Alla olevien linkkien kautta voit kuunnella ääninäytteinä Kainuun murretta:
http://sokl.uef.fi/aineistot/aidinkieli/murteet/aaninayt.html
https://www.kotus.fi/aineistot/puhutun_kielen_aineistot/murreaanitteita/suomen_kielen_naytteita_-sarja/osat_21_-_30/osa_28_sotkamon_murretta
Tästä linkistä pääset pieneen kainuu-suomi-sanakirjaan:
http://www.kotinet.com/maija-leena.saaranen/SANASTO.html
Kainuun Sanomista löytyy Murteella-sivusto, josta pääsee lukemaan Kaenuun kieltä -pakinoita ja, ja jossa käsitellään myös kainuulaisia sanoja ja sanontoja:
https://www.kainuunsanomat.fi/kainuun-sanomat/kainuu/reahkat-olleet-assiella/
Lohjalaisen Harjun koulun sivuilta voi kuunnella mm. kainuunmurteisen Aku Ankan lukemista:
https://peda.net/…
YK:n viitekehyksessä nuoret määritellään tavanomaisesti iän mukaan. Tämän määritelmän mukaan kaikki 15–24-vuotiaat ihmiset ovat nuoria.
https://yk.fi/node/489
Sinuhen vuoden 1945 painosta en valitettavasti onnistunut saamaan käsiini. Sen sijaan selasin useita muita välillä 1930-1955 ilmestyneitä suomalaisia kaunokirjallisia teoksia. Pieniä eroja niiden fonteissa saattoi olla, mutta poikkeuksetta kaikissa käytetty fontti oli jokin serif-tyyppinen antiikva. Kirjasimissa on siis vaakasuorat päätteet ja kirjainten viivat ovat erivahvuisia, kirjainrungon pystysuorat viivat paksuja.
Näin maallikon silmällä on mahdotonta erottaa toisiaan lähellä olevien fonttien hienoja eroja, joten mitään varmaa vastausta en valitettavasti pysty antamaan, mutta akateemisena arvauksena sanoisin, että nykysin yleisessä käytössä olevista fonteista Times New Roman muistuttaa 1940-luvun julkaisujen…
Hei,
Kotimaisten kielten keskuksen ohjepankissa on artikkeli puolueiden nimien kirjoitusasuista. Kun käytetään puolueen virallista nimeä eli sitä nimeä, joka on puoluerekisterissä, se kirjoitetaan aina isolla. Virallista nimeä käytetään esimerkiksi puolueen omissa teksteissä ja muissa virallisissa yhteyksissä.
Puolueen epävirallinen nimi kirjoitetaan pienellä. Epävirallisia ovat muun muassa keskusta, kokoomus. Epävirallista nimeä voidaan käyttää esimerkiksi mediassa.
Vasemmistoliiton kohdalla puolueen virallinen (puoluerekisterissä oleva nimi) ja epävirallinen nimi ovat samanmuotoiset. Tekstissä ne erottaa vain sanan ensimmäisestä kirjaimesta.
Eli virallisessa tekstissä Vasemmistoliitto, epävirallisessa vasemmistoliitto.…
Yksittäisten ohjelmien asennusohjeet ovat oikeastaan kirjastotoimen asiantuntemuksen ulkopuolella. Windows Media Playerin päivitys ja asennus on kuitenkin hyvin yksinkertaista. Ohjelman voi asentaa aivan oletusasetuksin eli painamalla vain OK tai Seuraava (Next) -painikkeita.
Real Player sen sijaan kyselee paljon enemmän. Oletusasetusten hyväksyminen ainakin versiossa 7 mm. tekee Internet Exploreriin oman työkalupalkin, lähettää erikoistarjouksia sähköpostitse ja ottaa automaattisesti nettiyhteyden hakeakseen päivitetyn version. Lähes kaikki Real Playerin oletusvalinnat voi poistaa, mutta ohjelma toimii silti. Valinnat melkein kannattaakin poistaa ettei ohjelma tungettele liikaa.
Se kumpi ohjelma toimii jatkossa Windowsin…
Kyseessä lienee kirja
Berenstein, Stan: Karhulan uusi vauva, 1976 (Tammen kivat kirjat).Kirjaa on pääkaupunkiseudulla vain Vantaan kaupunginkirjaston kirjastoauto-osastolla, mutta voit tilata sen lähikirjastoosi joko käymällä kirjastossa ja pyytämällä virkailijaa tekemään varauksen tai varaamalla sen netistä Helmet-aineistotietokannasta, osoitteesta www.helmet.fi
Netin kautta varatessasi sinulla pitää olla kirjastokortin lisäksi tunnusluku, jonka saa kirjastosta kun mukana on kirjastokortti ja henkilöllisyystodistus.
Tiedot Karl Fazerista perustuvat yleensä kahteen teokseen:
Donner, Jörn: Fazer 100 [vuotta]. Karl Fazer, 1991
Hoving, Viktor: Karl Fazer 1891-1951. O.Y.Karl Fazer A.B., 1951
Elämäkertatietoja löytyy yrityksen historiasivuilta:
http://www.fazergroup.com/templates/Fazer_Information.aspx?id=1230&epsl…
sekä Kansallisbiografian artikkelista:
http://www.kansallisbiografia.fi/
Joanna Campbellin hevoskirjoja on ilmestynyt paljon, yli 200 eri kirjaa. Joanna Campbell on kirjailijanimi, kirjailijan oikea nimi on Jo Ann Simon. Läheskään kaikkia kirjojaan hän ei ole itse kirjoittanut, vaan useat eri kirjoittajat ovat kirjoittaneet niitä hänen luomansa tarinan pohjalta. Kirjailijan kotisivujen kautta löytyy tietoa hänen kirjoistaan:
http://www.joannsimon.com/joanna/books.html
Kirjoja on hankittu myös kirjastoihin. Esim. pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa on parikymmentä eri suomennosta.
Tapaninen tulee Tapani nimestä, joka on suomalainen muunnos sanasta Stefanos. Stefanos oli kristikunnan ensimmäinen marttyyri, jonka muistoksi vietetään tapaninpäivää.
Tapaninen sukunimeä esiintyy eniten Savossa, erityisesti Kiuruvedellä ja Kuopiossa, jossa sitä on tavattu jo 1660 ja 1700 luvulla.
Voi olla että joku sukunimetön Tapanin jälkeläinen on saanut sukunimekseen Tapaninen.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta saa Tapaninen nimen tilastot. Tällä hetkellä Suomessa elää 770 Tapaninen nimistä ja ulkomailla 31.
Tapaninen Lkm Miehet Naiset Suomessa Ulkomailla
Nykyisenä nimenä 801 403 398 770 31
Entisenä nimenä 297 20 277 269 28
Kuolleilla 372 145…
Euroopan unionin ja Euroopan yhteisöjen perustekstit löytyvät vaivattomimmin EUR-Lex-sivustosta: http://eur-lex.europa.eu/fi/treaties/index.htm
Painetun sanan ystäville Maastrichtin ja Rooman sopimusten suomennokset ovat tarjolla esimerkiksi seuraavissa teoksissa:
EU:n perussopimukset. I osa, Sopimus Euroopan unionista ja Euroopan yhteisön perustamissopimus. Painatuskeskus, 1994
Euroopan unionin laki 2005. Talentum : Lakimiesliiton kustannus, 2005
Ensimmäinen Anna lehti ilmestyi 1.8.1963 Apu-lehtien kustantamana. Vuonna 1971 Yhteyneiden Kuvalehtien Hopeapeili yhdistettiin Anna lehteen ja tällöin Annasta tuli ” Uusi Anna”.
Anna lehtiä löytyy vuodesta 1980 lähtien pääkirjastosta Pasilasta
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Kaikki numerot ovat luettavissa Kansalliskirjastossa
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto.html
Lähteet: Suomen lehdistön historia osat 8 ja 10 ( Kustannuskiila, 1991)
Viime sodissa vammautuneista 95 000 sotainvalidista on yhä elossa noin 7 000. Sotaveteraaneja on elossa noin 42 000. Arviot elossa olevien lottien määrästä liikkuvat välillä 20 000-25 000.
http://www.sotainvalidit.fi/
http://www.sotiemmeveteraanit.fi/
http://www.lottasaatio.fi/
Kyseinen kohta on William Shakespearen Kesäyön unelman ensimmäisen näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta Lysanderin repliikistä.
Paavo Cajander suomensi kohdan vuonna 1891 seuraavasti: (--) ei koskaan tyyn' ole uskollisen lemmen virta (--). Yrjö Jylhän suomennoksessa vuodelta 1955 virke, jossa kyseinen lausahdus on, kuuluu näin: (--) missään kohtaloissa, joista luin tai kuulin kertomuksia, ei vierryt tasaisna virta uskollisen lemmen… (--). Matti Rossi suomensi kohdan vuonna 2005 näin: En muista satua, en tarinaa, en kuultua, en luettua, jossa kerrottaisiin, että aidon rakkauden tie on tasainen…
Lauri Siparin suomennosta vuodelta 1981 minulla ei ollut käytettävissä.
Lähteet:
http://www.gutenberg.org/ebooks/44831
http://www.gutenberg.org/…
Weilin + Göös julkaisi kolme Bertil Almqvistin Barna Hedenhös -sarjan kirjaa 1970-luvun alussa. Näissä Marikki Makkosen suomentamissa kirjoissa kerrotaan Murikan perheestä, johon kuuluvat isä Luukas, äiti Luu-Luu, lapset Musa ja Muru sekä Nuija-koira: Musa ja Muru Amerikassa, Musa ja Muru Egyptissä, Musa ja Muru Englannissa.
Muinosen perhe tavataan Tammen Satumaa-sarjan osassa Ennen vanhaan. Se sisältää edellämainitun Egypti-aiheisen kertomuksen nimellä Muinosen lapset matkustavat Egyptiin. Suomentajaa ei erikseen mainita. Kirjasarjan on suomeksi toimittanut Marita Kansikas, joka mahdollisesti vastaa myös käännöksestä. Muinosen perheenjäsenet ovat Isä Luu ja äiti Naru, lapset ovat Kivi ja Siru, koiran nimi on Peni.
Esimerkiksi seuraavissa kirjoissa on aiheena äitys, naisen osa, isyys ja vanhemmuus. Nämä kaikki löytyvät Riihmäen kirjastosta.
Kaunokirjallisuutta:
Hakalahti, Niina: Uimataito (curling-vanhemmuus, hyvä äiti ja vaimo)
Hietamies, Eve: Tarhapäivä ja Yösyöttö (yksinhuoltajaisien näkökulma)
Katajavuori, Riina: Lahjat (kotiäidin haasteita, rooliodotuksia)
Kiiskinen, Kia: Äitiyspakkaus :(päiväkirjamerkintöjä lapsen ensi vuodelta)
Olsson, Belinda: Raskausjärkytys (uranaisen äitys)
Susi, Pauliina: Ruuhkavuosi (nykynaisen tasapainoilua uran, vauvan ja uuden kodin välillä)
Vartiainen, Petri: Isäasentoja(missä on isän paikka)
Friends with kids dv (ystävykset päättävät hankkia yhteisen lapsen)
Tietokirjallisuutta:
Berg, Kristiina: Äitiys kulttuurisina…
Islantia käsittelevää kirjallisuutta löytyy kirjastosta runsaasti. Pelkästään suomenkielisiä kirjoja on 30 kpl, ja jos mukaan otetaan ruotsin ja englanninkieliset kirjat, on valikoimaa jo 71 kirjan verran. Maantieteen luokasta 43.4 löytyy mm. Anne Ragnhild Nässin Islantikirja, keittokirjojen luokasta 68.25 mm. pohjoismaista ruokakultuuria käsittelevä Matkultur i Norden. Pohjoismaiden historian luokassa 93.4 on esimerkiksi Njördur P. Njardvikin kirja Muinainen Islanti. Lisäksi kirjastoon on hankittu islantilaista kaunokirjallisuutta (esim. Einar Karasonin, Vigdis Grimsdottirin ja Hallgrimur Helgasonin romaaneja) ja kansanrunoutta. Musiikkiosastolle on vieläpä hankittu islantilaista musiikkia.
Polle on suora sanalaina ruotsin kielestä, jossa pålle on yksi hevosen kutsumanimistä. Sitä on arveltu alkuperältään onomatopoeettiseksi. Poni sen sijaan pohjautuu englannin sanaan pony.
Mitä Pollen mahdolliseen yleisyyteen hevosen nimenä tulee, voisi ehkä ajatella, että se eräänlaisena yleis- ja erisnimen välimuotona on sangen helppo ja käytännöllinen ratkaisu, samaan tapaan kuin vaikkapa kissan nimeäminen Kisuksi tai Mirriksi: se nimeää kohteensa, mutta kuitenkin muistuttaa, että kyseessä on eläin ja siten säilyttää siihen tietynlaisen etäisyyden.
Lähteet:
Suomen kielen etymologinen sanakirja
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja
Svenska akademiens ordbok
Kutituksen ja naurun yhteydestä on kirjoittanut mm. tutkija Helena Telkänranta Helsingin Sanomien artikkelissa Itseään ei voi kutittaa (julkaistu 6.1.2004). Sen voi lukea Helsingin Sanomien Arkiston kautta. Omasta kirjastosta kannatta kysyä, onko HS Arkisto luettavissa siellä.
Telkänrannan kirjoittamassa artikkelissa tuodaan esiin teoria, että kutituksen ja naurun yhteydellä olisi evolutiivinen tausta. Nauru viestisi muille lauman jäsenille, ettei kyse on hyökkäyksestä.
Sana tikistää on verbi, joka tarkoittaa Nykysuomen sanakirjan mukaan "puristaa, ponnistaa jotakin ulos, irti".
Lähde: Nykysuomen sanakirja 3, osat 5-6, S-Ö (6. p. 1978)
