Eduskunnan kirjaston materiaalista vastausta ei löytynyt, mutta Urho Kekkosen museosta kerrottiin, että Urho Kekkosen pituus oli n. 181,5 cm. Joskus hänen pituudekseen oli arveltu 183-184, mutta siinä on muutama sentti liikaa.
En löytänyt tätä tietoa netistä enkä kirjastomme kirjoista tai tietokannoista. Soitin Stakesin kirjastoon, koska Stakes tilastoi Suomessa synnytys- ja vastasyntyneiden tietoja. Stakesin kehittämispäällikkö Mika Gissler vastasi kysymykseen seuraavasti:
"Syntymärekisterissä on tiedot kaikista Suomessa syntyneistä lapsista vuodesta 1987. Vuosina 1987-2007 pisin Suomessa syntynyt poika oli 64 cm ja tyttö 62 cm (3 kpl). Vuonna 2007 pisimmät syntyneet olivat 59 cm (pojat) ja 58 cm (tytöt). Synnytysten käynnistäminen lääketieteellisin menetelmin on vähentänyt yli 60 cm pitkien lasten syntymistä."
Ennen vuotta 1987 syntyneistä ei ole siis koko Suomen kattavaa tilastoa.
Ainakin James Innes-Smithin kirjassa Tukka hyvin? (WSOY 2003) on kuvia 1970-luvun kampauksista. Muita mahdollisia lähteitä ovat Tracy Tolkienin Vintage - the art of dressing up (Pavilion 2000), Mary Traskon Daring do's - a history of extraordinary hair (Flammarion 1994) ja Dylan Jonesin Haircults - fifty years of styles and cuts (Thames&Hudson 1990). Näitä kirjoja ei Ruoveden kirjastosta löydy, mutta kysy sieltä mahdollisuutta kaukolainaamiseen.
Tutustu myös seuraaviin nettisivuihin:
http://www.fashion-era.com/1970s.htm
http://www.fashion-era.com/punks_fashion_history1.htm
http://www.fashion-era.com/make_up_part_2.htm
http://www.vintageblues.com/history7a.htm
http://employees.oneonta.edu/angellkg/1970.html
Ensimmäinen kirjastokortti on aina maksuton ja sen jälkeen annetuista korteista peritään maksu. Esim. kortin kadotessa tilalle tehtävästä uudesta kortista veloitetaan 2€ maksu. Alle 18-vuotias tarvitsee huoltajan kirjallisen suostumuksen saadakseen kirjastokortin.
Lisätietoa kirjastokortista voi lukea alla olevasta linkistä:
https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana
Nimi Karla juontaa juurensa Saksasta ja on Karlin sisarnimi. Se on myös lyhentymä nimestä Karoliina. Nimen rinnakkainen kirjoitusasu on Carla, jolloin kantanimeksi ajatellaan Carl.
Nimi Karl (Carolus) taas on yläsaksalainen vapaata talonpoikaa, talonpoikaismiestä tarkoittava nimi (charal). Sen lyhentymä on Karl (mies, kosija).
Karoliina, Karolina taas liittyy nimeen Carolus ja on sen sisarnimen Carolan laajentuma.
Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY
Opri on karjalainen muoto Eufrosyne-nimestä. Eufrosyne merkitsee iloista ja kirkasta. (Lähde: Vilkuna, Etunimet, 2005)
Nimi ei koskaan ole ollut kovin yleinen. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan alle 135 suomalaista on saanut sen nimekseen. Tarkaa lukua ei ilmoiteta yksityisyydensuojan takia, jos nimenhaltioita on vain vähän. Nimi on yleisempi naisilla, mutta myös joillakin miehillä on tämä nimi:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Kirkon tradition ja ekumeenisen käytännön mukaisesti leivän tulee olla vehnästä tehtyä. Läntisessä kirkossa käytetään raamatullisista ja käytännöllisistä syistä kohottamatonta leipää. Vilja-aineille yliherkkiä varten varataan gluteenitonta ehtoollisleipää, joka valmistetaan riisistä tai maissista.
Suomessa käytettävät ehtoollisleivät valmistetaan Helsingin Diakonissalaitoksella. Sen keittiössä valmistuu noin kolme miljoonaa ehtoollisleipää vuodessa.
Lähteet:
Palvelkaa Herraa iloiten : jumalanpalveluksen opas
Ehtoolliselle osallistumisen helpottaminen keliaakikoille ja vehnäallergikoille. Kirkkohallituksen yleiskirje nro 21/2012 | http://www.kirkonpalvelijat.fi/media/Keliakia2012-21.pdf
Miljoonat ehtoollisleivät yhdestä pienestä…
Tupru- ja Kehrä-sarjat tosiaan muistuttavat toisiaan suuresti. Tuprun tuotanto aloitettiin ilmeisesti vuonna 1974, ja Kehrä aloitti sen "seuraajana" 1977.
Ilmeisesti sarjojen huomattavin ero on kuvioinnin pinnan rakenteessa. Tupru-sarjan pinta on ns. karkeampi ja urat syvempiä, kun taas Kehrän urat ovat matalampia. Astioissa on muitakin pieniä eroja, esim. Tupru-lautasien reuna on taittuvampi verrattuna ylöspäin kaartuvaan Kehrään.
Linkin takana on Designlasi-sivuston käyttäjien kommentteja, jotka saattavat auttaa erottamaan sarjojen astiat toisistaan: http://www.designlasi.com/forum/tupru-kehra
Kuvia kysesistä astioista ja tietoa niiden tuotantovuosista löytyy esim. kirjasta Nanny Still : design 45 anni (1996). Myös kirja Riihimäen lasi…
MARI-nimelle voidaan esittää kaksi alkuperää.
a)Tavallisimmin se mielletään raamatullisen Maria-nimen erääksi muunnelmaksi. Samaa alkuperää on myös Vanhan testamentin heprealainen Mirjam (2.Moos. 2:15, 4.Moos. 12). Alkukielisessä Uudessa testamentissa kreikkalainen nimimuoto on Μαριά / Maria tai Μαριάμ / Mariam. Nimen alkuperäinen merkitys on epäselvä, se on ehkä tarkoittanut ’vastahakoisuus’, ’katkeruus’. Mahdollinen on myös muinaisegyptiläinen alkuperä: sanajuuri mry ’rakastettu’, mr ’rakkaus’. On esitetty kolmaskin merkitys: 'olla kaunis', 'olla loistava'. Jeesuksen äidin nimenä Maria lienee suosituimpia naisennimiä, jolle myös on pyhimyskalentereissa omistettu useita päiviä. Meillä Suomessa Mari on sijoitettu heinäkuun 2. päivään,…
Otto–nimen juuret ovat Saksassa, se on muinaissaksalainen nimi, joka on tarkoittanut ’tilallista’ ja ’varakasta’. Otto on lyhennelmä nimistä ’Ottokar’ ja ’Ottomar’. Saksassa Otto on ollut monien hallitsijoiden nimi, esimerkiksi 900-luvulla vaikutti keisari Otto I Suuri. Samanniminen oli myös yhdistetyn Saksan luoja, ensimmäinen valtakunnankansleri Otto von Bismarck (1815-1898). Saksasta nimi kulkeutui Ranskaan, mistä normannit toivat sen Englantiin. Suomen almanakassa Otto on ollut jo 1700-luvulla.
Lähteitä: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, Wsoy: 1999
Vilkuna, Kustaa: Etunimet, Otava: 2005
Tuomas Kangasniemen artikkeli Rikosmyytti elää yhä: todellisuudessa rahan tuhoaminen on täysin laillista (Tekniikka & talous 30.9.2009, päiv.12.10.2010) http://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/rikosmyytti+elaa+yha+todellisuude… käsittelee tätä aihetta. Suomen Pankin lakimies Pekka Somerkosken mukaan ”laillisesti omistettujen ja omassa hallinnassa olevien seteleiden polttamisesta ei ole rangaistuskäytäntöä, joka olisi tiedossani”.
Tämän mukaan rangaistuksia setelien tuhoamisesta ei ole koskaan aiemminkaan säädetty eikä asiaan liittyviä kannanottoja, jotka sitoisivat poliisi- ja syyttäjäviranomaisia tai tuomioistuimia, ole Somerkosken mukaan mistään saatavissa.
Sen sijaan Somerkoski muistuttaa, että Suomen Pankki pitää rahan tahallista…
On laiva valmiin lähtöön -laulun sanat löytyvät ainakin seuraavista nuottikirjoista. Laulu tunnetaan myös Peppi Pitkätossun jäähyväislauluna.
Satusaari : musiikkimatka. 2005
Lasten kultainen laulukirja 1. 1992.
Musikantti : 3-4. 1996
Nuotit löytyvät Joensuun kaupunginkirjastosta ja ovat sieltä lainattavissa. Voit itse hakea laulun nimen mukaan Joensuun aineistorekisteristä:
http://jokunen.jns.fi/?formid=form2 kirjoittamalla nimekekenttään alkua laulun nimestä. Sieltä näet, missä nuotit sijaitsevat ja ovatko paikalla.
Tampereelle sijoittuvia romaaneita voit hakea pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta http://www.helmet.fi tekemällä asiasanahaun ja kirjoittamalla hakukenttään Tampere romaanit. Vastaavasti Tamperetta käsittelevää tietokirjallisuutta voidaan hakea kirjoittamalla hakukenttään esim. Tampere rakennuskulttuuri tai Tampere historia. Lisää Tampere-aiheista kaunokirjallisuutta voit hakea Kirjasammosta http://www.kirjasampo.fi .
Näin löydät mm. 1960-luvun Pispalaan sijoitetun Vartti, Riitta: Pispalan enkeli (1991); rikosromaanin Kirstilä, Pentti: Jäähyväiset lasihevoselle (1981); 1960-luvun Tampereelle sijoittuvan Salama, Hannu: Minä, Olli ja Orvokki (1975); 1920-luvun Tamperetta kuvaavan Laitinen, Tuure: Amurin poijaat (1973) sekä…
Finto.fi:n on koottu sanastoja, joita kirjastot käyttävät sisällönkuvailussa. YSO:ssa ja Kaunossa on myös kirjastoalalla käytettyä sanastoa.
Oppilaitosten kirjastojen sivuilla on sanastoja, esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston Tiedonhakusanasto, https://sites.uef.fi/tiedonhaku-kirjasto/kirjastosanasto/ ja Omnian Kirjastosanasto selkokielellä, https://omnia.verkkokirjasto.fi/-/kirjastosanasto-selkokielella
Kunta-alan sanastoa on TEPA-termipankissa, https://termipankki.fi/tepa/fi/ ja Valter -valtioneuvoston termipankissa, https://valter.sanakirja.fi/
Englanninkielisiä kirjastoalan sanastoja:
ODLIS Online Dictionary for Library and Information Science, https://odlis.abc-clio.com/
Alla olevassa australialaisessa monikielisessä kirjastoalan…
Tieliikennelain mukaan
"kuljettajan ja matkustajan on ajon aikana käytettävä istuinpaikalle asennettua turvavyötä tai heidän liikkumistaan estävää muuta turvalaitetta".
Liikenneturvan sivuston mukaan:
"Alle 15-vuotiaan turvavyön tai -laitteen käytöstä on vastuussa samassa autossa matkustavan lapsen holhooja tai huoltaja. Muulloin auton kuljettaja vastaa tällaisten matkustajien turvavyön käytöstä."
Maallikkotulkinnan mukaan 15 vuotta täyttäneet, terveet matkustajat vastaavat itse turvavyön käytöstään. Laki määrää kuitenkin esim. ilmoittamaan turvavyön käyttövelvollisuudesta linja-autossa.
Tieliikennelaissa sanotaan:
"ajoneuvon ovea ei saa avata eikä ajoneuvoon nousta, siitä poistua taikka sitä kuormata tai sen kuormaa purkaa siten, että…
Likert-asteikko on asennemittaustekniikka, jonka on kehittänyt Rensis Likert 1930-luvulla. Asteikkoa käsitellään esim. kirjassa Eskola, Antti: Sosiologian tutkimusmenetelmät 2.
Internetistä asteikosta löytyy tietoa mm. seuraavilta sivuilta:
http://www.uiah.fi/projects/metodi/060.htm#sanaaste
http://www.uta.fi/laitokset/hoito/wwwoppimateriaali/luku5c.html
http://trochim.human.cornell.edu/kb/scallik.htm
http://www.cultsock.ndirect.co.uk/MUHome/cshtml/index.html
http://coehp.idbsu.edu/siegle/te551/Likert.html
Sivuja löydät lisää esim. Google-haulla http://www.google.com/ hakusanalla likert
Seuraavista lehtiartikkeleista on varmaankin apua :
Askartelulehti 2007, nro 3, sivu 26-29 : Hauskat leikit eläinpuvuissa. Lasten eläinpuvut: pupu, kissa, karhu, koira, kettu.
Suuri käsityölehti 2007, nro 2, sivu 18-19, 62-64. Tegelberg, Tarja : Huimat rooliasut. Lasten roolipukuja: palomies, Zorro, ballerina ja jääprinsessa. - Ompelumallit kaava-arkilla.
Askartelulehti 2006, nro 2, sivu 46-47. Hyvä haltija... vaiko kaunis keiju? Hyvän haltijan naamiaisasu.
Askartelulehti 2006, nro 2, sivu 44-45. Robin Hood –naamiaisasu.
Muotimuksu 2004, nro 2, sivu 18-21, 32. Naamiaiset. Naamiaisasuja: kukko, kana, koira ja possu. - Ompelumallit kaava –arkilla.
Suuri käsityölehti 2004, nro 3, sivu 20-21, 61. Kolehmainen, Teija : Tervetuloa naamiaisiin!…
Pentti Lempiäisen ”Suuri etunimikirja” (WSOY, 1999) kertoo, että nimi ”Mimosa” on peräisin mimoosa-kukasta. Kukan nimi perustuu Lempiäisen mukaan kreikan sanaan ”mímos” (’näyttelijä’), joskin kukan nimi lienee lainattu latinan kautta. Dictionary.com osoitteessa http://dictionary.reference.com/browse/mimosa kertoo, että sana on tullut englannin kieleen latinasta joskus 1600- ja 1700-luvun vaihteessa. Näyttäisi siltä, ettei nimellä ole erityistä yhteyttä mytologiaan, sillä sitä ei löytynyt tutkimistani mytologiasanakirjoista. Lempiäisen mukaan kasvin on katsottu symboloivan herkkätuntoisuutta ja häveliäisyyttä, koska sen lehdet eivät kestä koskettelua.
Lasten kehitys –hakusanalla löytää varmasti Helmet-hausta parhaat lähteet aiheestasi.Tuloksena on useamman sadan kirjan ja muun materiaalin luettelo, jota voi jonkin verran karsia esim. kielen mukaan. Alla on joitakin yleisluonteisia kirjoja, joista toivottavasti on sinulle iloa ja hyötyä:
- Mitä jokaisen äidin täytyy tietää lapsensa ensimmäisestä ikävuodesta / [Penny Preston (2010)
- Lasten kanssa : ensimmäinen vuosi / Katerina Janouch (2010)
- Kotineuvola : terveys syntymästä kouluikään / Elina Hermanson (2012)
- From birth to sixteen : children's health, social, emotional, and linguistic development / Helen Cowie (2012)
- Vauva : ihmeellinen tarina elämän kahdesta ensimmäisestä vuodesta / Desmond Morris (2008)
Mannerheimin…
Iitu on alkuaan Iidan(Idan) kutsuma- ja hellittelynimi, kuten myös nimet Iita ja Iisa. Virallisena etunimenä Iitu on yleistynyt vuosituhannen vaihteessa. Vuosina 2000-2008 Iitu-nimeä on annettu 148 kertaa, kun heitä koko 1900-luvun aikana on nimetty 67.
Tiedot ovat kirjoista:
SAARIKALLE, Anne
Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. 2007.
VILKUNA, Kustaa
Etunimet. 4.uud.painos 2005.
