Rahoitusmarkkinoiden peruskäsitteet selviävät ainakin seuraavista Jarmo Leppiniemen julkaisuista: Rahoitus, WSOY 2000 ja Yritysrahoitus Täydentyvä irtolehtikansio, WSOY. Molemmissa on luku mm. johdannaisarvopapereista ja jälkimmäisessä myös sijoitustodistuksista, jossa todetaan mm, että sijoitustodistus on koroton eli ns. nollakorkopaperi. Todistus lunastetaan eräpäivänään nimellisarvostaan. Sijoittaja saa tuottoa sijoitustodistuksesta ostamalla sen nimellisarvoa alhaisempaan hintaan.
Myös teos Introduction to financial accounting, Horngren, Charles T. käsittelee eri rahamarkkinainstrumentteja.
Julkaisujen saatavuustiedot Helsingin kaupunginkirjastossa selviävät osoitteessa: http://www.libplussa.fi
Yliopistojen yhteistietokanta Linda antaa…
Sirkka yhdistetään etymologisesti sirkeä-sanaan. Sen vastineita ovat mm. eräät kasvamista merkitsevät verbit. Viron kielessä on verbi sirguda, jonka merkityksiä ovat kasvaa pituutta ja kohota. Eräs selitys yhdistää sirkkalehden hyönteistä tai pikkulintua merkitsevään sirkka-sanaan. Lähde: Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY 2004).
Kirjassa "Standard catalog of world coins : eighteenth century, 1701 - 1800" on Ruotsin kohdalla mainintaa tästä rahasta. AF tarkoittaa Adolf Fredrik. Teos löytyy esim. Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastosta, Pasilasta.
Fono-äänitetietokanta on tosiaan ainoastaan tietokanta, jonne on luetteloitu musiikkikappaleiden tietoja. Tietokantaa ylläpitävällä Yleisradiolla ei liene mitään mahdollisuuksia lisätä tietokantaan kappaleiden myyntitietoja eikä luonnollisesti myöskään oikeutta myydä kopioita äänilevystössä olevista kappaleista.
Kysymäsi Kouvolan musiikkiluokkien kuoron esittämä kappale ”Vanha linna” on ilmestynyt EP-levyllä, jonka nimeksi annetaan Viola-tietokannassa ”Ave Maria” levyn ensimmäisen kappaleen mukaan ja Kouvolan kaupunginkirjastossa ”Kouvolan Musiikkiluokkien Kuoro”. Sen on julkaissut Kouvolan musiikkiluokkien tuki. Levy on lienee omakustanteeseen rinnastettava ja siksi harvinainen, enkä löytänyt sitä myynnissä ainakaan missään Internetissä…
Kirjassa näyttäisi olevan aineksia aika moneen lajityyppiin. Wikipedian mukaan V. C. Andrewsin kirjoissa yhdistyvät goottikauhu ja perhekronikka. (http://fi.wikipedia.org/wiki/V._C._Andrews) Tosin kirjailijan kuoleman jälkeen (1986) hänen nimissään kirjat on kirjoittanut haamukirjailija (!) Andrew Neiderman.
Ehkä lähimmät lajityypit olisivat kauhu ja romantiikka. Scifin ja fantasiakirjallisuuden piirteitä kirjasta ei taida löytyä.
Katja Ketun romaanista Kätilö on julkaistu useita arvosteluja. Tässä tiedot muutamista:
Antti Majander: Kuolema kolkuttaa elämän äärimmilleen, Helsingin sanomat, 2011-10-08, C2
http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Kuolema+kolkuttaa+el%C3%A4m%C3%A4n+%C…
Kaisu Mikkola, Naisia Kuolleen Miehen Vuonolla, Parnasso, 61(2011): 5, s. 62-63
http://www.parnasso.fi/kritiikit/2011-10/1788/
Salla Simukka, Hullu rakkaus, Suomen kuvalehti, 95(2011): 43, s. 64
Salli Huotilainen, Rakkauden ja kuoleman romaani, Etelä-Saimaa, 10.1.2012
http://www.esaimaa.fi/Kulttuuri---Kirjat/2012/01/10/Rakkauden+ja+kuolem…
Lisää linkkejä netistä löytyviin kirja-arvosteluihin voit katsoa Makupalat-linkkikirjastosta:
http://www.makupalat.fi/Linkkikirjasto.aspx?wordID=b12b2fe3-…
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan toimittama kirja Suomalaiset sukunimet kertoo Sarvi-nimestä mm. seuraavaa:
Taustalla voi olla liikanimi esim. Sarfweleyka. Sarvi on voinut myös irrota sukunimeen myös asuinpaikan nimestä, jossa sarvella on voitu tarkoittaa esim. terävää niemenkärkeä tai ehkä joen haaraa. Vanjoja asiakirjamerkinntöjä ovat Per Sarffui 1546 ja Monns Sarwen(poi)ca 1566.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SSuomalaiset%20sukunimet__Or…
Laulun sanat löytyvät nimellä "Menneet laulut" laulukirjasta Laulu-Matti, josta on julkaistu useita painoksia. Laulun numero tässä laulukirjassa on 276 (tarkistin vuosien 1945, 1947 ja 1955 painokset).
Laulu alkaa: "Kai Rosvo-Roopen annetaan jo olla leskineen." Toinen säkeistö alkaa: "Ei vartiossa seiso enää sekään ukko yks'." "Jäi Tellervot ja Kaarinat" -säe kuuluu ensimmäiseen säkeistöön. Sanoittajan nimeä ei mainita.
Sanojen perässä lukee, että laulua esitetään Rosvo-Roopen sävelellä. Rosvo-Roopen nuotti löytyy esim. Suuren toivelaulukirjan osasta 2.
Kyseinen lukuisista vanhoista alakansakoulun lukukirjoista tutuksi tullut runo "Varpunen ja hevonen" on saksalaisen Wilhelm Heyn (1789 - 1854) kirjoittama. Runon suomensi Johan Bäckwall vuonna 1860.
Jostain syystä runon kirjoittajaksi mainitaan useimmissa lähteissä Zachris Topelius. Aarni Penttilä toteaa, että tämä tieto perustuu erehdykseen. Runo on siirtynyt lukukirjoihin Topeliuksen "Luonnonkirjasta" (joka ilmestyi ruotsiksi vuonna 1856). Siinä runo esiintyy tekijänimettömänä, mikä johti runon lainaajia harhaan. Näin on käynyt muutamalle muullekin Heyn eläinrunolle.
Runon voi lukea kokonaisuudessaan esimerkiksi alla olevasta linkistä. Toisesta linkistä avautuu alkuperäinen saksankielinen runo.
https://www.deutsche-digitale-bibliothek.…
Voisikohan kyseessä olla Jukka Parkkisen runo "Lukutoukka"?
Tässä lukunäyte runosta: "Lukutoukan lehtisalin hyllyt tyhjää näyttää:/ Kun ahmittu on alin, hyllyt pitää täyttää./ Mistä uutta luettavaa toukka saisi suuhun?"
Kokonaisuudessaan runo löytyy Jukka Parkkisen runokirjasta 'Sananjalkoja metsäpolulla'(WSOY, 2004).
Myös Tuula Kallioniemen 'Lukutoukan loruissa' (Otava, 2006) on eräänlaisena johdantona tällainen: "Ah, onnea!/ Näin paljon loruja!/ Ahmaisen,/ kahmaisen/ joka kirjaimen."
Little boy blue -lorusta on useita suomennoksia, halusit vain hahmon suomenkielisen nimen. Tässä muutama:
Näin Kaarina Helakisa Disney-lorukirjassa Hanhiemo (2001 Helsinki Media:
Sininuttu pellonpoika
Kirsi Kunnas Hanhiemon iloisessa lippaassa (2004 WSOY)
Paimenpoika... Hoi poika sinipaitainen
Hannele Huovi Hanhiemon lorukopassa (1996 Tammi)
Paimenpoika sinitakki
Yhtenäistä nimitystä pienelle paimenpojalle ei siis löydy. Toivottavasti sait kuitenkin apua näistä löydöksistä. Lähempää tutustumista varten löydät kirjoja kaupunginkirjaston kokoelmista.
Esim. www.helmet.fi
Helsingin kauppakorkeakoulun Helcat-tietokannasta löytyy vanhoja kauppakirjeenvaihdon oppaita, joista saattaisi olla sinulle hyötyä. Hae esimerkiksi hakusanalla kauppakirjeenvaihto tai liikekirjeenvaihto:
https://finna.fi
Jatkoa ajatellen sinun lieneekin parasta kääntyä Helecon-tietokeskuksen tietopalvelun puoleen.
http://lib.hse.fi/FI/services/tietopalvelu.html
Sana ”kutsumus” on mitä luultavimmin johdos sanasta ”kutsu”. Raimo Jussilan teoksen ”Vanhat sanat” (SKS, 1998) mukaan ”kutsumus” on esiintynyt suomen kirjakielessä tiettävästi ensimmäisen kerran 1601 lakitekstissä merkityksessä ’haaste’ ja vuonna 1621 merkityksessä ’kutsu (saapua)’, ’kutsu virkaan’, ’kehotus parannukseen’. Alkujaan sanalla on siis ollut juridista ja uskonnollista merkitystä. Sanan sepittäjästä tai kaukaisemmasta syntyhistoriasta ei liene tietoa, koska kirjat eivät sitä kerro.
”Kutsua”-verbi on esiintynyt suomen kirjakielessä sen alkuajoista asti, joten sen alkuperä on kaukainen. Kaisa Häkkisen ”Nykysuomen etymologinen sanakirja” (WSOY, 2004) kertoo, että sillä on vastineita kaikissa lähisukukielissä. Häkkinen pitää…
Ainakin täältä kannattaa kysyä tarkemmin:
Lastenkirjainstituutti
- 1.470 niteen aapis- ja lukukirjakokoelma
http://www.lastenkirjainstituutti.fi
Käyttäytymistieteiden kirjasto / Helsingin yliopisto, oppimiskeskus Minerva
- kotimaisia peruskoulun ja lukion oppikirjoja oppiaineittain ryhmiteltynä
-kansa- ja oppikoulun sekä kansalais- ja ammattikoulun oppikirjoja kouluasteittain järjestettynä
http://www.helsinki.fi/kirjasto/keskusta/palvelut/minerva.htm
Myös Oulun yliopiston tiedekirjasto Pegasuksessa on vanhoja oppikirjoja. Vanhin aineisto on saatavana ainoastaan lukusali- ja tutkijakäyttöön.
http://www.kirjasto.oulu.fi/index.php?id=90
Helsingin yliopiston Kansalliskirjastossa on niin ikään vapaakappalekokoelma, jonne on arkistoitu…
Tanskalainen taidemaalari Carl (Jens Erik C.) Rasmussen näyttää maalanneen pääasiassa merimaisemia. Hänen töitään pääsee näkemään ainakin alla olevan linkin kautta:
http://www.artnet.com/artists/carl+(jens+erik+c.)-rasmussen/past-auctio…
Tästä taiteilijasta ei löytynyt kirjaston lähteiden kautta tietoa, mutta ehkä voit verrata omaa maalaustasi sivuston maalauksiin.
Kunstindeks Danmark -sivustolta löytyi ainakin kaksi muuta tanskalaista C. Rasmussen nimistä taiteilijaa: C. J. Rasmussen ja C. M. Rasmussen:
https://www.kulturarv.dk/kid/SoegResultatKunstnerRefresh.do?page=26&ord…
https://www.kulturarv.dk/kid/Websted.do
Nainen ja elämä on Suomen nuorten kristillisen liiton julkaisema naisten lehti, joka on ilmestynyt tämännimisenä vuosina 1946-1967. Vuodet 1966-67 ovat kaukolainattavissa Kuopion Varastokirjastosta ja muita vuosia voidaan kysyä lukusalilainaksi Turun yliopiston kirjastosta. Kopioita artikkeleista voi saada.
Kritiikkejä Kaurasen kirjasta "Sonja O kävi täällä" löytyy mm. seuraavista lehdistä:
Helsingin sanomat. Kuukausiliite, 1995 ; 5 ; 56-59, 61, 63
Suomi 1994 ; 4 ; 64-67
Nuori voima 1982 ; 1 ; 16-18
Parnasso 1982 ; 1 ; 60-61
Psykologiuutiset, nro 1, s. 17-18, 1982
Kirjallisuusarvosteluja 1981 ja 1982
Lisäksi tietoa romaanista löytyy myös kirjasta Kotimaisia nykykertojia 1 (toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa).
Em. Lehtiä ja kirjaa voit tiedustella lähimmästä kirjastostasi. (Lehdet löytyvät ainakin Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastosta)
Haavikon ratsutalli -sarja ei ole jatkunut mainitsemasi
kirjan jälkeen. Voit lähettää kirjeen kirjailijalle hänen
kustantantajansa osoitteeseen: WSOY Bulevardi 12 00120 Helsinki. Ja kuoreen tietenkin nimi Merja Jalo. Kirjailija
vastaa sinulle, jos laitat mukaan postimerkin.
Karjulan etunimet ovat Uuno Eemeli. Viirilä kuuluu niihin Tuntemattoman sotilaan henkilöhahmoihin, joiden etunimiä ei mainita kirjassa. Karjula on sotilasarvoltaan everstiluutnantti ja Viirilä sotamies.
