Lemmikkikoiran kanssa pääsee osaan kirjastoista. Avustajakoira pääsee kaikkialle minne omistajansakin.
Kirjastot joihin pääsee koiran kanssa voi tarkistaa Helmet-sivuilta Helmet > Kirjastot ja palvelut > Näytä kirjastot, joissa on (valitse palvelu) koirat sallittu.
Kirjassa Ulkomaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita, toimittanut Niklas Bengtsson vuonna 1997, kerrotaan, että Mystery Club -sarja on julkaistu tekijänimellä Fiona Kelly, eli nimen takana on useampia kirjailijoita. Mainitussa kirjassa on tietoa sarjasta kuuden sivun verran. Kysy kirjaa lähimmästä kirjastosta.
Kiinan latinisatiota varten on olemassa pari erilaista järjestelämm, kuten ns Wade-Giles järjestelmä ja Hanyu pinyin joka lähinnä fonetisoi ja yksinkertaistaa mandariinikiinaa. Järjesteläm on hyväksytty Kiinan tasavallassa ja otettu siellä käyttöön 1979. Vastaavia järjestelmiä on kehitetty muillekin murteille ja kielille Kiinassa.
Pinyin on sittemmin hyväksytty lähes kaikkialla maailmassa ja ISO hyväksyi pinyinin mandariinin latinisointi-järjestelmäksi 1979. Siitä on tullut myös yleisin tapa käyttää kiinaa tietokoneille.
Katso aiheesta lisää:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pinyin
katso myös
http://www.pinyin.info/links.html
josta löytyy kiinankielisiä sanoja latinoisoituina.
Lasten- ja nuortenkirjallisuudesta on julkaistu suomenkielellä useita historioita ja hakuteoksia.
Irja Lappalaisen teosta Suomalainen lasten- ja nuortenkirjallisuus. Espoo, 1979. pidetään jonkinasteisena klassikkona ja perusteoksena, johon useasti palataan ja viitataan toistuvasti.
Tuoreempia lasten- ja nuortenkirjallisuuden historiaa käsitteleviä teoksia ovat vuorostaan seuraavat:
Huhtala, Liisa ja Juntunen, Katariina: Ilosaarten seutuvilta. Lasten ja nuortenkirjallisuuden historiaa ja tutkimusta. Helsinki, 2004.
Pieni suuri maailma: suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden historia. Toimittaneet Liisi Huhtala ... [et al.]. Helsinki, 2003.
Kattavia hakuteoksia löytyy myös. Näitä ovat esimerkiksi:
Koski, Mervi: Ulkomaisia…
Suomen standardisoimisliiton sivulla voi tutustua standardeihin, https://sfs.fi/standardeista/tutustu-standardeihin/suositut-standardit/
Tietoa ISO-standardeista, https://www.standardi.fi/
HelMet-kirjastojen kokoelmista löytyvät esimerkiksi seuraavat teokset haulla ISO-standardit, https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SIso%20standardit__Orightre…
Suomen Standardisoimisliitosta saa myös tietoa ja neuvontaa stardardeista, https://sfs.fi/palvelut/tietoa-ja-neuvontaa/.
Hei!
Musiikkitallenteiden Fono-tietokanta antaa Prinsessa-haulla laulun Älä elämää pelkää: http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=312e2957-3684-4373-8801-c1f6…
Tuon niminen runo puolestaan on hyvin kuuluisa Kaarlo Sarkian tuotos
(löytyy esim. teoksesta Sarkia, Kaarlo: Runot).
Hei!
Terho Itkosen kirjassa Uusi kieliopas vuodelta 2011 on esimerkkejä
astevaihtelusta: aarre-aarteen, ahti-ahdin jne. Siinä mainitaan, että
etunimet taipuvat usein astevaihteluttomina, siis Aarren, Ahtin ja Aikan (samoin esim. Tuuli-Tuulin eikä Tuulen).
Kappale on ilmestynyt heidän laulamanaan vain tuolla levyllä, ja sen lisäksi muiden laulamana muutamalla levyllä (Lähde: Suomen kansallisdiskografia Viola: https://finna.fi
Nuottina sitä ei kuitenkaan näytä julkaistun.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjasta Sukunimet (Otava, 2000) saa seuraavat tiedot nimestä Keinonen: "1500-luvulta asti on Ristiinassa ollut Keino- eli Keinokangas-niminen talo. Nimen on arveltu sisältävän pyydystä merkitsevän sanan. Murteissa keino onkin 'polku, ansa, eräpolku'. A.V. Koskimies mainitsee Keinosen Ruskealasta, Liperissä 1642 Oloff Keinonen, Oulussa 1640 Matz ja Påfuell Keinonen."
Lahden pääkirjaston lukusalin yhteydessä on digitointipiste, jossa voit maksutta digitoida VHS-kasetit DVD-levylle. Alussa saat opastuksen ohjelmien ja laitteiden käyttöön, sen jälkeen voit työskennellä itsenäisesti.
Digitointiajan voit varata lukusalista, puh. 038125550.
Tarkempia tietoja:
http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/it-tila.htm#digipiste
Myös Helsingissä digitointi onnistuu.
Tarkempia tietoja:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Juttuja_ekirjastosta/Digitoi_helme…
Tiede-lehden nettisivuilta löytyi artikkeli tuoksuista, ja sieltä löytyy myös vastaus kysymykseenne:
Ruoho tuoksuu ”vihreältä”
Vastaleikatun nurmen tuoksu hivelee nenää. Sen saavat aikaan eritoten heksenaalin, heksenolin, heksanaalin ja heksanolin isomeerit, joita syntyy ja hulmahtaa ilmaan, kun leikkurin terä viiltää ruohojen lehdet poikki.Nämä haihtuvat yhdisteet laastaroivat vioittuneita soluja: niillä on antibioottisia ominaisuuksia, joten ne ehkäisevät bakteerien hyökkäyksiä. Tämä ”vihreän tuoksu” hoitaa myös ihmistä. Japanilaistutkijoiden mukaan cis-3-heksenoli ja trans-2-heksenaali lievittävät niin stressiä, kipua kuin väsymystä.
Lähteet: Journal of geophysical research 1999, Biopsychosocial medicine 2008, Chemical senses vol 30
Eduskunnan sivustolla kerrotaan näin:
"Perustuslakia koskeva ehdotus hyväksytään ensin lain toisessa käsittelyssä yksinkertaisella enemmistöllä. Tämän jälkeen lakiehdotus jätetään lepäämään seuraavaan vaalikauteen. Vaalien jälkeen kokoontuva eduskunta jatkaa lepäämään jätetyn lakiehdotuksen käsittelyä, ja sen tulee hyväksyä se asiasisällöltään muuttamattomana määräenemmistöllä, eli 2/3:lla annetuista äänistä.
Perustuslakia koskevaa ehdotusta ei kuitenkaan jätetä lepäämään vaalien yli, mikäli se julistetaan kiireelliseksi vähintään 5/6 kannatuksella. Lakiehdotus voidaan tämän jälkeen hyväksyä 2/3 enemmistöllä."
Suomen laissa 73 § sanotaan:
"Perustuslain säätämisjärjestys
Ehdotus perustuslain säätämisestä, muuttamisesta…
Kyllä.
Nimien järjestystä voi muuttaa virallisesti tekemällä ilmoituksen.
"Jos haluat muuttaa etunimeäsi, täytä nimenmuutoshakemus. Hakemuksen avulla voit myös muuttaa etunimien järjestystä ja poistaa tai lisätä etunimiä."
Sivustolla on myös linkki nimenmuutos lomakkeeseen ja ohjeet sen täyttämisestä.
Digi- ja väestötietovirasto
HelMet-varausohjeet löytyvät, kun painat HelMet-aineistohaun etusivulla Ohjeita-kohtaa ja valitset sieltä Varausohjeet.
Varausilmoitus tulee asiakkaalle joko perinteisesti postina tai halutessa myös sähköpostitse. (Myöhästymismuistutuksia ei ainakaan vielä lähetetä sähköpostitse)
Jos haluat saada varausilmoituksesi sähköpostiisi, valitse HelMet-aineistohaussa 'Omat tietoni' ja sitten 'Muuta tietojasi' -kohdassa rastitat 'Haluan, että kirjasto lähettää varausilmoitukseni sähköpostitse' (laitathan tietoihisi siinä tapauksessa myös sähköpostiosoitteen, ellei sitä ole siellä jo). Muistathan vielä painaa 'Vahvista', jotta tietosi päivittyisivät kirjastojärjestelmään.
Alibi-lehden artikkeleita ei ole indeksoitu kotimaisiin artikkelitietokantoihin Aleksiin ja Artoon.
Linda-tietokannan mukaan lehteä löytyy Vankeinhoitolaitoksen, Turun yliopiston sekä Åbo Akademin kirjastoista, joista ei kaukolainata aikakauslehtiä. Maakuntakirjastojen kokoelmista ei löytynyt Alibi-lehden vuosikertoja.
Kadonneen kirjan voi korvata kirjastolle hankkimalla tilalle uuden vastaavan teoksen. Mikäli kirjaa ei ole saatavilla kirjakaupoista, kirjaston henkilökunta määrittelee korvaushinnan aineiston indeksikorotetun hankintahinnan perusteella. Korvaussumma on aina tapauskohtainen, siihen vaikuttaa myös se, kuinka paljon kirjaa on lainattu ennen sen katoamista. Asiasta kannattaa käydä keskustelemassa henkilökohtaisesti kirjastossa.
Lisää maksuista voit lukea Kuopion kaupunginkirjaston kotisivuilta www.kuopio.fi/kirjasto ja valitsemalla sieltä kohdan "Maksut ja korvaukset".
Black-tailed jackrabbit (Lepus californicus) tunnetaan suomeksi nimellä lumikenkäjänis. Samaan tapaan white-tailed jackrabbit (Lepus townsendii) on suomeksi preeriajänis ja antelope jackrabbit (Lepus alleni) antilooppijänis.
National Zoologic Parkin sivuston (http://nationalzoo.si.edu/Animals/NorthAmerica/whataname.cfm) mukaan eurooppalaiset uudisasukkaat kutsuivat Pohjois-Amerikassa näkemiään lumikenkäjäniksiä näiden pitkien korvien ja jalkojen vuoksi nimellä "jackass rabbit", josta sittemmin lyhentyi muoto jackrabbit. Kaikki edellä mainitut lajit kuuluvat Lepus-sukuun ja ovat siis kutsumanimestään huolimatta jäniksiä (engl. "hare"), joten "jackrabbitin" suomenkielinen vastine on "jänis".
Lisätietoa jäniseläinten luokittelusta: http://fi.…
Löytämäsi runonpätkä on Kalevalasta. Sen 49. runo loppuu näihin sanoihin. Kalevalan sanakirjan mukaan ’imanne’ tarkoittaa makeaa, suloista tai tervettä – tässä tapauksessa se varmaankin toimii terveen synonyyminä. Imanne-sana on sukua imelä-sanalle.
Mainittakoon vielä, että joissakin suomen murteissa ’imanne’ tarkoittaa hiukkasta tai hitusta.
Lähteet:
Turunen, Aimo: Kalevalan sanat ja niiden taustat. Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, v. 1981.
Suomen murteiden sanakirja, 4. osa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, v.1994.
Jäljitetty runoilija on Saila Susiluoto. Säkeellä "Naiset menevät vangeiksi kaikkiin maailman espoolaisiin rivitaloihin" alkava runo löytyy Susiluodon 2001 ilmestyneestä proosarunokokoelmasta Siivekkäät ja hännäkkäät, minkä lisäksi se on julkaistu Eino Santasen ja Susiluodon toimittamassa Uusi ääni -antologiassa vuonna 2006.
Useimmiten nimet Piispa, Pispa kertovat piispojen oikeuksista.
Nimeä on kysytty aikaisemminkin tässä palvelussa. Vastauksessa kerrotaan: "Sukunimi voi olla lähtöisin nimenkantajan ominaisuuksia kuvanneesta lisänimestä tai kertoa suvun varhaisen esi-isän asumisesta Turun piispan omistamassa talossa. Katolisella keskiajalla kirkko oli huomattava maanomistaja."
Savossa, Keski-Suomessa, Reisjärvellä ja Pellossa esiintyy nimi Piispanen.
Lisätietoja teoksesta: Suomalaiset sukunimet
Väestörekisterikeskus ylläpitää nimipalvelua, josta voi tarkistaa, kuinka monta Piispanen nimistä henkilöä on Suomessa
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
