Kysymistänne viidestä laulusta neljään on saatavissa nuotti.
- "Ikkunasi alla": nuottikokoelmassa Toiveiskelmiä 3. (Fazer, 1951, FM3076).-> Saatavissa ainakin Tampereen kaupunginkirjastosta.
- "Neljä pientä kirjainta": Julkaistu Saukin suomenkielisin sanoin vain Scandia-irtonuottina (1962, KS205). -> Saatavissa vain Jazz & Pop Arkistosta. Englanninkielinen versio "I've found a new baby" löytyy nuottikokoelmasta Jazz era (IMP, 1987. ISBN 0-86359-432-8). -> Saatavissa useista kirjastoista, mm. Turku.
- "Rue de l'amour": löytyy ruotsinkielisenä - På rue de l'Amour - nuottikokoelmasta Dragspels klassiker (Warner/Chappell Scandinavia, 2001. ISBN 91-88942-93-7). Saatavissa useista kirjastoista.
- "Syksyn laulu": löytyy…
Kirjailijoista Hans Mölbjerg ja Rita von Willebrand kerrotaan
lyhyesti Pellervo-lehden numerossa 18 (1949), jossa käsitellään
maaseutuaiheista pohjoismaista romaanikilpailua. Mölbjerg mainitaan
lyhyesti hakuteoksissa A history of Danish literature (1992) ja
Möller-Kristensen, Sven: Dansk litteratur 1918-1952 (1956). Muuta
tietoa heistä en koti- ja ulkomaisten hakuteosten, tietokantojen
tai Internetin avulla löytänyt.Knut Vatneströmistä ei löytynyt
mitään. Tanskassa toimii kirjallisuuskeskus The Danish Literature
Information Centre, joka kokoaa tietoa tanskalaisista kirjailijoista
(yhteystiedot sivulla http://www.danlit.dk). Ehkä sieltä löytyisi
enemmän tietoa Mölbjergistä.
Jean M. Untinen-Auelin Luolakarhun klaani -sarjaan ei ole lähiaikoina tulossa uutta osaa. Kirjailija tunnetaan muualla maailmassa nimellä Jean M. Auel; jos haet hänestä tietoa verkosta, niin tuolla nimellä löytyy mm. amerikkalaiset fanisivut.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta löytyy aiheesta pari aikasempaakin vastausta; löydät ne kirjoittamalla hakusanakenttään untinen.
”Uinu, poijut/poiut kaunokainen, tuuti, tuuti tuu!” alkaa ”Kasakan kehtolaulu”. Se perustuu venäläiseen kansanlauluun ”Spi mladenets moi prekrasnyi”. Nuotissa Sonninen, Ahti: ”Laulan ja soitan : koulun musiikkikirja oppikouluja varten” (Otava, 1962, 4. painos, s. 261) tämän suomenkielisen sanoituksen tekijäksi on merkitty R. R. Ryynänen. Kaikissa lähteissä sanoittajaa ei ole mainittu. Laulun sanat löytyvät myös seuraavista nuoteista: ”Perinnemaisemia lauluin” (Kalevi Heikkinen, 2006) ja ”Laulajan kirja” (toimittanut Aapeli Vuoristo, Otava).
”Karjalan kunnailla” -laulun karjalankielinen nimi on ”Karjalan kumbuzil” (tai joskus myös ”Karjalan kumbusil”). Laulu alkaa: ”Jo Karjalan kumbuzil puut kukitah”. Alkuperäinen sanoitus on Valter Juvan…
Sisäasianministeriön sivulta http://www.intermin.fi/suom/laanit/kartat.html
löytyy Suomen kuntaluettelo lääneittäin ja maakunnittain. Luettelon
mukaan Kainuun maakuntaan kuuluvat seuraavat kunnat: Hyrynsalmi,
Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Vaala, Ristjärvi, Sotkamo,
Suomussalmi ja Vuolijoki
"Kotlannin äijä" on tuttu myös Muonio-Pallas -seudulla ja hänestä onkin kirjoitettu kirjassa "Acerbin keinosta Jerisjärven tielle" (Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 410, Rovaniemi 1992) luvussa Matkamiehiä ja merkkihenkilöitä, jossa mainitaan muitakin persoonia Pallaksen seudulta.
Äijästä löytyy tietoa myös teoksista: Nuutinen. Lapin lumoissa (1933), Pallas, Ounas (Metsäntutkimuslaitos 1998) -kirjassa on kappale Nuutisen kirjasta.
Äijän henkilöllisyys on todettu Millie McKey -nimiseksi ja 1800-luvun loppupuolella hän on asunut ensin Kemijärvellä, sitten Muoniossa ja tehettänyt paikallisilla outoja töitä
ja isoja "projekteja".
Kannattaa vaikkapa Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat Feto ry:n sivulta http://www.feto.fi/ff_yo_kys_aika.htm.Sieltä löytyvät kaikki filosofian kysymykset eri vuosilta aikajärjestyksessä uusimmasta vanhimpaan.
Samoin kirjastomme PIKI-verkkotietokannasta voit hakusanalla
ylioppilastehtävät hakea kokoelmiimme kuuluvat teokset, joista löytyvät eri aineiden ylioppilastehtäviä eri vuosilta.
Suomen kansallisbibligrafiassa löytyy tekijäviittaus Tiittanen, Eila katso myös: Payne, Eila ja päinvastoin, joten kyseessä on sama henkilö.
Kansallisbibliografiassa mainitaan myös, että Ylätasangon toverukset -teoksen irtopäällyksessä on tekijän nimi muodossa Eila Tiittanne Payne.
Joutsan kirjastosta tuli tänään tällaista tietoa lorusta:
"Muistan äitini lukeneen lorua minun lapsilleni näin:
Kipin kapin pienet kanat meni saunan lautoon. Siellä ne paljon pahaa teki ja muniansa hautoo. Kiis, kaas koukkuun, kaikki kanat loukkuun.
Tätä leikittiin varpailla: peukalolla ja etusormella "nipistettiin varpaita,samalla kun luettiin lorua ja lopuksi nappastiin kaikki varpaat kiinni, kun kanat jäivät loukkuun.
Tietoa ei ole mistä moinen loru on peräisin ja voi olla pitempikin".
Jäljitetty runoilija on Saila Susiluoto. Säkeellä "Naiset menevät vangeiksi kaikkiin maailman espoolaisiin rivitaloihin" alkava runo löytyy Susiluodon 2001 ilmestyneestä proosarunokokoelmasta Siivekkäät ja hännäkkäät, minkä lisäksi se on julkaistu Eino Santasen ja Susiluodon toimittamassa Uusi ääni -antologiassa vuonna 2006.
Käytössä olevien tiedonlähteiden, mm. Suomen kansallisbibliografian (Fennica), mukaan kuvanveistäjä Sakari Pykälästä ei ole kirjoitettu kirjaa. Muutakin materiaalia löytyy vähän, vain yksi artikkeli:
Kirsi Elo: Puunveistäjä (haastateltavana puuta materiaalinaan käyttävä kuvanveistäjä Sakari Pykälä), Käytännön maamies 1991:11.
En löytänyt eskimoiden lukumääriä tilastoista. Tilastokeskuksen tilastosta löytyy kyllä, kuinka monta kanadalaista ja islantilaista asui Suomessa esim. vuonna 2017, http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statf… , eskimoista suurin osa olisi ehkä täältä tulleita. Eskimoiden määrää ei ole sieltä käsittääkseni löydettävissä, mutta noin yleisesti ottaen voidaan sanoa, että ei eskimoita ole mitään suurta vähemmistöä Suomessa. Tätä voisi kysyä Tilastokeskuksen Kysy tilastoista -palvelusta, https://www.stat.fi/tup/tilastokirjasto/info.html
Myöskään matkailijoiden majoittumistilastoista ei löydy suurta määrää näiden maiden kansalaisia, joten eskimoiden määrä ei ehkä myöskään ole suuri, …
Peruna sisältää pieniä määriä niasiinia. Niasiini on yhteisnimi nikotiinihapolle ja sen yhdisteille.
Niasiini on vesiliukoinen B-ryhmän vitamiini, jota elimistö pystyy valmistamaan tryptofaanista B6-vitamiinin eli pyridoksiinin avulla. Luonnossa niasiini esiintyy usein nikotiiniamidin (B3-vitamiini) muodossa. Se toimii koentsyyminä hiilihydraattien ja rasvojen hapetusreaktioissa, ylläpitää ruoansulatuselimistön ja hermoston toimintaa sekä estää ihotulehduksia. Parhaita niasiinin lähteitä ovat maito, liha, sisäelimet, kala, muna, täysjyvävilja, vehnänalkiot, palkokasvit, pähkinät, hiiva, hedelmät ja marjat. Perunan niasiinipitoisuus vaihtelee – lähteestä riippuen – välillä 0,2–0,6 mg/100 g.
Lähteet ja kirjallisuutta:
Anne…
Miska on rinnakkaismuoto Mikael-nimen venäläisestä kutsumamuodosta Mischa.
Mikael-nimen taustaan on aiemmin jo vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Kirjoita arkistostohaun (http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx)
Etsi arkistosta -kohtaan sanat Mikael etunimet ja paina hae-nappia.
Sakari on 1800-luvun lopulla yleistynyt lyhennelmä nimestä Sakarias, jonka lähtökohtana on heprealainen nimi, joka merkitsee "Jahve on muistanut". Raamatussa esiintyy useampikin Sakarias.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja
Vilkuna: Etunimet
Seuraavia Hankkijan julkaisemia lehtiä on saatavana Varastokirjastosta ja muutamista yliopistokirjastoista:
Hankkijan saroilta 1955-1972
Hankkijassa tapahtuu: uutisia ja tiedotuksia hankkijalaisille 1967-
Hakaset: Keskusosuusliike Hankkijan henkilökunnan lehti 1964-1990
Osuuspankin (Osuuskassan) julkaisemaa Osuuskassalehteä (1929-1969) on saatavana Varastokirjastosta.
Nämä kirjastot lainaavat aineistoaan vain muiden kirjastojen kautta, joten kääntykää Kotkan kaupunginkirjaston kaukopalvelun puoleen kun haluatte näitä lehtiä luettavaksi.
Tässä luettelo pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen espanjankielisistä lasten sarjakuvista
- Astérix y Latraviata / guion y dibujos de Albert Uderzo (2001)
- Cruz del sur / Luis Durán, Raquel Alzate (2004)
- Las hazanas de Quique y Flupi. (1, 2, 3 ja 6) / Herge (1987 ja 1989)
- Piratas a bordo! / Björn Pertoft ; diseño de cubierta: Pablo Núñez (2000)
- Mafalda inedita / Quino (1990)
- El mal trago de Obelix / Uderzo (1996)
- Mortadelo de la Mancha / guión e ilustraciones F. Ibáñez (2005)
Kovin paljon kirjoja ei ole ja
ainakaan vanhimmat eivät luultavasti enää ole myynnissä. Ehkä kannattaisi mennä johonkin suureen kirjakauppaan tutustumaan tarjontaan.
Etelä-Savon maakuntalintu on kuhankeittäjä.
Vuonna 1985 BirdLife Suomi (tällöin vielä nimellä LYL, Lintutieteellisten Yhdistysten Liitto) järjesti yleisöäänestyksen kunkin maakunnan tunnuslinnusta. Lehtien palstoilla esiteltyyn äänestykseen osallistui reilu 5500 suomalaista. Näiden äänestystulosten perusteella kullekin maakunnalle valittiin maakuntalinnut. Jo vuonna 1981 kansallislinnuksi valittu laulujoutsen oli suljettu pois maakuntalintuäänestyksestä.
Kuhankeittäjä esiintyy meillä lähinnä Päijät-Hämeen, Etelä-Savon sekä Etelä-Karjalassa järvialueiden lehtomaisissa kaskimetsissä.
http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/maakuntalinnut.shtml
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=84&t=350&a=2696
Tällaisia kirjoja Porvoon kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenosasto suosittelee. Kannattaa myös tutustua Sivupiirin suosituksiin sivulla www.sivupiiri.fi
Marttila, Hanna Marjut: Tulikirja
Melkein 14-vuotias Kalle on joutunut mielisairaalaan. Hän ei oikein tiedä miksi hän on siellä, mutta hän kutsuu sitä hermolomaksi. Tulikirja on Kallen oma kertomus asioista, joista hän ei halua puhua. Tarina tempaisee lukijan tiukasti mukaan Kallen maailmaan, hänen ajatuksiinsa ja kokemuksiinsa. Koskettava ja ajatuksia herättävä lukukokemus!
Hotakainen, Kari: Näytän hyvältä ilman paitaa
Kokoelma novelleja, joissa seurataan nuoria ja heidän omituista elämäänsä. Pete, ex-Ilari Purontakanen kertoo tarinoissa itsestään, tavalla tai toisella. "Mä en kerro…
Kirja tilataan kirjastoon. Kirjan, jota ei ole omassa kirjastossa, voi tilata myös kaukolainaksi, kaukolainapyynnön voi tehdä verkkosivun kautta http://www.jkl.fi/kirjasto/maakunta/kaukopalvelu
tai kirjastokäynnin yhteydessä. Aineiston saatavuuden voi tarkistaa Frank-monihausta http://monihaku.kirjastot.fi
Kiitos kiitoksista!
