Kiltin ohje ja kaavat ovat ainakin vuoden 2000 Suuri käsityö -nimisessä lehdessä, numerossa 8, sivuilla 10-11. Tässä lehdessä on muitakin skotlantilaisklassikoita. Lehden nimi on vaihtunut useampaan kertaan: vuonna 2000 sen nimi oli Suuri käsityölehti.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista se löytyy Tikkurilan kirjastosta Vantaalta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tikkurilan_kirjasto/Yh…
Laulu löytyy seuraavasta nuottijulkaisusta:
Porola, Matti, (säv.) Kaikenlaista olevaista--eli Ötökkämusikaali ja muitakin lauluja. Dharma-kustannus, Ylhäinen, c1997, 1 sävelmäkokoelma, [18] s., 30 cm 952-9824-06-8 ISMNM-9001632-0-2
Nuottijulkaisu on saatavissa ainakin Helsingin kaupunginkirjastosta. Myös Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmiin se näyttää kuuluvan, ja hyllytilanteen voit tarkastaa heidän tietokannastaan.
Helsingin kaupunginkirjastossa työhönottoa hoitaa keskitetysti pääkirjastossa, hallinto-yksikössä työskentelevä Pirkko Saarinen. Voit ottaa häneen yhteyttä puh. 310 85508 ja tiedustella tarkemmin kesätyö mahdollisuuksista.
Muiden pääkaupunkiseudun kirjastojen kesätyö mahdollisuuksista saat tietoa soittamalla tai käymällä paikan päällä kyseisissä kirjastoissa.
Kappale on nimeltään Ihmettelylaulu. ("Suuren ihanteeni Nalle Puhin hengessä syntynyt laulu. Ihmettely on maailmaa eteenpäin vievävoima.") Sanat löydät esim. nuottikokoelmasta Runokoira Pentti ja muita lauluja. Kappale löytyy levyltä Laiska kottarainen. Voit tarkistaa kumpaisenkin saatavuustiedot Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta osoitteessa http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/
HelMet-kirjastokorttiin liitetyn PIN-koodin eli tunnusluvun saa vain henkilökohtaisesti kirjastosta. Tunnusluvun saadakseen kortin haltijan on todistettava henkilöllisyytensä.
Kirjastosta saamansa tunnusluvun asiakas voi myös itse vaihtaa HelMet-verkkopalvelujen Omat tietoni -osiossa. Voimassa oleva tunnusluku ei näy asiakasrekisterissä, joten unohtuneen tunnusluvun tilalle on aina luotava uusi kirjastossa.
Yleisen mielipiteen selvittäminen vaatisi laajempaa tutkimusta. Viime vuosina on Suomessa julkaistu mm. nämä teokset:
Pöysti, Sirkka: Eutanasia ja etiikka : suomalainen eutanasiakeskustelu kansainvälisen eutanasiakeskustelun osana 1970-luvulta nykypäivään / Sirkka Pöysti
[Helsinki] : [Sirkka Pöysti], 2009
Elämän loppu vai kuoleman alku : hoitopäätökset kuoleman lähestyessä / Juha Hänninen (toim.) ; [kirjoittajat: Hanna-Mari Hildén ... et al.]
Julkaisutiedot Helsinki : Duodecim, 2006
Kokkonen, Paula: Hoitotahto : potilaan oikeudet ja lääkärin velvollisuudet / Paula Kokkonen, Tarja Holi, Satu Vasantola
Helsinki : Talentum, 2004
Ulkomailla asuvan on tietysti vaikea tutstua näihin teoksiin. Jonkinlaisen käsityksen yleisestä mielipiteestä…
"Minä olen kuolema"-runoilija on Tuomas Anhava. Runo ilmestyi ensimmäisen kerran Anhavan kokoelmassa 36 runoa (Otava, 1958). Se sisältyy myös Anhava-valikoimaan Runot 1951-1966 (Otava, 1967).
Kyseessä lienee kansanedustaja-kirjailija Aino Suholan Ritva Oksaselle kirjoittama (monologi?)näytelmä Korva elämän kyljessä (1994), jota Oksanen on esittänyt Tampereella 90-luvun puolessavälissä. Minkään kirjaston kokoelmista sitä ei taida löytyä.
Teatterikeskus ry. Helsingissä kerää näytelmätekstejä, puh. 09-135 7613, sieltä kannattaa kysyä. Teosta saa todennäköisesti helpoiten sen kirjoittajalta, yhteystiedot ym. seuraavasta nettiosoitteesta:
http://www.eduskunta.fi/fakta/edustaja/372/aino5.htm
Katso myös Tamperelainen -paikallislehden juttuarkistosta sivu
http://www.tamperelainen.fi/arkisto/oksanen_ritva.html
Luontoon.fi-sivuston mukaan nimen "Riisitunturi" alkuperää on tulkittu usein eri tavoin. Nimen vanha muoto on "Riistunturi", joka on esiintynyt vanhoissa kartoissa. Se pohjautuu todennäköisesti saamelaisperäisiin sanoihin, jotka tarkoittavat risua, heinää tai tykkylunta. Tämän tulkinnan mukaan myös Riisitunturin alueella sijaitsevan Riisisuon nimi tarkoittaisi heinäsuota, joka viittaisi alueella pitkälle 1900-luvun puolelle harjoitettuun suoniittytalouteen.
Toisen, luultavasti uudemman tulkinnan mukaan Riisitunturin nimi liittyisi liekokasveihin, joita alueella kasvaa runsaasti. Liekokasvien itiöpölyä on nimittäin käytetty aikoinaan riisitaudin hoidossa.
Lähde: …
Tilastot pitkäaikaisimmista kansanedustajista löytyvät eduskunnan verkkosivuilta: Pitkäaikaisimmat kansanedustajat 1907 -Lisää tilastotietoa aiheesta löytyy täältä: Kaikki vaalikaudet
Heikki Marjasesta ei löydy juuri lainkaan tietoja. Kustannusliike Kariston sivuilta http://www.karisto.fi (kustannusliike > kirjailijat) löytyy seuraava teksti: "Heikki Marjanen (s. 1958) asuu perheensä kanssa Espoossa ja työskentelee monikansallisessa yrityksessä. Hän on ollut mukana vapaaehtoisessa nuorisotyössä yli kaksikymmentäviisi vuotta. Heikki Marjasella on vankka partiolaistausta, ja hän harrastaa edelleen retkeilyä ja vaeltamista sekä veneilyä, merta ja musiikkia." Marjanen on kirjoittanut toistaiseksi vain yhden kirjan: Hessu ja Keke ja Amazonin arvoitus. Hänestä ei vielä ole tietoja hakuteoksissa. Lehtiartikkeleitakaan ei löytynyt.
Jos haluat tietoa joistakin muista nuortenkirjailijoista, kannattaa katsoa internetistä…
Omista kokoelmistamme ei löydy kattavaa katsausta 1970-luvun neuvostolittolaisista taiteilijoista, eikä myöskää nimilistaa heistä. Meiltä löytyy kuitenkin kirja nimeltä "Contemporary Russian Art", jonka on kirjoittanut Matthew Cullerne Bown. Kirjassa on suppea lista taiteilijoista, joskin lähinnä 1980-luvun taiteilijoista.
Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista löytyy samalta tekijältä teos nimeltä "A dictionary of twentieth century Russian and Soviet painters". Internetin osoitteesta http://artrussia.com/site/izomarintro.html löytyy tarkempi kuvaus kyseisestä kirjasta.
Kirjailija Spyri, Johanna (o.s.Heusser)1827-1901.
Kyseessä on kirjasarja:Pikku Heidi on ensimmäinen osa,josta on otettu useita painoksia, suom.Sirkka Rapola. Toinen osa Heidi osaa käyttää oppiaan.
Kirjat olivat suosituimpia tyttökirjoja 50-luvulla.
Niistä on tehty elokuvia ja sarjoja. Siihen aikaan Heidi tuli yhdeksi suosituimmaksi nimeksi..ja suosio jatkuu.
Kirjoissa keskeisenä teemana elämä Alpeilla sekä hyvän ja pahan taistelu. Lisää tietoa mm. Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkirjaklassikoita julk.BTJ Kirjastopalvelu 2000. Kirjoja lainataan yhä.
Juutalaista kulttuuria ja uskontoa esittelevistä kirjoista löytyy vähän myös suhtautumisesta terveyteen, sairauteen ja kuolemaan. Seuraavissa kirjoissa oli aiheesta jotakin:
Levinson: Mitä on juutalainen usko, 1992 (Luku Lääketiede ja etiikka)
Ikkuna juutalaisuuteen, 2003 (ympärileikkaus)
Juutalainen maailmani, 1997 (Sairaala ja vanhainkoti)
Laukkanen: Monikulttuurinen kuolema, 2001 (Juutalainen seurakunta)
Lisäksi Suomen lääkärilehdessä 2000, nro 11 on artikkeli Juutalaisen perinteen terveysohjeet. Lähetän artikkelin sinulle erillisessä viestissä liitteenä.
Kuuluisa suomalainen lavahypnotisoija oli Olavi Hakasalo alias Olliver Hawk (1930 -1988). Hän tuli suurelle yleisölle tutuksi 1960-luvulla aloittamillaan esityskiertueilla.
Olavi Hakasalosta ei ole kovinkaan paljon tietoa saatavissa. Henkilötiedot löytyivät Wikipediasta, vapaasta nettitietosanakirjastam, os. http://fi.wikipedia.org/wiki/Olavi_Hakasalo . Tarinaa hänestä löytyi lisäksi muutamalta verkkosivulta, os.
http://www.tamperelainen.fi/arkisto/hawk_olliver.html
http://www.netikka.net/hypnoosikeskus/kari.htm
http://www.olliverhawk.net .
Jokeri-lehden (Suomessa julkaistavan taikureille suunnatun lehden) numerossa 2/2006 on todennäköisesti juttu Olliver Hawkista. Aivan täyttä varmuutta en asiaan saanut. Valitettavasti lehti ei ole…
Tirlittan ilmestyi vuonna 1953, sota oli ohi ja Suomi oli toipumassa sen aiheuttamista kauhuista. "Tirlittan lensi kanavaan, Tirlittan upposi, Tirlittan nousi pinnalle, Tirlittan hengitti".
Tirlittanin vanhemmat ja sisarukset lentävät kuka mihinkin suuntaan ukkosen iskiessä heidän kotiinsa. Onko tuo ukkonen sota, avioero vai kenties tavallinen ukkonen? Tirlittan on orpotyttö "ihmisten ihmemaassa". Kirjan luvut alkavat nelirivisillä runoilla, joissa mainitaan myös Tirlittanin kulloinenkin olinpaikka: tori, vankila, huvila, pyhäkkö, sirkus ja sairaala. Onnellisessa lopussa "Tirlittan pääsi kotihin, Tirlittan riemuitsi, Tirlittan äidin, siskot sai, Tirlittan rakasti."
Kai oleellisinta teoksessa on Tirlittanin etsiminen ja ihmiseksi…
Sekä yleisillä että tieteellisillä kirjastoilla on olemassa pohjoismaista yhteistyötä. Yhtenä esimerkkinä vuosittain järjestettävä Pohjoismainen kirjastoviikko, joka tänä vuonna järjestettiin 12.-18.11. Alla olevan linkin kautta saat enemmän tietoa viikosta, sekä sen takana olevista järjestöistä:
http://www.norden.org/webb/news/news.asp?lang=4&id=7389
Suomen kansalliskirjasto on tehnyt monenlaista pohjoismaista ja muutakin kansainvälistä yhteistyötä. Tietolinjan artikkeli on vuodelta 1999, mutta siitä löytyy monipuolista tietoa:
http://www.lib.helsinki.fi/tietolinja/0299/kansainv.html
Suomessa Ulkoministeriö toimii yhteistyökumppanina ja rahoittajana kirjastojen kansainvälisessä yhteistyössä:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/…
Kyseessä on varmaankin teos "Ne kovimmat pojat: heidän koulukotinsa yhteiskunnan muutospaineessa", joka ilmestyi Alea-kustannuksen kustantamana 1989. Sen kirjoittaja on Ensio Kyppö.
Tarkoittanet muinaisella asutuksella esihistoriallisen ajan asustushistoriaa. Aulangonjärven rannoilta ei ole löytynyt jäänteitä esihistoriallisen ajan asuinpaikoista. Vanajaveden laakson selvityksissä mainitaan Aulangonjärven puoleiselta rannalta vain Aulangonlinna, muinaislinna, joka on ollut osa Hämeen linnavuoriketjua. Aulangonvuoren lakialueelta on löydetty jälkiä tulisijoista ja mahdollisista rakennusten pohjista.
Aulangonlinnan ja Vanajaveden väliseltä alueelta, entisen Luhtialan kylän alueelta, on sen sijaan löytynyt jäänteitä esihistoriallisesta asutuksesta. Aulangon ratsutallin kohdalla on ollut esim. rautakautinen asuinpaikka ja Katajiston piha-alueella rautakautinen kalmisto. Lahistöllä on paljon muitakin esihistoriallisen ajan…
Voisikohan kyseessä olla Ilona Meretojan nuortenkirja Lootuskukan jalokivi (WSOY, 1958)? Kirjassa joukko nuoria eurooppalaisia seikkailee Tiibetissä. Luostareissakin käydään ja joudutaan jännittäviin ja vaarallisiin tilanteisiin, mutta ainakaan pikaisella selaamisella en kyllä löytänyt kohtausta, jossa nuoret olisivat olleet munkkien kiusattavina.
