Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi -kirjan mukaan Minka on Vilhelmiinan puolalainen muunnos. Vilhelmiinasta tuo kirja taas kertoo: Muinaissaksan Wilhelmin sisarnimi (Vilhelmille kuuluva, mahtava suojelija).
Helsingin kaupunginkirjaston kortin voi hankkia jossakin pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastossa. Näitä ovat Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa. Yhdessä HelMet-kirjastossa hankittu kortti käy muissakin kirjastoissa. Kirjastokorttia hankittaessa henkilöllisyys on todistettava. Tarkemmat ohjeet löytyvät osoitteesta www.lib.hel.fi Etusivu > Asiointi kirjastossa > Kirjastokortti.
HelMet-kirjastot www.helmet.fi
Suomen Urheilukirjastosta http://www.urheilumuseo.org/Urheilukirjasto/tabid/2079/Default.aspx
kerrottiin, että jääkiekosta ei löydy yhtä kattavia tilastoja kuin esim. jalkapallon arvoturnauksista.
Jääkiekon vuosikirja eli Jääkiekkokirja lienee paras lähde. Sieltä löytyvät MM-kisojen tulokset, parhaat pistemiehet, eniten jäähyjä tehneet, mitalijoukkueiden kokoonpano, maalit jne. samoin kuin Suomen joukkueen tilastot (laukaukset, maalit, maalivahdin ja puolustajien torjumat laukaukset ja ohilaukaukset). Ottelupöytäkirjat löytyvät ainakin Urheilulehdestä ja todennäköisesti myös päivälehdistä. Jääkiekkoliiton arkisto on samassa rakennuksessa kuin Urheilukirjasto. Liiton arkistosta löytyvät mm. maaottelutoimintaan liittyvät pöytäkirjat.
1970-…
Aale Tynnin runokokoelmista ei löytynyt mainintaa angeluskelloista. Voisiko runo olla Helvi Juvosen? Hänellä on runo nimeltä Angelus domini, joka alkaa näin:
”Koko päivän poimineet pelloiltaan
he olivat tähkäpäitä.
Vasta angeluskelloja kuullessaan
he näyttivät lyhteitä näitä.
Runo on Helvi Juvosen runokokoelmasta Pohjajäätä vuodelta 1952. Runo löytyy myös Tampereen evankelis-luterilaisen seurakunnan Mummon Kammarin sivuilta:
http://www.aamulehti.fi/mummonkammari/lehdet/20030131/aj1.shtml
Näihin kysymyksiin on meiltä jo aiemmin vastattu. Tässä koottuna vastauksia:
Tietosanakirjojen mukaan Suomessa ei ole lainkaan aavikoiksi katsottavia alueita.
Sven-Erik Åströmin mukaan (Helsingin kaupungin historia 4-2) Helsingin vuoden 1900 väkiluvun laskemiseen on kolme mahdollisuutta: kirkonkirjoilla olevan väestön perusteella, henkikirjoilla olevan väestön mukaan ja väestölaskennan avulla. Viime mainitulla saatiin ns. todellinen väestö. Kirkonkirjojen luotettavuus kärsii siitä, että käytännössä monet muuttivat pois ottamatta papintodistusta. Henkikirjojenkin yleinen taso oli huono eikä niihin otettu ennen vuotta 1913 Venäjän alamaisia. Väestölaskenta antaa ehkä luotettavimman kuvan. Åströmin mukaan Helsingissä oli v. 1900 väkeä…
Tekijänoikeuslain 12 § antaa jokaiselle oikeuden valmistaa julkistetusta teoksesta ”muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten”. Lisäksi ”kappaleen valmistamisen valmistuttajan yksityistä käyttöä varten saa myös antaa ulkopuolisen suoritettavaksi”.
Laki ei kuitenkaan velvoita ulkopuolista tahoa valmistamaan kopiota, ja valmistaja voi toki halutessaan tarkistaa, millaisesta aineistosta on kysymys, ja arvioida, voidaanko työn katsoa kuuluvan 12 §:n piiriin. Jos asiakas haluaa kymmeniä kopioita jonkun vieraan henkilön kirjoittamasta kirjasta, saattavat yrityksessä epäilykset herätä. Kopioiden valmistaminen voi silloin rikkoa tekijänoikeuslakia ja tuoda paljastuessaan lain rangaistusten lisäksi huonoa mainetta yritykselle. Siksi en yhtään…
Alkuun pääsee Wikipedian avulla:
http://sv.wikipedia.org/wiki/Riksdagen_%C3%A5r_1650
Perusteellisesti aihetta käsittelevät mm. seuraavat kirjat. Ne ovat yliopistokirjastojen kokoelmissa, ja luettavissa vain kirjastonsa lukusalissa:
Bidrag till svenska riksdagens historia 1650-1680 / Karl Beckman. (1888)
Sveriges riksdag historisk och statsvetenskaplig framställning Förra avdelningen, Bd. 3 Ståndsriksdagens utdaning, 1592-1672 redaktionskommitté: Karl Hildebrand ... [et al.] (1933)
Alla olevat kirjat ovat lainattavissa ainakin Kansalliskirjastosta:
The Riksdag in focus: Swedish history in a parliamentary perspective / Stig Hadenius. (1997)
The Riksdag: a history of the Swedish Parliament / Herman Schück ... [et al.] (1987)
Tällainen…
Suomen kansallisfilmografian mukaan Pekka Lehdon elokuvasta Kaivo (1992) ei ole julkaistu DVD-tallennetta. Elokuvasta on tehty VHS-tallenne, mutta sitä ei näytä olevan kirjastoissa lainattavissa.
http://www.elonet.fi/fi/elokuva/142127
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Kristiina Harjulan kirja-arvostelu "Naisten salaiset maailmat - osa sukupolvien selviytymistarinaa", on ilmestynyt Anna-lehdessä 1999, numero 33, s. 38 - 40. Ainakin seuraavat viitteet löytyivät internetistä:
Verkkouutisten arkisto: "Perinnekin voi vapauttaa nykynaisen"
(http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/),
Agricola-palvelun kirja-arvostelut: Tuija Tuomaala: "Kokemukset joilla ei ole sanoja" (http://www.utu.fi/agricola/nyt/arvos/tekstit/185.html/).
Kyseessä on Klaus U. Suomelan runo Olympiamuistelma, joka kertoo Tukholman olympiakisoista vuodelta 1912. Runo on teoksessa Suomalaista urheilurunoa, kustantaja Osakeyhtiö Valistus, 1958. Kirjaa voit tiedustella lähimmästä kirjastosta.
Ensimmäinen säkeistö:
Taas kaikki nään kuin oisin jälleen siellä:
On liputettu juhlastadion,
on kansain valioita maineen tiellä,
käy kiihkon myrsky yli katsomon.
”Uinu, poijut/poiut kaunokainen, tuuti, tuuti tuu!” alkaa ”Kasakan kehtolaulu”. Se perustuu venäläiseen kansanlauluun ”Spi mladenets moi prekrasnyi”. Nuotissa Sonninen, Ahti: ”Laulan ja soitan : koulun musiikkikirja oppikouluja varten” (Otava, 1962, 4. painos, s. 261) tämän suomenkielisen sanoituksen tekijäksi on merkitty R. R. Ryynänen. Kaikissa lähteissä sanoittajaa ei ole mainittu. Laulun sanat löytyvät myös seuraavista nuoteista: ”Perinnemaisemia lauluin” (Kalevi Heikkinen, 2006) ja ”Laulajan kirja” (toimittanut Aapeli Vuoristo, Otava).
”Karjalan kunnailla” -laulun karjalankielinen nimi on ”Karjalan kumbuzil” (tai joskus myös ”Karjalan kumbusil”). Laulu alkaa: ”Jo Karjalan kumbuzil puut kukitah”. Alkuperäinen sanoitus on Valter Juvan…
Ilmeisesti olet lukenut sellaisen painoksen Viimeisestä mohikaanista (esim. vuodelta 1974), jonka lopussa on lyhyt kirjailijaesittely. Tässä vuoden 1974 painoksessa tosiaan mainitaan että yksi Nahkasukka-sarjan kirjoista olisi nimeltään Uudisasukkaat. Teoksen vuoden 1989 painoksen vastaavassa osuudessa tätä tietoa ei enää ole. Ja kuten totesit, ei myöskään
Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta tätä tietoa löydy. Voimme siis olettaa, että kääntäjällä/esipuheen kirjoittajalle on tullut virhe tekstiin, joka on myöhemmin huomattu ja korjattu uudemman teoksen esittelyyn.
James Fenimore Cooperista kirjailijana löytyy tietoja mm. seuraavista teoksista
:
TEKIJÄ KOSKI, Mervi
NIMEKE Ulkomaisia nuortenklassikoita Aarresaaresta Pulskaan Mustaan…
Tieteellisten kirjastojen yhteisluettelosta Lindasta löytyi seuraavia viitteitä. Useimpia saa kaukolainaksi, ellei Joensuun kirjastoissa ole.
Mikkilä, Vera
Paino, painokäsitys ja niihin liittyvät tekijät 14-16-vuotiailla suomalaisnuorilla
1999
Opinnäyte
Lau, Bjørn
Weight and eating concerns in adolescence : the role of dieting, body weight, self-evaluation, depressive tendencies, and social norms related to weight and eating concerns in adolescent boys and girls
Bergen : University of Bergen, 2001
Väitöskirja
Arvot, maailmankuvat, sukupuoli / Helena Helve (toim.)
Helsinki : Yliopistopaino, 1997
Juvakka, Taru
Elämää risteyskohdissa : hermeneuttiseen fenomenologiaan ja kehollisuuteen perustuva tutkimus 15-16 -vuotiaiden nuorten toivon…
Verohallinnon sivuilta (http://www.vero.fi/default.asp?path=5,40,90&article=4301&domain=VERO_MA…) löytyvät tiedot kilometrikorvauksista, mutta vain vuosilta 2005 ja 2006.
Kotkan seudun verotoimistosta (http://www.vero.fi/default.asp?path=5,40,90&article=4301&domain=VERO_MA…) kerrottiin, että korvaukset kysymiltäsi vuosilta olivat seuraavat: 1997 1,88 mk, 1998 1,98 mk, 1999 1,99 mk ja 2000 2,25 mk.
Esimerkiksi seuraavissa teoksissa on tietoa Anni Polvasta:
- Kotimaisia naistenviihteen taitajia : 100 vuotta rakkautta / toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. BTJ Kirjastopalvelu, 1999
- Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän/Koonneet Kari Hatanpää ja Marketta Härkönen. Suomen nuortenkirjaneuvoston Tampereen osasto, 1996
- Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita / toim. Ismo Loivamaa. Kirjastopalvelu, 1995
Kaikki nämä ovat Oulunsalon kirjastossa ainakin käsikirjastokappaleena.
Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkeli on osoitteessa: http://www.nuorisokirjailijat.fi/polvaanni.shtml
Tässä Polvan kustantajan, Kariston nettisivu:
http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/kirjailijat/?aid=41&a…
Venäläistä kaunokirjallisuutta suomeksi löydät Joensuun seutukirjaston aineistorekisteristä Jokusesta, http://jokunen.jns.fi/fin?formid=find2&ulang=fin ,kun teet haun, jossa kirjoitat luokaksi 84.71 ja rajaat aineistolajiksi "kirja" ja kieleksi "suomi" sekä teet vuosirajauksen.
Balttilaista kaunokirjallisuutta suomeksi voit hakea muuten samoilla ehdoilla, mutta luokka on 84.23 virolaisella ja 84.78 muulla balttilaisella kirjallisuudella.
Helsingin kaupunginkirjaston hakusivu on: http://www.helmet.fi/ , jossa on käytetty erilaista luokitusta, joten on käytettävä sanahakua tietojen löytymiseksi. Hakusanoiksi s:venäjä and s:kaunokirjallisuus ja muut rajaukset niin teokset löytyvät.
Ruslanian sivulla http://www.ruslania.com/language-4/…
Saa olla. Poliisi.fi-sivustolta löytyy passikuvavaatimusten (alkaen 21.8.2006) valokuvaohje. Se säätelee monia asioita, mm. asusteita ja kasvonilmeitä, mutta ei viiksiä. Yhdellä esimerkkikuvatullakin on viikset.
http://www.intermin.fi/poliisi/home.nsf/pages/1420C6E88D44489BC22570190…
Reserviupseerikurssin 45 (5.2.-27.4.1940) kurssijulkaisu löytyy ainakin Maanpuolustuskorkeakoulun pääkirjastolta Helsingistä. Pääkirjasto on avoin myös siviiliasiakkaille, tervetuloa! Mikäli olette pääkaupunkiseudun ulkopuolelta ettekä pääse itse paikalle, voitte pyytää myös lähintä kunnan/kaupunginkirjastoanne tekemään julkaisusta kaukolainatilauksen.
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjaston www-sivut (sijainti, aukioloajat ym.): http://www.maanpuolustuskorkeakoulu.fi/kirjasto
Lyhty, jonka sisällä paloi kynttilä, oli 1800-luvulle tultaessa vakiintunut arkiseksi käyttövalaisimeksi niin sisätiloissa kuin ulkona. Ennen lyhtyä keinotekoista valaistusta - jota erään laskelman mukaan tavallisessa talonpoikaistalossa tarvittiin yli 1300 tuntia vuodessa - saatiin polttamalla päreitä. Kotitekoinen talikynttilä on myös ollut pitkään käytössä, mutta sitä tuskin on maalaisoloissamme milloinkaan käytetty pääasiallisena saati yksinomaisena valaisimena. Maalaisoloissa lyhty alkoi yleistyä vasta 1850-luvun jälkeen. Monella syrjäisellä seudulla siirryttiin kynttilälyhdyn ohi suoraan valopetrolilyhtyyn, joka oli käyttönsä mukaan esimerkiksi tallilyhty, navettalyhty tai saunalyhty. Kulkutietä valaistiin ajurinrattaiden kahdella…
