Tavoista hakea luotettavaa tietoa tehokkaasti Internetistä on kirjoitettu niin paljon artikkeleita, verkkosivuja että kirjoja, etten en voi luetella niitä kaikkia.
Tässä muutama vinkki teoksista ja verkkosivuista, joista saat vastauksen kysymyksiisi.
KIRJAT:
1.
PÄÄTEKIJÄ HAASIO, Ari
NIMEKE Internet-tiedonhaun opas / Ari Haasio
JULKAISUTIEDOT Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2003 (Saarijärvi : Gummerus)
ISBN 951-692-549-9 (nid.)
2.
PÄÄTEKIJÄ ALATERÄ, Anu
NIMEKE Tiedonhaun perusteet - osa lukutaitoa / Anu Alaterä & Kai Halttunen ; [julkaisijat:] Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus ja Otavan opisto/Internetix
JULKAISUTIEDOT Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2002 (Saarijärvi : Gummerus)
ISBN 951-692-527-8 (nid.)
3.
NIMEKE…
Tätä asiaa on kysytty meiltä ennenkin. Liitän tähän aiemman vastauksen:
"Merja Jalon Nummelan Ponitalli-sarja on niin laaja (sarjassa on ilmestynyt yli 60 kirjaa), etteme valitettavasti pystyneet selvittämään kaikkia sarjan osia joissa Kristian Starck esiintyy.
Kävimme läpi joukon sarjan kirjoja ja pikaisesti selaamalla vaikuttaa siltä että seuraavissa osissa EI esiinny Kristiania:
Yllätysori (1977)
Vaarallinen ratsastus (1977)
Punainen hevosenkenkä (1979)
Seikkailu ponisaarella (1983)
Naamiaisratsastus (1988)
Ratsutilan kasvatti (1997)
Myrsky (1999)
Paluu ponisaarelle (2000)
Ratsastaja pimeässä (2001)
Voittolaukka (2001)
Miljoonaratsu (2003)
Keskiyön kummitus (2003)
Tsaarin satula (2006)
Finnholmin kirous (2006)
Haamujen talo (2007)…
Animorphs-sarjaa on suomeksi julkaissut Tammi, mutta vuonna 2008 uusia osia sarjaan ei käännetty. Myöskään kevään 2009 julkaisuohjelmassa ei näytä Animorphseja olevan. Mahdollisesti sarjan julkaiseminen on lopetettu. Kannattaa kuitenkin kysyä asiasta vielä tarkemmin Tammelta ja antaa asiasta palautetta.
Hei
Willam Goldingin kirjassa "Kärpästen herra" on kuvatunlainen juoni. Katso mm. http://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4rp%C3%A4sten_herra
Kuopion kaupunginkirjaston kotisivun kautta voit aina tarkistaa kirjan saatavuuden:
https://kirjasto.kuopio.fi//
Tässä alla muutamia kirjavinkkejä, toivottavasti löydät niistä kiinnostavia. Kirjat saa lainaan kirjastosta. Lisää löytyy esimerkiksi kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammon sivuilta. http://www.kirjasampo.fi/fi Kirjoita hakuruutuun paranormaalit ilmiöt tai kummitukset.
- Ihmissatama / John Ajvide Lindqvist
- Hänen varjonsa tarina / Niffenegger, Audrey
- Kuinka kuolleita käsitellään / Ajvide Lindqvist, John
- Lumottu / Deborah Harkness
- Yömyrsky / Johan Theorin
- Veren perintö / Harris, Charlaine
- Tositarinoita kummituksista / kirjoittaneet Paul Dowswell ja Tony Allan
- Bobby Conroy palaa kuolleista ja muita kertomuksia / Joe Hill
- Jokin kumma meissä / Fran Dorf
- Kartanossa kummittelee : romaani / Michaels, Barbara…
Kalle Päätalolta löytyy englanniksi käännettynä Koillismaa-sarja: Koillismaa, Selkosen kansaa, Myrsky Koilismaassa, Myrskyn jälkeen ja Mustan lumen talvi. Näistä on pääkaupunkiseudun kirjastoissa saatavilla Besfore the storm, Our daily bread ( Koillismaa) , The winter of the black snow. Lisäksi Päätalolta on käännetty Ennen ruskaa viroksi ja Viimeinen savotta ruotsiksi. Ruotsinkielinen Sista hygger löytyy myös pääkaupunkiseudun kirjastoista, samoin Väinö Linnan Täällä Pohjantähden löytyy venäjäksi.
Lähde: Suomen kirjallisuuden seuran käännöstietokanta
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
Turun Uittamon Marttayhdistyksen julkaisussa Kotiseutuni (1994, s. 5-6) kerrotaan, että Lauritza Creutzin (omistajana 1658-1676) jälkeen hänen tyttärensä Elsan kanssa avioitunut maaherra Harald Oxen oli Ispoisten omistajana. Hänen jälkeensä Elsa-leski emännöi rälssisäteriksi mainittua Ispoista vuoteen 1717.
V. 1723 Ispoisten omistajaksi tuli Pohjois-Suomen laamanni Simon Lilliegren. Hänen perunkirjansa v. 1736 mukaan Lilliegren kuoli Katariinanlaaksossa, tämä nimi mainittiin virallisesti ensimmäistä kertaa. On arveltu että laamannin vaimo Katarina Berg oli nimilähde lehtometsälle.
Vuonna 1742 kartanon isännäksi tuli Turun Akatemian kaunopuheisuuden professori Henrik Hassel, joka toi Ispoisiin nk. akatemian kauden. Kartanon saleissa ja…
Eipä löytynyt meiltäkään sanoja kyseiseen kappaleeseen, mutta parilta levyltä Kumipallo toki löytyy ja saat sanat sitä kautta. Turun kaupunginkirjaston musiikkiosastolla on CD:nä M. A. Nummisen "Kumipallona luokses pompin ain" ja lastenosastolla Nummisen "M. A. Nummisen suosituimmat lastenlaulut" -kasetti. Myös lastenosastolla oleva LP "Lasten TVsuosikit" sisältää Kumipallo-kappaleen. Tätä kirjoittaessani ainakin lastenosaston kasetti ja LP olivat paikalla, joten kannattaa kysyä ensin sieltä!
Hiirten jouluaatto -laulu sisältyy Suuren toivelaulukirjan osaan 24 sekä peruskoulun oppikirjaan Soi : 3-4 (toim. Sami-Jussi Ruodemäki et al., WSOY, 2008).
https://finna.fi/Record/piki.4197432
https://finna.fi/Record/piki.857564
Kröger on variaatio saksankieliseen ammattinimeen Krüger perustuvasta sukunimestä. Se pohjautuu saksan sanaan Krug, joka merkitsee sekä ruukkua että kapakkaa, krouvia. Sekä Krüger että Kröger voivat siis tarkoittaa joko ruukuntekijää tai kapakoitsijaa.
Lähde:
Patrick Hanks & Flavia Hodges, A dictionary of surnames
Lyhyt vastaus kuuluu: töitä!
Tämä on varmastikin selvää, eli pitempi vastaus lienee tarpeen. Koetan siis avata hieman kirjastotöiden sisältöä. Ensinnäkin sanottakoon, että tietokone on nykyaikaisen kirjastotyön tärkein työkalu. Toisekseen sanottakoon, että jokaisen kirjastoammattilaisen työnkuva on omanlaisensa, eivätkä kaikki tee kaikkea kaikenaikaa. Kirjastossa työskentelevillä on myös erilaisia tehtävänimekkeitä: kirjastovirkailija, kirjastonhoitaja, informaatikko, johtaja - nimekkeet saattavat antaa osviittaa henkilön työtehtävistä.
Kirjastötyöntekijän päivittäisistä työtehtävistä on kysytty aiemminkin: https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-kirjastotyontekijan-paivittaisiin-ty…
Kun tietokone on tärkein työkalumme, teemme sen parissa…
Pikkuaikuinen lienee sama asia, jota Kielitoimiston sanakirjassa kuvataan sanalla pikkuvanha: puheiltaan tai käyttäytymiseltään ikäisekseen liian kehittyneeltä ja järkevältä – huvittavan aikuismaiselta – vaikuttava lapsi.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/pikkuvanha
Hei,
Asiasta ei ole yksiselitteistä tietoa. Ahmed Ladarsin kirjassa Mämmi (Perhemediat, 2008) kansantieteen dosentti Teppo Korhonen kertoo esipuheessa Daniel Jusleniuksen 1700 ilmestyneestä väitöskirjasta Aboa vetus et nova (Vanha ja uusi Turku), jossa selvitetään perinneherkun taustaa. Väitöskirjassa kerrotaan "varsinaisuomalaisten suosimasta puurosta, joka paistetaan uunissa levytuohesta tehdyssä matalassa astiassa (tuokkonen, rove) ja jota nimitetään mämmiksi" (s. 6).
Esipuheessa mainitaan myös, että mämmiä syödään pääsiäisenä happamattoman taikinan muistoksi. Mainitaan myös, että Henrik Gabriel Porthanin mukaan mämmin kanta-aluetta olivat Häme ja osittain Etelä-Suomi (katolisen ajan lounaissuomalaisen asutuksen alue),…
Torpparinleipiä on valmistettu ainakin 1940-luvulta lähtien. Malviala oy:n Facebook-sivulla mainitaan, että Tasangon herkun Torpparin leipää on valmistettu vuodesta 1946 alkaen. Katariina Vuoren kirjassa Kiskan Mamma : Edith Kaski limonadi-, elokuvateatteri- ja kioskiyrittäjä Evijärvellä 1900-1988 muistellaan kioskin valikoimaa 1940-luvun lopulla. Myynnissä oli mm. korppuja, torpparinleipää ja keksejä (s. 112).
Valitettavasti tarkempia tietoja torpparinleivän historiasta tai nimen alkuperästä ei löytynyt.
Yhdistyksen kirjanpitoon liittyvää aineistoa voit hakea esim. Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-aineistohaulla (http://www.lib.hel.fi/plussa). Valitse tarkennettu haku, ja siinä asiasanoiksi järjestöt ja kirjanpito.
Aihetta käsittelevät esim. teokset Arto Kuusiola: Yhdistyksen kirjanpito, tilintarkastus ja taloudenhoito (2. uud. painos 1998), Herman Nurminen: Järjestöjen uusi tiliopas (1998) sekä Johanna Perälä: Yhdistyksen ja säätiön tilinpäätös (3. uud. painos 1998). Teosten saatavuuden voit tarkistaa Internetistä, mikäli kuntasi kirjaston aineistohaku löytyy Mainio-kirjastotietokannasta (http://mainio.kirjastot.fi).
HSähkökäyttöisiä kodinkoneita oli vuosisadan alussa yllättävän vähän. Vuonna 1910 laitteita oli kaiken kaikkiaan vain 13 kappaletta. Tämä tieto on Vuokko Lepistön kirjasta Joko teillä on primuskeitin? – kotitalousteknologian saatavuus ja tarjonta Helsingissä 1800-luvun puolivälistä 1910-luvun lopulle (s.105).
Lisää tietoa kotitalouksien sähkönkäytöstä saat esim. Oiva Turpeisen teoksesta Energiaa pääkaupungille – sähkölaitostoimintaa Helsingissä 1884-1984, jonka tietoihin Lepistökin tukeutuu. Molempia kirjoja näyttää olevan paikalla useissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa - tarkemman sijainnin voit tarkistaa lähikirjastostasi tai Netistä osoitteesta http://www.libplussa.fi/ Onnea tietovisaasi!
Ismo Loivamaa on toimittanut teoksen Koulu lasten- ja nuortenkirjallisuudessa, jossa on tietoa kouluaiheisista kuvakirjoista, lastenkertomuksista ja nuortenkirjoista.
Tässä muutamia esimerkkejä:
Aro Elina: Ystävämme Karoliina / 1800-luku.
Hyvärinen Rakel: Tohtorin Helena / 1930-luvun maalaiskoulun arkea.
Illoinen Eeva: Perri elää pula-aikaa / koulukuvaus sodanjälkeisestä Turusta.
Kihlman Karin: Kaisa keisarin Helsingissä.
Marck Mary: Eevan luokka.
Merimaa, Kaarlo: Takapihan sankareita.
Niskanen Vuokko: Olavi oppii lukemaan.
Polva Anni: Tiina aloittaa oppikoulun.
Sadeniemi, Salme: Pension Grunerin tytöt / 1850-luku.
Swan, Anni: Iris rukka
Hämäläinen-Forslund Pirjo: Maammon marjat - entisaikain lasten elämää.
Teoksien saatavuuden voi…
