Jollei pysty palauttamaan erääntyviä kirjastolainoja sen kirjastoalueen kirjastoihin, josta lainat ovat peräisin, lainat voi palauttaa postitse tai myös yrittää saada niille lisää laina-aikaa (esim. puhelimitse).
Kirjoja kauempaa palautettaessa suositeltavaa olisi lähettää lainassa olevat kirjat itse postitse kirjastoon, josta kirjat ovat (tai pääkaupunkiseudulla, mihin tahansa pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoverkon yleiseen kirjastoon). Tällöin kirjat myös saapuvat perille aiemmin, jolloin myöhästymismaksu on pienempi. Esim. pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kirjoja ei kuitenkaan tulisi palattaa jonnekin ihan eri puolella Suomea olevaan kirjastoon paitsi siinä tapauksessa, että kirjat on tilattu kaukolainaksi ko. kirjaston kautta.…
Tässä aihetta käsitteleviä kirjoja sekä suomen että englannin kielellä:
Eurooppa : kaksituhatta sotaisaa vuotta. WSOY, 1993.
- teoksesta löytyy yleistä taustatietoa mm. sotataidosta keskiajan Euroopassa
Wills, Chuck. Maailman aseet : kivikirveestä konepistooliin. Karisto, 2007.
Weapon : a visual history of arms and armour. Dorling Kindersley, 2006.
Dolinek, Vladimir. The encyclopedia of European historical weapons. Hamlyn, 1993.
Peterson, Daniel. The roman legions recreated in colour photographs. Windrow & Greene, 1992.
- Teos keskittyy legioonalaisten varusteisiin ja aseisiin
Gravett, Christopher. Keskiajan ritarit. Otava 1996.
- Teos on nuorten kirja, mutta siinä on selkeästi kerrottu keskiajan ritareista ja mm. aseista ja…
Vähän on kirjailijasta tietoa saatavilla.
Tässä Gummeruksen sivuilta:
Hannu Tuomainen on pitkän linjan elokuva-ammattilainen. Hän on ohjannut elokuvan Menolippu Mombasaan ja tuottanut Poika ja Ilves -teoksen. Kansainvälisten palkintojen lisäksi Suomen elokuvatoimistojen liitto valitsi Hannun vuonna 1999 vuoden elokuvatuottajaksi ja samana vuonna hän sai lastenkulttuurin valtionpalkinnon.
Elonetistä löytyvät kaikki elokuvat joiden tekemisessä Hannu Tuomainen on ollut mukana
http://www.elonet.fi/name/he2bfz/
Kirjassa Puun puhe on Merja Heiskasen artikkeli "HMN – lahtelaista huonekalutuotantoa". Artikkelissaan Heinonen kuvailee Mikko Nupposen huonekalutehtaan tuotantoa keskittyen sen mallistoon. Artikkelissa mainitaan myös muut tutkimukset, joissa on kuvattu Nupposen huonekalutehtaan toimintaa ja tuotantoa.
Jyväskylän yliopiston sivuilla kerrotaan, että Merja Heiskasella on tekeillä väitöskirja, joka käsittelee HMN -yhtiöitä. Sen (työ) nimi on ”Lujuus, kauneus, taloudellisuus – Lahden leima suomalaisessa huonekalussa. HMN -yhtiöiden huonekalut 1904 - 1982”.
Yleisten kirjastojen kokoelmiin otetaan, aiheesta riippuen, myös väitöskirjoja. Susanna Aaltosen väitöskirja ”Sisustaminen on kuin käsialaa” löytyy esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet –…
Sähköpostimarkkinointia käsitellään seuraavissa kirjoissa: Leino, Antti: Dialogin aika : markkinoinnin & viestinnän digitaaliset mahdollisuudet, Infor 2010,
Klikkaa tästä : internetmarkkinoinnin käsikirja v. 09´, Mainostajien liitto 2009 ja Rope, Timo: 100 keinoa hyödyntää internetiä, WSOY 2003.
Sähköisen suoramarkkinoinnin sääntelystä ja lainsäädännöstä löytyy tietoa kirjasta Innanen, Antti: Internet-oikeus, Edita 2009. Nämä kirjat kuuluvat ainakin Joensuun seutukirjaston kokoelmiin.
Seuraava teos löytyy ainakin Varastokirjastosta: Keskinen, Toni. Mobiilimarkkinoinnin käsikirja Mainostajien Liitto, 2001. Kirja Granholm, Paula:
Verkkoliiketoiminnan strateginen kehittäminen varsinaissuomalaisissa pk-teollisuusyrityksissä [Helsinki] :…
Kunnostus voi pidentää oikein tehtynä huonekalun käyttöikää tai antaa vanhalle huonekalulle täysin uuden elämän. On kuitenkin syytä muistaa, että kunnostaminen on vaativaa käsityötä. Antiikkisten tai arvokkaiden designhuonekalujen kunnostus ja entisöinti kannattaa jättää ammattilaisten huomaan. Maalausta suunniteltaessa on syytä miettiä mihin huonekalua haluaa käyttää ja onko valittu väri sopusoinnussa vanhan kalusteen tunnelman kanssa. (Lähde: http://www.savonsanomat.fi/erikoissivut/itsetehty/huonekalujenkunnostus…)
Kirjallisuutta huonekalujen kunnostamisesta:
Klaveness, Ole-Andreas: Huonekalujen maalausopas (2005)
Höglund, Suvi: Korjaa ja entisöi huonekaluja (2008)
Fredlund, Jane: Kunnosta itse huonekalusi (2000)
Näin kunnostat mummolan…
Vänrikki Kariluotoa pyytää rukoilemaan Tuntemattoman sotilaan kuudennen luvun I jaksossa hänen lähettinään toiminut vapaaehtoinen poika, jonka nimeä ei mainita.
- Vänrikki... rukoilkaa te... minä en jaksa... muista... polttaa... minä kuolen.
Valitettavasti tällaisia dokumentteja ei näytä löytyvän. Pietarin suomalaisten historiaa on kyllä aika lailla tutkittu. Viittaan tässä ensimmäiseksi Max Engmanin lukuisiin tutkimuksiin.
Nuohoaminen oli vallankumousta edeltävässä Pietarissa hyvin tyypillinen suomalaiselinkeino. 1800-luvun puolivälistä tiedetään, että peräti kaksi kolmannesta Pietarin nuohoojista oli suomalaisia. Erityisen paljon ammattiin oli lähdetty Parikkalasta.
Engman, Max
Pietarinsuomalaiset. - WSOY, 2004
Opas tiedonhakuun ja lähteisiin:
Engman, Max
Suomalaiset Venäjällä : lähdeopas. - Kansallisarkisto, 2004
Pietarissa ilmestyi suomenkielisiä sanomalehtiä, Kansalliskirjastossa niitä luettavana mikrofilmiltä
http://www.inkeri.com/inkerilehdet.html
Turun Uittamon Marttayhdistyksen julkaisussa Kotiseutuni (1994, s. 5-6) kerrotaan, että Lauritza Creutzin (omistajana 1658-1676) jälkeen hänen tyttärensä Elsan kanssa avioitunut maaherra Harald Oxen oli Ispoisten omistajana. Hänen jälkeensä Elsa-leski emännöi rälssisäteriksi mainittua Ispoista vuoteen 1717.
V. 1723 Ispoisten omistajaksi tuli Pohjois-Suomen laamanni Simon Lilliegren. Hänen perunkirjansa v. 1736 mukaan Lilliegren kuoli Katariinanlaaksossa, tämä nimi mainittiin virallisesti ensimmäistä kertaa. On arveltu että laamannin vaimo Katarina Berg oli nimilähde lehtometsälle.
Vuonna 1742 kartanon isännäksi tuli Turun Akatemian kaunopuheisuuden professori Henrik Hassel, joka toi Ispoisiin nk. akatemian kauden. Kartanon saleissa ja…
Voisikohan kyseessä olla Jukka Parkkisen runo "Lukutoukka"?
Tässä lukunäyte runosta: "Lukutoukan lehtisalin hyllyt tyhjää näyttää:/ Kun ahmittu on alin, hyllyt pitää täyttää./ Mistä uutta luettavaa toukka saisi suuhun?"
Kokonaisuudessaan runo löytyy Jukka Parkkisen runokirjasta 'Sananjalkoja metsäpolulla'(WSOY, 2004).
Myös Tuula Kallioniemen 'Lukutoukan loruissa' (Otava, 2006) on eräänlaisena johdantona tällainen: "Ah, onnea!/ Näin paljon loruja!/ Ahmaisen,/ kahmaisen/ joka kirjaimen."
Tarkoittanet ruotsalaista kirjailija Håkan Nesseriä? Hänen omat kotisivunsa eivät tällä hetkellä auenneet, joten teosten nimet ja ilmestymisvuodet ovat Tornion dekkarinetistä, Helmetistä ja kustantajien (Tammi, Albert Bonniers Förlag) sivuilta. Suomennokset on tarkistettu kansallisbibliografiasta.
Van Veeteren -sarja
Det grovmaskiga nätet, 1993. (suom. Toden ja ilveen verkko, 1999)
Borkmanns punkt, 1994. (suom. Kaalbringenin kurkunleikkaaja, 2000)
Återkomsten, 1995. (suom. Kotiinpaluu, 2001).
Kvinna med födelsemärkt, 1996. (suom. Syntymämerkki, 2002)
Kommissarien och tystnaden, 1997. (Komisario ja hiljaisuus, ilm. syksy 2003)
Münsters fall, 1998. (suom. Münsterin juttu, 2004)
Carambole , 1999. (suom. Carambole, 2006)
Ewa Morenos fall,…
Kyseessä on novelli nimeltä "Pöytä on pöytä". Se sisältyy sveitsiläisen Peter Bichselin kirjaan " Lastentarinoita"
Tosin tuolia hän kutsui herätyskelloksi.
Kysymänne satu on nimeltään Kaupin linna ja se löytyy ainakin Rudolf Koivun teoksesta Rudolf Koivun satukirja. Kirjassa mainitaan sadun alkuperäksi "keskiaikainen joulutarina". Suomalaiset kansansadut 2 -teoksessa on samantyypinen tarina nimellä Kaupin kartanon tuho. Tämä versio on kuitenkin huomattavasti lyhyempi ja yksinkertaisempi.
Muurahaisistamme pesäonteloita puunrunkoihin kaivertavat hevosmuurahaiset, joista tavallisin on koko maassa esiintyvä aitohevosmuurahainen (Camponotus herculeanus). Yleisimmin se tekee pesänsä kuuseen, yleensä eläviin ja terveisiin puihin, mutta sitä tavataan myös tyvilahon vaivaamissa puissa ja vanhoissa hirsissä.
Aitohevosmuurahainen aloittaa pesäontelon ja siihen kuuluvan käytäväverkoston kaivertamisen puun tyvestä ja pesä laajenee vuosi vuodelta ylöspäin, jopa 10 metrin korkeudelle.
Lähteet:
Antti Uotila & Ville Kankaanhuhta, Metsätuhojen tunnistus ja torjunta
http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/lajit_kansi/caherc-n.htm
Julkaistavan suomenkielisen ohjelmointikirjallisuuden perusteella vaikuttaisi siltä, että ohjelmoinnista ja koodauksesta on tullut lapsille tarkoitettua toimintaa. Selkeää ja helppoa aikuisille tarkoitettua suhteellisen tuoretta yleistajuista esitystä ohjelmoinnista en yrityksistäni huolimatta onnistunut löytämään.
Tampereen kaupunginkirjaston käytetyimpien suomenkielisten ohjelmointikirjojen joukosta löytyy esimerkiksi seuraavanlaisia nimekkeitä. Maarit Harsun kirjaa lukuunottamatta näissä paneudutaan johonkin nimenomaiseen ohjelmointikieleen:
Harsu, Maarit, Ohjelmointikielet : periaatteet, käsitteet, valintaperusteet. Talentum, 2005
Kernigham, Brian W., Ohjelmointi. IT Press, 2004 [C-kieli]
Kolehmainen, Kauko, PHP & MySQL : teoriasta…
Jos kirjastokorttisi on kadonnut ja epäilet, että se on varastettu, sinun kannattaa pian ilmoittaa siitä kirjastoon. Näin kortin väärinkäyttö voidaan estää. Siihen asti olet itse vastuussa kortillasi lainatusta aineistosta.
Ilmoituksen voi tehdä myös puhelimitse. Kirjastojen puhelinnumerot löydät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/virkku/ , missä on myös muuta tietoa kirjastokorttiasioista (katso otsikon "Näin käytät kirjastoa" alla olevia linkkejä.)
Uusi kortti maksaa 30 mk aikuisilta. Jos olet tehnyt rikosilmoituksen ja esität sen hakiessasi uutta korttia, maksua ei peritä.
Lyhenne arr. musiikkikappaleiden yhteydessä esimerkiksi nuotissa tai teostiedoissa tarkoittaa, että kyse on sovituksesta. Arr. tulee engalnnin kielen sanoista arrenged by (jonkun sovittama) tai ranskan arrengement ja vastaa siis suomalaista merkintää sov. (sovitus).
https://musiikintekijat.fi/neuvonta/sovittaminen/
https://www.musiikkikustantajat.fi/tietoa/sanasto/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sovitus_(musiikki)
https://en.wikipedia.org/wiki/Arrangement
Annukka Aikio: Uusi sivistyssanakirja (1990)
Voisi olla jokin lensiäinen? koska on niin pienen kokoinen. "Varas- ja rosvolesiäinen voivat käyttää ravintonaan monenlaisia kuivia eläin- ja kasviperäisiä elintarvikkeita ja ne saattavat pilata näitä syönnöksillään ja ulosteillaan. Lesiäiset ovat yöaktiiviisia." Laji.fi
Kannattaa kysyä lähemmin asiantuntijoilta esim. Luontoportti.fi
Tuolloin vastikään käyttöön otetusta päivystäjänkilvestä kertoo Leo Franck Kylkirauta-lehdessä 1949. Franckin mukaan vuoden 1918 jälkeen päivystävän upseerin ja päivystävän aliupseerin tunnuksena oli keltainen käsivarsinauha, jota pidettiin epäkäytännöllisenä ja rumana. Nauha oli usein ryppyinen ja likainen, ja se herätti mielleyhtymiä tuolloin käytössä olleeseen sokeiden merkkiin. Puolustusvoimain komentaja, jalkaväenkenraali Aarne Sihvo antoi suostumuksensa Kadettikunnan esitykselle päivystäjän kilven käyttöön ottamisesta. Samana vuonna Kadettikunta luovutti Maasotakoulun 30-vuotisjuhlan yhteydessä koulun käyttöön kolme päivystäjän kilpeä, jotka oli valmistettu Kustaa III:n aikaisen armeijan mallin mukaan kiillotetusta messingistä…
Helsingin Sanomien arkistosta löytyi tieto että Radioteatteri olisi esittänyt Peter Höegin Lumen tajun neliosaisena kuunnelmana vuonna 1996. Outi Valle vastasi sekä ohjauksesta että teoksen kuunnelmaksi sovituksesta Pirkko Talvio-Jaatisen suomennoksen pohjalta.
