Valitettavasti tällaisia dokumentteja ei näytä löytyvän. Pietarin suomalaisten historiaa on kyllä aika lailla tutkittu. Viittaan tässä ensimmäiseksi Max Engmanin lukuisiin tutkimuksiin.
Nuohoaminen oli vallankumousta edeltävässä Pietarissa hyvin tyypillinen suomalaiselinkeino. 1800-luvun puolivälistä tiedetään, että peräti kaksi kolmannesta Pietarin nuohoojista oli suomalaisia. Erityisen paljon ammattiin oli lähdetty Parikkalasta.
Engman, Max
Pietarinsuomalaiset. - WSOY, 2004
Opas tiedonhakuun ja lähteisiin:
Engman, Max
Suomalaiset Venäjällä : lähdeopas. - Kansallisarkisto, 2004
Pietarissa ilmestyi suomenkielisiä sanomalehtiä, Kansalliskirjastossa niitä luettavana mikrofilmiltä
http://www.inkeri.com/inkerilehdet.html
Tuomas Piirosen kirjan Joulun lauluperinne : joululauluhakemisto mukaan näillä sanoilla alkava laulu ("Pikku tonttuset nää tänne") on Hilkka Virtasen "Tonttujen viesti". Kirjan mukaan siihen löytyy nuotti ja sanat lehdestä Alakansakoulu 1934:24 (Valistus).
Järviradion henkilöstön yhteystiedot löytyvät täältä https://www.jarviradio.fi/yhteystiedot/
Valtioneuvoston päätöksessä ohjelmistotoimiluvista radiotoiminnan harjoittamiseksi (28.12.2017) kuvataan hieman tarkemmin Järviradiota. Siinä mainitaan, että Järviradion omistaa yhteensä 13 eri toimijaa, joihin kuuluvat muun muassa luterilainen seurakunta, Siion ry, maakuntalehti, teleoperaattori ja yksityishenkilöitä, https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/regulation/Paatos_radion_ohjelmistotoimiluvista.pdf
Asiaa voi myös tiedustella Järviradiolta.
Sauvo Puhtila on sommitellut suomenkieliset sanat Evert Tauben lauluun Byssan lull. Suomeksi laulun nimi on tosiaankin Hoplallaa, pata kiehua saa. Sanat löytyvät mm. teoksista Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään (toim. Timo Lehtelä, Tammi 2009) ja peruskoulun musiikin oppikirjaan Musica 3 : musiikin maailma (toim. Erkki Pohjola ja Egil Cedrlöf, 1972).
Ensin mainittu teos näyttää löytyvän verkkokirjastosi kokoelmista.
https://rutakko.verkkokirjasto.fi/#/
https://finna.fi/
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Koska en ole hyöteisasiantuntija, niin en pysty varmuudella sanomaan mikä kuvassa oleva ötökkä on. Netissä on useitakin erilaisia sivustoja, joita voit hyödyntää lajintunnistuksessa. Esimerkiksi Tuholaistorjunta Täystuhon sivulla on tietoa jäytiäisistä ja niiden torjumisesta. Tässä linkki sivulle https://taystuho.fi/featured_item/jaytiaiset/
Alla on listaus muista nettisivustoista, joista voi olla apua hyöteisten tunnistamisessa.
Hyönteismaailma. https://hyonteismaailma.fi/
Lajitieto.fi (Suomen lajitietokeskus). https://laji.fi/
LuontoPortti. https://luontoportti.com/
Ötökkätieto. https://www.otokkatieto.fi/
Kiinan kirjoitusmerkeistä saat tietoa mm. kiinan kielen oppikirjoista ja kielikursseista. Tällainen on esim. Paul Huangin Kiina-suomi kaksisuuntainen puhekielen oppikirja (Yliopistopaino,1995).
Oppikirjoja monipuolisempaa kuvitusta löydät esim. Cecilia Linqvistin teoksesta Merkkien kieli (WSOY, 1991).
Kiinalaisesta astrologiasta kertovia kuvitettuja teoksia ovat mm. Taija Mårdin suomentama Idän ja lännen astrologia (Karisto, 2000), Derek Waltersin Ming Su : kiinalaista astrologiaa (Otava, 1988) ja Paul Carusin Chinese Astrology (La Salle, Open Court, 1989).
Muita vastaavanlaisia teoksia löydät esim. Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä (http://www.turku.fi/kirja/) hakusanoilla kiinan kieli tai käyttämällä kahta hakusanaa…
Tässä muutamia teoksia aiheistasi:
LUUKKANEN, Arto: Hajoaako Venäjä? Venäjän valtiollisuuden kehitys vuosina 862- 2000). Edita, 2000.
NEVILLE , Peter: Matkaopas historiaan. Puijo, 1998.
(Venäjän historiaa esihistoriasta 1990-luvulle)
PESONEN, Pekka: Venäjän kulttuuriopas. (Venäjän kulttuuria tuhannen vuoden ajalta pääpaino
kuvataiteissa ja musiikissa, jonkin verran teatteria, balettia ja elokuvaa)
RAUTAVA, Jouko: Venäläinen markkinatalous. WSOY, 2000. (Venäjän talouselämästä ja rahapolitii-
kasta jne.)
SAILAS, Anne: Venäjä - jättiläinen tuuliajolla. Edita, 1996. (Venäjän ja Neuvostoliiton tilanne 1900-…
Valitettavasti kirjastoissa ei ole saatavilla valmiita tilastoja eri kirjallisuuslajien lainausluvuista. Yksittäisten teosten kohdalla sen voisi kyllä työläästi laskea, mutta kattavaa genretilastointia ei ole. Näppituntumalta voi kyllä sanoa, että fantasiakirjallisuus on erittäin suosittua ja luettua. Fantasiakirjallisuutta luetaan paljon niin nuorten kuin aikuistenkin keskuudessa. Usein sama kirja on saatavilla isoissa kirjastoissa niin nuorten kuin aikuistenkin osastolla.
Voit tehdä pienimuotoista tilastollista tutkimusta itse. Kokeile aineistohaku Plussaa http://www.libplussa.fi . Laita nimekekenttään tutkimasi kirjan nimi, esim. Hopeinen nuoli. Tarkistamalla kirjan saatavuustiedot voit nähdä, kuinka monta kappaletta kyseistä kirjaa on…
Kotimaisten artikkeleiden viitetietokanta ARTO:sta löytyy seuraavat artikkelit: Riihimäki, Minna: IAS 38 : aineettomat hyödykkeet : aineettomien hyödykkeiden aktivointiehdot ja erot Suomen säännöksiin, Julkaisussa: Tilintarkastus. - Helsinki : Tilintarkastajayhdistys. - ISSN 0783-0017. 2001: 7, s. 21-26 ; Autio, Heikki: IAS-konsernitilinpäätös, Julkaisussa: Tilintarkastus. - Helsinki : Tilintarkastajayhdistys. - ISSN 0783-0017. 2002 : 7, s. 29-32, sekä Forsberg, Leif-Erik: Sijoituskiinteistöjen luokittelu ja arvostaminen IAS-standardien mukaan, Julkaisussa: Tilintarkastus. - Helsinki : Tilintarkastajayhdistys. - ISSN 0783-0017. 2002 : 7, s. 23-27 .
ARTO on uusien kotimaisten artikkeleiden viitetietokanta. Siinä on myös linkkejä…
Asiaan vaikuttaa se, millä ohjelmalla kotisivut laaditaan. Ohjelmista voi lisäksi olla useita versioita. Joillakin työväenopiston kursseilla käytetään www-sivujen tekemiseen Microsoftin FrontPagea. Ohjelman käyttöön sopivia oppaita ovat esim. Jukka K. Korpelan Kotisivun tekeminen : FrontPage 2003 (Docendo, 2004) ja Tero Linjaman FrontPage 2003 : kotisivun tekeminen (Docendo, 2004).
Monipuolisempi www-sivujen tekoon tarkoitettu ohjelma on Macromedian Dreamweaver. Dreamweaverin MX -versiosta on olemassa suomeksi esim. Miikka Lyytikäisen Dreamweaver MX 2004 (Docendo, 2004).
Kummatkin ohjelmat ovat maksullisia. Vanhemmissa Windowsin käyttöjärjestelmissä FrontPage tuli Microsoft Office -paketin mukana.
Hyödyllistä aihetta käsittelevää…
Lapponia-teoksen (alkuteos 1674 latinaksi) on kääntänyt suomeksi Tuomo Itkonen, kielentarkistus Kerttu Manninen. Teoksesta on ilmestynyt kaksi painosta: Karisto 1963 (Lapin tutkimusseuran Acta Lapponica-sarja nro 2) ja Karisto 1979.
Tässä muutamia ehdotuksia, ensin kaunokirjallisia teoksia, sitten tietokirjoja:
Anna Amnell: Kyynärän mittainen tyttö, Pako Tallinnaan
Maijaliisa Dieckmann: Ram-sarja (Ram ja linnunkuvainen ruukku, Ram löytää
synnyinsijansa, Ram-tähtien tytär) : kivikausi
Maijaliisa Dieckmann: Kaksoset ja kadonnut sisar, Kaksoset ja rahalippaan arvoitus, Kaksoset ja Pyhän Yrjänän lohikäärme (1490-luku)
M.D.: Aurajoen tyttö, Piilopirtin tytöt, Fredrika-rouvan koulu: kertomus 1800-luvun
puolivälin Porvoosta, Luostarin Piritta: nuortenromaani 1490-luvun Naantalista,
Pakene luostariin, Pikkupiika Elina
M.D.: Keisari ratsastaa kaupunkiin, Kolme hopeasormusta, Hopeasormuksen taika
Wava Stürmer: Johan Ludvig: pietarsaarelaispoika josta tuli kansallisrunoilija…
Väestörekisterikeskuksella on verkkopalvelu, jolla voit kysellä väestötietojärjestelmään tallennettujen etu- ja sukunimien lukumääriä Suomessa. Löydät palvelun osoitteesta: http://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Renja nimen on saanut 25 naista v. 1940-59, 45 naista v. 1960-79, 44 naista v. 1980-99 ja 23 naista v. 2000-08. Nimipalvelun mukaan Renjoja on Suomessa yhteensä 140.
Weilin + Göös julkaisi kolme Bertil Almqvistin Barna Hedenhös -sarjan kirjaa 1970-luvun alussa. Näissä Marikki Makkosen suomentamissa kirjoissa kerrotaan Murikan perheestä, johon kuuluvat isä Luukas, äiti Luu-Luu, lapset Musa ja Muru sekä Nuija-koira: Musa ja Muru Amerikassa, Musa ja Muru Egyptissä, Musa ja Muru Englannissa.
Muinosen perhe tavataan Tammen Satumaa-sarjan osassa Ennen vanhaan. Se sisältää edellämainitun Egypti-aiheisen kertomuksen nimellä Muinosen lapset matkustavat Egyptiin. Suomentajaa ei erikseen mainita. Kirjasarjan on suomeksi toimittanut Marita Kansikas, joka mahdollisesti vastaa myös käännöksestä. Muinosen perheenjäsenet ovat Isä Luu ja äiti Naru, lapset ovat Kivi ja Siru, koiran nimi on Peni.
Arabianrannan vene ei vielä ole lainattavissa eikä varattavissakaan.
Kyselin veneestä Arabianrannan kirjastosta ja sieltä pyydettiin ottamaan yhteyttä huhtikuun ensimmäisellä viikolla. Kaupunginosayhdistyksestä kerrottiin, että vene tullee lainattavaksi vasta toukokuussa.
Joka tapauksessa veneen varaukset todennäköisesti tehdään samaan tapaan kuin viime kesänäkin eli puhelimitse tai sähköpostitse Arabianrannan kirjastoon tai käymällä paikan päällä kirjastossa.
http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kapylan_kirjas…
http://artova.fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Arabianrannan_kirjasto…
Ilpo Tiihosen runo "Jees ketsuppia" löytyy kokoelmasta "Antero Vipuliini
ja taikatakki" (Gummmerus 1977). Kirjaa on useissa kaupunginkirjaston
toimipisteissä.
Turun kaupunginkirjastossa ei tosiaan ole kysymääsi äänikirjaa, sitä ei myöskään ole enää saatavana Ylen tallennemyynnistä. Sitä näyttää vielä olevan muutamissa maakuntakirjastoissa. Voit tehdä kaukolainatilauksen lähimmässä kirjastossa, tilaus maksaa Turussa neljä euroa.
Opiskelija hankkii oppisopimustyöpaikan itse ottamalla yhteyttä työnantajaan. Päätöksen valinnasta tekee työnantaja. Tutustu esim. näihin sivuihin: http://www.oppisopimus.net/index.html tai http://www.oph.fi/SubPage.asp?path=1,438,66912
Kirjastoalan ammateista ks. esim. www.ammattinetti.fi (Ammatit > Kulttuuri ja viestintä > Kirjasto- ja informaatiopalveluala). Kirjastoalan koulutusvaatimuksista ks. http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
Pääkaupunkiseudun kirjastoista tätä kirjaa ei löydy lainattavaksi. Sen voi tilata kaukolainaksi. Sitä löytyy ainakin Tampereelta, Rovaniemeltä ja Varastokirjastosta Kuopiossa. Kaukolainamaksu on 4 euroa.
Kansalliskirjastosta (Unioninkatu 36, Helsinki) kirjaa voi pyytää lukusalissa luettavaksi.
