viitettä, joista valtaosa käsittelee tietyn artistin sanoituksia. Yleisemmin rocklyriikkaa käsitteleviä artikkeleita on seuraavissa teoksissa:
- Kaupunki kohtauspaikkana : näkökulmia kulttuuriseen kaupunkitutkimukseen. Teknillinen korkeakoulu 1995.
- Kielen kirjoa : tekstintutkimus tutuksi. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos 2000.
- Musta lammas : kirjoituksia populaari- ja massakulttuurista. Joensuun yliopisto 1995.
Kotimaisista artikkelitietokannoista Arto ja Aleksi (käytettävissä kirjastoissa) löytyy hakusanoilla '…
Näillä listoilla on ruotsinkielisiä hengellisiä lauluja sekä CD-levyillä että kaseteilla. Tarkemmat tiedot (esim. kappaleiden nimet) ja saatavuuden saa selville Helmet-tietokannasta (kun kirjoittaa CD-levyn/kasetin nimen Teoksen nimi -kenttään).
CD-LEVYJÄ:
Landet där solen ej går ner p2002
Den enda vägen / Lars & Rolf Edberg p2000
Våra mest älskade andliga sånger p2000
En Salig samling : Tolkningar av Frälsningsarmens mest önskade sånger p1999
Sånger vi minns p1998
Sånger för livet : älskade andliga sånger med våra mest folkkära artister p1998
Stad i ljus p1997
Kom ta min hand / Torkel Selin p1996
26 samlade favoriter p1995
I trygghet p1995
Varje dag är en gåva / Jard Samuelson p1995
Andliga sånger. vol.2 / Christer…
Onnistuneen puheen laatimista ja pitämistä käsittelevät monet käytöksen ja puhetaidon oppaat. Esimerkiksi Eija Kämäräisen "Hyvä käytös, hyvät tavat" ja Sirkka Lassilan "Uusi käytöksen kultainen kirja" sisältävät luvun puheiden yleisistä periaatteista. "Sanankäytön pikkujättiläinen" käsittelee aihetta astetta yksityiskohtaisemmin useiden esimerkkipuheiden avulla. Muita puheen pitämistä käsitteleviä kirjoja ovat mm. Robert G. Phillipsin "Nouse ja pidä puhe!", Malcolm Kushnerin "Esitystaito keltanokille" ja Matti Peltosen "Puheopas". Kaksi jälkimmäistä tosin painottuu itse puheen pitämisen sijasta enemmänkin esiintymistaitoon.
Helmet-aineistohaussa puheen pitämistä käsittelevät kirjat löytyvät käyttämällä asiasanoja "puheet", "käytösoppaat"…
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelussa on tietoja nimien yleisyydestä Suomessa.
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Annikki on hellittelynimi Annasta.
Palvelun arkistosta löytyy tietoja Annikki nimestä
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=918288d2-b…
ja Johanna nimestä
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=48ffa887-c…
Mahtaisiko nimi Pii olla samaa alkuperää kuin Pia, joka tarkoittaa hurskas.
Vilkuna, Kustaa. Etunimet
Kysymääsi runoa ei löydy myöskään kolmannesta suomennetusta Walt Whitmanin kokoelmasta Ruohoa (1965, suom. Arvo Turtiainen). Alkuperäinen runo sisältyy Whitmanin pääteokseen, Leaves of Grass, josta ilmestyi lukuisia painoksia vuosina 1855-1892, ja joka laajeni painos painokselta. Mainitsemasi säkeet ovat runon alusta. Whitmanin runoja löytyy suomennettuna myös useasta yhteiskokoelmista (mm. Tähtien väri, Maailmankirjallisuuden mestarilyriikkaa, Runoaitta 2, Yhdeksän sarjaa lyriikkaa, Päivänlasku) sekä kirjallisuuslehdistä (Parnasso 6/1954, 5/1956, 1/2007 ja Tuli & Savu 3/1997), mutta näistäkään ei löydy juuri tätä runoa suomennettuna. Myöskään Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämä käännösrunoaiheinen tietokanta Linkki maailman runouteen…
Esim. alla olevien teoksien avulla pääsee alkuun. Näitä saa oman lähikirjaston kautta pk -seudulta. teoksia on vielä paljon muitakin, katso vaikka http://www.helmet.fi, kirjoita hakukenttään eurooppa perhoset ja kokeile.
1.
Perhoset luonnossa: Euroopan päiväperhoset. Pohjois-Eurooppa
2.
Tolman, Tom
Teoksen nimi Collins butterfly guide : [the most complete guide to the butterflies of Britain and Europe
3.
Pohjoisen Euroopan yökkösten toukat.
4.
Butterflies of Britain and Europe
5.
Euroopan päiväperhoset : lajit ja elinympäristö
Kuvakirjoista ainakin Huikko, Eeva: Vauva tulee valtakuntaan (ks. kustantajan esittely: http://www.psykologienkustannus.fi/vauva/ ) Stern, Uta Charlotte: Äiti kuuluu minulle! (esittely löytyy mm. Kustannus Mäkelän sivuilta http://www.kustannusmakela.fi . Myös Moers, Hermann: Isoveli Huugo sekä Weninger, Birgitte: Iso Pasi, pieni Pasi käsittelevät ytimekkäästi tätä asiaa eläinhahmoin.
Lisää vinkkejä löydät aiemmasta vastauksesta samantapaiseen kysymykseen:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=fb9421b8-15d…
Juska on yksi Johanneksen monista kutsumamuodoista, joten Juskat voivat viettää nimipäiväänsä 24. kesäkuuta.
Lähde:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja. WSOY, 1999
Esimerkiksi nämä romaanit kertovat sivullisuudesta kukin omalla tavallaan:
Kristina Carlson: William N. päiväkirja
Muriel Barbery: Siilin eleganssi
Anne Brontë: Agnes kotiopettajatar
Lars Gustafsson: Mehiläishoitajan kuolema
Truman Capote: Aamiainen Tiffanylla
Michel Houellebecq: Maasto ja kartta
Reidar Palmgren: Sudenmarja
Helmet-hakua www.helmet.fi voit käyttää niin, että laitat hakusanaksi jonkin näistä kolmesta sivullisuus/ulkopuolisuus/vieraantuminen and kaunokirjallisuus, niin saat varsin runsaasti teemaa käsitteleviä kirjoja. Myös Kirjasammosta voi etsiä näillä samoilla hakusanoilla www.kirjasampo.fi.
Ulkopuolisuuden teemasta on myös kysytty täällä aikaisemmin. Tässä vastaus: http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=…
En löytänyt varmistettua tietolähdettä Riiska-nimen etymologiasta. (Yksi mahdollinen on: Gregorios, kr. ’valpas’ = Itä-Suomessa Riiko, Riiska, Rissa). Kannattaa tutustua myös seuraavaan kirjaan, josta asia saattaisi selvitä:
Sakkolan Riiska: muistojen kotikylä Suvannon etelärannalla / [toimitus: Antti Tenkanen ; toimikunta: Irma Havumäki ... et al.]
[Lempäälä]: Sakkola-Säätiö, 2011. Tämä teos löytyy Kansalliskirjastosta
https://finna.fi
Lähteet:
http://www.luovutetunetelakarjalanpitajat.fi/Kirjallisuusluettelo.iw3
apumatti.helsinki.fi/admin/filecontrol/file_popup.php?download...
Kappaleen nimi on "Can't take my eyes off you" (http://www.imdb.com/title/tt0077416/soundtrack), ja sen ovat säveltäneet ja sanoittaneet Robert Crewe ja Robert Gaudio. Suomeksikin sitä on laulettu nimellä "Kai vielä katsoa saa" tai "Kai vielä katsoa saan". Suomenkieliset sanat on tehnyt Jyrki Lindström.
Nuotti löytyy esim. Suuren toivelaulukirjan osasta 16 ja Suuren pop-toivelaulukirjan osasta 4.
Hei!
Varmimman vastauksen saisi varmaankin Tiimari-liikkeistä.
Suomen kielen perussanakirjan mukaan tiima tarkoittaa tuntia, tuokiota, tovia ja hetkeä. Itse kuvittelisin, että Tiimari-kaupoissa
olisi ajateltu, että siellä voi piipahtaa nopeasti.
Kirjoja työelämän muutoksesta on kirjoitettu valtavasti ja erilaisista näkökulmista. Ohessa kirjoja, joista löytyy tarvitsemaasi tietoa. Ensin on muutama suomenkielinen ja lopuksi englanninkielisiä kirjoja.
ISBN 978-951-810-406-6
Nimeke: Työn muutoksen mukana : Työturvallisuuskeskus 1970-2010
Tekijät: Eino Ketola
Julkaisutiedot: Helsinki : Työturvallisuuskeskus, 2010
Ulkoasu: 100 s.
Asiasanat: TYÖTURVALLISUUSKESKUS; HISTORIA; TYÖELÄMÄ; TYÖSUOJELU
-----------------------------------------------------------------
ISBN 978-951-1-21265-2
Nimeke: Työelämän huonontumisen lyhyt historia : muutokset hyvinvointivaltioiden ajasta globaaliin hyperkilpailuun
Tekijät: Juha Siltala
Painos: Uud. p.
Julkaisutiedot: Helsinki : Otava, 2007
Ulkoasu: 848 s.…
