Hei!
Sinun pitää tosiaan kirjautua palveluun kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla.
Tässä vielä Helmet-sivuilta löytyvät ohjeet siitä, miten PressReader-palveluun kirjaudutaan.
PressReader
PressReader sisältää ulkomaisia aikakaus- ja sanomalehtiä. Voit lukea lehtiä joko laitteesi selaimessa tai mobiilisovelluksella. Tarvitset kirjautumista varten kirjastokorttisi numeron ja PIN-koodin.
PressReaderin käyttö selaimella
Avaa PressReader-sivusto, napauta Käyttäjä -kuvaketta sivuston oikeassa ylälaidassa ja valitse Library or group -kirjautumisvaihtoehto. Kirjoita hakukenttään Helmet ja valitse hakutuloksesta HELMET Helmet Libraries. Kirjoita kirjastokorttisi numero ja PIN-koodisi niille varattuihin…
Lähettämästänne runosta on kysytty palvelussamme ennenkin. Asiaa on selvitelty ja tultu siihen lopputulokseen, ettei kyseessä Runebergin teksti, vaikka netissä monissa yhteyksissä niin mainitaankin. Tekstin alkuperää ei ole pysytty selvittämään.
Voitte lukea aiemmat vastaukset alla olevista linkeistä:
https://www.kirjastot.fi/kysy/kysyisin-mita-on-ruotsiksi-tama?language_…
https://www.kirjastot.fi/kysy/kysyisin-mita-on-ruotsiksi-tama?language_…
PVC eli polyvinyylikloridi on muovilaatu. Se on yksi maailman eniten käytetyistä polymeereistä. PVC on ominaisuuksiltaan monimuotoinen ja pitkäikäinen materiaali. Sitä hyödynnetään muun muassa rakennusteollisuudessa, autoteollisuudessa, lääketieteen välineissä, sähkö-ja elektroniikkateollisuudessa sekä pakkausteollisuudessa.
Latex/lateksi puolestaan on luonnonkumi, joka on vanhin kumityyppi. Se valmistetaan kumipuun maidosta ja sitä käytetään mm. autonrenkaissa, kondomeissa, käsineissä ja kuumailmapalloissa.
Lisätietoa PVC:stä: Trendikäs PVC -verkkojulkaisu https://www.plastics.fi/julkaisut/ (julkaisu löytyy sivulta PDF-versiona)
Lisätietoa luonnonkumista: https://www.tesa.com/fi-fi/wikitapia/voinko-sulkea-pakettini-…
Postin sivuilla todetaan, että kotimaan ikimerkki on postimerkki jolla voit postittaa kirjeen ja kortin kotimaassa. Ikimerkki on nimensä mukaisesti aina voimassa. https://shop.posti.fi/tuote/joulukonsertti
Asiassa kannattaa olla vielä yhteydessä Postiin
https://www.posti.fi/fi/asiakastuki/ota-yhteytta
Tarkoitatko passin numeron alussa olevia kirjaimia? Ne ovat osa passin numeroa, mutta niillä ei ole mitään merkitystä, vaan ne ovat satunnaisia samaan tapaan kuin numerotkin. Passeissa ei enää puhuta sarjanumerosta, koska kirjain-numeroyhdistelmät eivät nykyään muodosta mitään sarjaa.Lisätietoa esim. Euroopan unionin neuvoston julkaiseman sanaston kohdasta "numerointi": https://www.consilium.europa.eu/prado/fi/prado-glossary/prado-glossary.pdf#nameddest=070
Esimerkiksi Seinäjoen kaupunginkirjastossa on koottu teemaluettelo eri aiheisista lastenkirjoista, niin tieto- kuin kuvakirjoistakin. Luettelon löydät osoitteesta http://www.seinajoki.fi/kirjasto/yleiset/teemal.html Siellä on kuolema yhtenä aihepiirinä.
Tampereen kaupunginkirjasto tarjoaa mahdollisuuden tehdä hakuja aiheen mukaan satu- ja kuvakirjoihin sekä aapisiin. Tämä palvelu löytyy osoitteesta http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/luettelo.htm
Kyseessä on katkelma Claes Anderssonin runosta Vuoden viimeinen kesä, kokoelmasta Vuoden viimeinen kesä: runoja vuosilta 1962-84, suom. Pentti Saaritsa. WSOY, 1985.
Emme löytäneet kattavaa selitystä nimelle. Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa IV (1979)sana taana liitetään mm. sanoihin mökki, tönö, maja, asumus. Sana on liitetty myös vakavuuteen, hitauteen ja verkkaisuuteen; esim. sanonta käydä taanaan t. taanaasti on tarkoittanut paikallisessa murteessa hidasta ja verkkaista. Kannattaa katsoa itse tarkemmin esim.Etymologisen sanakirjan IV osasta.
Varsinaisia kokemuksia ja haastatteluja ei suoranaisesti löytynyt, mutta ohessa listatuissa teoksissa on mm. tutkimustietoa selkosovellusten käytöstä.
Teoksessa Selkoa selkokielestä (Toim. Ari Sainio. Helsinki, 1994) löytyy artikkeleita selkosovellusten käytöstä, mm. kehitysvammaisten lukuryhmätoiminnasta, selkokieli vanhusten käytössä, selkokieli afaatikon kuntoutuksessa ja ulkomaalaisten opetuksessa.
Myös kirjassa Teksti, joka rakastaa lukijaansa : kirjoituksia selkokielestä (Toim. Ari Sainio. Helsinki, 2000) on artikkeleita liittyen aiheeseen: mm. Irja Vinnin ja Ari Sainion artikkeli "Selkokielisten ja yleiskielisten tekstien ymmärtäminen kehitysvammaisilla". Teoksessa esitellään myös erilaisia tutkielmia selkokielestä, esim.…
Michael Crichton on kirjoittanut paljon teknotrillereitä, niin kuin hänen tuotantoonsa paremmin perehtynyt kollegani minua valisti. Oikeastaan kirjailija on julistettu isähahmoksi koko tälle tyypillisesti vakoilua, sotaa ja tekniikkaa, tieteis- ja jännityskirjallisuutta yhdistävälle genrelle. Koska olen harrastanut enemmän vain vanhempaa scifiä, en uskalla suositella mitään yksittäisiä teoksia. Sen sijaan vinkkaan paikkoja, joista pääset etsimään tietoa kirjailijoista ja lajityyppiin luetuista kirjoista.
Englanninkielinen Wikipedia on varsin mainio lähtöpiste. Täällä http://en.wikipedia.org/wiki/Techno-thriller on listattu ns. merkittäviä kirjailijoita ja heidän teoksiaan, joista joitakin on lyhyesti kuvailtukin. Mahdollisten linkkien…
HelMet-kirjastokorttiin liitetyn PIN-koodin eli tunnusluvun saa vain henkilökohtaisesti kirjastosta. Tunnusluvun saadakseen kortin haltijan on todistettava henkilöllisyytensä.
Kirjastosta saamansa tunnusluvun asiakas voi myös itse vaihtaa HelMet-verkkopalvelujen Omat tietoni -osiossa. Voimassa oleva tunnusluku ei näy asiakasrekisterissä, joten unohtuneen tunnusluvun tilalle on aina luotava uusi kirjastossa.
Kissarunoja löytyy kirjoista Runojen kissa, toimittanut Satu Marttila (Kirjayhtymä 1991) ja Kissanystävälle, jossa on satuja, tarinoita ja runoja kissoista (WSOY 1991) sekä Sirkka Seljan runokirja Turkissa unien sinerrys (Lauttasaari Press 1996). Lapsille on runo- ja kuvakirja Karnevaalikissa, tekijänä Paul Stagg (Otava 1997)
Toivo Rautavaaran teoksen Miten luonto parantaa mukaan nokkosta on käytetty mm. kuolioissa ja haavoissa. Tuoreista nokkosen lehdistä on tehty kääre ts. tuoreet nokkosen lehdet silputaan ja lisätään hiukan suolaa. Rautavaaran kirjassa ja muissakin lähteissä mainitaan "nokkossauna" .
http://www.yrttitarha.fi/kanta/nokkonen/
Rautavaaran mukaan kamomilla lieventää tulehduksia ja sitä käytetään paljon myös ulkoisesti. Kaalinlehtien Rautavaara kirjoittaa olevan tehokkaita haavojen ja syvemmälläkin olevien sairauksien hoidossa.
Uudempaa tietoa nokkosesta on Sinikka Piipon Luonnon lääkeyrtit osa 1 -teoksessa. Piipon mukaan nokkonen saattaa estää tulehduksellisten yhdisteiden vapautumista. Piippo mainitsee myös nokkosista tehdyt kääreet ja…
Huomautan heti alkuun, että me vastaajat olemme maallikoita emmekä voi antaa lainsääntöä koskevissa asioissa mitään juridisesti päteviä tulkintoja.
Suomen tekijänoikeuslain mukaan tekijänoikeuden suoja kestää tosiaan 70 vuotta tekijän kuolemasta (43 §). Sen jälkeen kuvia tai muuta tekijän aineistoa voi käyttää vapaasti ilman perikunnan lupaa. Poikkeus ovat sellaiset teokset, joita ei ole aikaisemmin julkaistu eikä julkistettu, sillä niille laki tarjoaa 25 vuotta suoja-aikaa julkaisemisesta tai julkistamisesta (44 a §).
On hyvä muistaa, että jos jos joku muu on muunnellut alkuperäistä teosta, saattaa muuntelijallakin olla siihen tekijänoikeus. Samoin teoksesta otettu valokuva saa erillisen suojan valokuvana (49 a §), vaikka se ei olisikaan…
Hannu Jaakonhuhtan Suuri tietotekniikan tietosanakirja (Suomen Atk-kustannus Oy, 1999) määrittelee termin freeware seuraavasti; tietokoneohjelmia, joita voi vapaasti jakaa ja joiden oikeuden omistaja ei vaadi ohjelman käyttämisestä korvausta. Freeware-ohjelmat ovat kuitenkin tekijänoikeudellisesti suojattuja ja käyttöoikeuksia koskevat ehdot esitetään yleensä ohjelman käynnistyksen yhteydessä.
Shareware taas määritellään rajoitetun käyttöoikeuden ohjelmaksi eli sen vapaa kopioiminen on sallittua määräajaksi. Määräajan mentyä umpeen (yleensä n. 1-2 kuukautta) tuotteen käyttöä voi jatkaa hankkimalle tuotteen valmistajalta lisenssin tuotteen jatkuvaan käyttöön.
Hei!
Barokki ja klassismi muotoutuivat erilaisiksi eri maissa. On mm. englantilainen klassismi ja espanjalainen barokki jne.
Klassismin ajan ja barokin arkkitehtuurista ja niiden erityispiirteistä löydät tietoa mm. seuraavista teoksista: Otavan suuri ensyklopedia osat 2 ja 8. Euroopan arkkitehtuurin historia / Nikolaus Pevsner, sekä Maailman taiteen historia / Hugh Honour & John Fleming.
Arkkitehtuuriin voit tutustua myös Internetissä mm.osoitteessa: http://www.bc.edu/bc_org/avp/cas/fnart/arch/
Musiikkiaiheisista hakuteoksista ei tätä ilmaisua löytynyt. Kyseessä taitaakin olla sanonta, jossa "of sorts" viittaa arvioinnin kohteena olevan asian, tässä tapauksessa musiikkiteoksen laatuun hieman vähättelevässä tai varauksellisessa sävyssä (voidaan sanoa myös esim. "a poet of sorts"). Lauseyhteydestä selvinnee, kuinka negatiiviseksi arvio on viime kädessä tarkoitettu.
Tietoa runokilpailuista löytyy mm. alla olevilta Internet-sivuilta:
”Kirjoittajien Kilpailukalenteri” osoitteessa : http://kirjallisuuslinkit.blogspot.com/2007/10/kirjoituskilpailut_25.ht…
Kannattaa käydä vilkaisemassa myös em. sivulla olevien linkkien kautta Kiiltomadon (http://www.kiiltomato.net/keskustelu/viewforum.php?f=3 ) ja Aaltoliikkeen (http://www.feiring.blogspot.com/ ) sivuja. Kiiltomadon runosivut ovat osoitteessa http://www.kiiltomato.net/?rcat=Kotimainen+runous .
Lisäksi:
Juuret syvällä, muistot pinnassa -runokilpailu
http://www.plappi.fi/kunnat/enontekio/kylatoiminta/vuontisjarvi/maailma…
Kouvolan rautatieaiheinen runo- ja laulukilpailu
http://www.elvisry.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=46&Item…
Leontine von Szili (Károlyné Palkovich, 16.5.1901-22.5.1987) oli unkarilainen kirjailija ja dramaturgi. Hänen aktiivinen kirjallinen uransa sijoittuu lähes yksinomaan 1940-luvulle, jolloin hän julkaisi valtaosan tuotannostaan, joka kattaa kaksitoista romaania, kaksi nuortenkirjaa sekä yhden novellikokoelman.
- Keresztúton, 1932
- Katinka, 1942
- Magányos sziget, 1943 [Yksinäisiä sieluja, 1943]
- Asszony az országúton, 1943
- Hazamegyünk, 1943
- Majdnem szerelem, 1943
- Ágota hozománya, 1944
- Szerelmes muzsikusok [novelleja], 1944
- A nagy szerep, 1945
- Egy marék hó, 1946
- Ildikó [nuortenromaani], 1946
- Fényjáték, 1946 [Valon leikkiä, 1948]
- Ágota hozománya, 1945
- Új utakon [nuortenromaani], 1947
- Rianás, 1947
Sziliä ei juurikaan…
Itse en löytänyt ko. asiasta tarkempaa tietoa, joten ohjaan sinut luontoasiantuntijoiden internet-sivuille. Mm. YLEn Radio-Suomen 'Luontoillassa' asiantuntijat vastaavat kuuntelijoita kiinnostaviin luontoaiheisiin kysymyksiin.
Luontoillan internet-sivu: http://194.252.88.3/ijulkaisu.nsf/sivut/luontoilta
Kysymyksen voi esittää Luontoillan internetsivujen kohdassa 'Yhteystiedot' tai voit laittaa sähköpostia osoitteeseen: luonto.ilta@yle.fi
