Runon kirjoittaja näyttäisi olevan Kari Mäkinen, nykyinen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa, eikä Hannu Salama. Kyseinen runo löytyy Mäkisen kokoelmasta ”Hämärässä kypsyy aamu” (Kirjapaja, 1986) sivulta 76. Se on julkaistu myös antologiassa ”Runo puhuu toivosta” (Kirjapaja, 1988). Sen sijaan Salaman kokoelmasta ”Punajuova” (Otava, 1985) kyseistä runoa ei ainakaan pikaisella silmäilyllä löytynyt, joten tekijä tuntuisi olevan melkoisen varmasti Mäkinen.
Suomessa vain pari kirjailijaa pystyy elättämään itsensä kirjoittamisella. Runoilijat ovat kirjailijoista huonotuloisimpia. Runoilija Tommi Parkko kertoo runoilijoiden toimeentulosta näin:
"Runoilijoiden alhaisesta toimeentulosta kertoo se, että kustantaja maksaa yleensä tekijälle runokirjan kirjoittamisesta noin 1 000–2 000 euroa ja kirjaa myydään 100–800 kappaletta. Runoilija siis tarvitsee hengenpitimikseen apurahoja ja muita töitä.
– Esimerkiksi oma toimeentuloni on koostunut viimeisten kymmenen vuoden aikana pääasiassa apurahoista ja luovan kirjoittamisen opettamisesta.
Tilanne on pakottanut runoilijat miettimään, missä oma osaaminen on tarpeellista ja miten sitä voi soveltaa. Parkko on auttanut heitä uuden kehittämisessä muun muassa…
Alla olevalle sivustolle on koottu Helsingin seudun webbikameroiden sijainteja. Luettelo ei varmaankaan ole täydellinen.
http://www.webinfo.fi/index.php?keyword=allmap&camera=1&area_id=12
Tietosuojavaltuutetun toimisto -sivustolta löytyy tietoa kameravalvonnan säätelystä:
http://www.tietosuoja.fi/fi/index/useinkysyttya/kameravalvonta.html
Leijona-sanan varhaisin kirjallinen esiintymä on jo ensimmäisessä kokonaisessa Raamatun suomennoksessa vuodelta 1642. Jellona taas ilmaantuu slangisanastoomme 1920-luvun vaiheilla.
Lähteet:
Raimo Jussila, Vanhat sanat : vanhan kirjasuomen esiintymiä
Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja
Anni Swanin satuja ovat kuvittaneet myös Kerttu Böök (Satuja osa 6 1923), A. Einola (Ilmarin matka kuuhun 1924, Unto Kaipainen (Kotavuoren satuja ja tarinoita 1957), N.O. Mether-Borgström (Jussi-poika Tonttulassa 1947), Maja Sidorow (Ihmeaapinen), Helga Sjöstedt (Kettu Repolainen, Jänis Vemmelsäären ja Kettu Repolaisen seikkailuja), Auvo Taivalvuo (Kesätarina Joulu-ukosta 1982, Vuorenkuninkaan poika 1982). Tarkemmat tiedot yllä mainituista teoksista löydät Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta osoitteessa https://kansalliskirjasto.finna.fi/Content/fennica. Hyödyllinen bibliografia vanhemmasta lastenkirjojen kuvituksesta on myös Maria Laukan toimittama kirja Satujen saari - suomalaista lastenkirjataidetta 1847-1960.
Joitain Maaria Leinosesta kirjoitettuja artikkeleita löytyy:
- Hietaniemi, Helena : Hyvää tekevä itku (ET lehti 1991 s. 34-37)
- Kirjailija-antologia : Suomen maakuntakirjailijat (1990)
-Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy teos : Lehtileikkeet : Maaria Leinonen
Kun säveltäjä René Staar oli säveltämässä teosta "Fragments of a Dream Play: the Growing Castle”, Olof Palme murhattiin. Maaliskuussa 1986 Staar alkoi säveltää teosta "Funeral Music for Olof Palme", jonka hän yhdisti osaksi ”Growing Castle” –teosta. Saman vuoden kesällä hän erotti "Funeral Music for Olof Palme" –sävellyksen itsenäiseksi teokseksi. Tämä on kuitenkin klassista musiikkia, ei jazzia. ”Growing Castle” –sävellystä ei löydy Turun kaupunginkirjastosta, eikä muista Suomen maakuntakirjastoista.
Myös jazz-artisti Nils Lindberg esitti omaa musiikkiaan Olof Palmen hautajaisissa.
HelMet-kirjastot tarjoavat 1.8.2012 alkaen asiakkaiden käyttöön OverDrive e-kirjapalvelun. OverDrivessa on kansainvälisiä bestsellereitä sähkökirjoina ja äänikirjoina, joita voi käyttää tietokoneella, puhelimella tai mobiililaitteella. Lainattava kirjallisuus on englannin- ja ruotsinkielistä.
Lisätietoa OverDrivesta:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/ajankohtaista/tiedote/ajankohtaista/uusi-…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Nyt/Uutiset/HelMetkirjaston_uusi_sahkokirjap…
Suomen tieteellisten kirjastojen yhteisluettelosta Lindasta löytyi viitteitä asiasanalla hoitoisuus.
Varsinaisesti psykiatriseen hoitotyöhön liittyviä löytyi tämä:
Raappana, Tuula
Skitsofreniapotilaan itsehoitoisuus avohoidossa / Tuula Raappana, Katri Oja-Lipasti
Seinäjoki : Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, <1998>
Luulisin, että näistäkin on hyötyä:
- Patientens vårdbehov : att förstå och mäta det omätbara/ Fagerström, Lisbeth. 2000
- Potilaan hoitoisuuden mittaaminen tehohoidossa. Pro gradu, Kuopion yo/ Pitkänen, Maija-Liisa. 2000
- Potilaiden hoidolliset tarpeet Turun yliopistollisessa keskussairaalassa/ Lepistö, Mervi ym. 1999
- Kirurgisen potilaan hoitoisuus. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri / Ojaniemi, Kati…
Tilastokeskuksen tuoreimmat tiedot asiasta ovat vuodelta 2017. Osoitteesta http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/ löytyvän StatFin-tietokannan Väestö 31.12. muuttujina Vuosi, Ikä, Siviilisääty ja Sukupuoli -taulukko kertoo, että 18 vuotta täyttänyttä väestöä oli 4 446 869 henkilöä ja heistä naimisissa 1 987 495. Naimisissa olevien prosenttiosuudeksi tulisi siten noin 44,7 % väestöstä. Lukuun eivät luonnollisestikaan sisälly eronneet, lasket tai rekisteröidyssä parisuhteessa olevat.
Ilmatieteen laitoksen sivuilla kerrotaan, että " Ilmoittamamme auringon nousu- ja laskuajat perustuvat yleisesti käytössä oleviin tähtitieteellisiin kaavoihin ja niistä johdettuihin laskuohjelmiin." https://ilmatieteenlaitos.fi/aurinko-ja-kuu#1
Ja koska erilaisilla verkkosivuistoilla voi tarkistaa, milloin aurinko nousee ja laskee esim. Helsingissä lokakuun ensimmäisenä päivänä, taustalla täytyy olla laskentakaavoja. Tällainen laskuri löytyy esimerkiksi täältä http://www.moisio.fi/taivas/aurinko.php?paikka=+helsinki&dy=1&mn=10&yr=…
Ilmatieteen laitoksen sivuilla mainitaan myös, että " Auringon nousu- ja laskuaikoja määritteleviä tähtitieteellisiä kaavoja on useita erilaisia." Yksi kaava löytyy teoksesta Tähtitieteen perusteet…
Periaatteessa Lukioihin pyrkimisessä ei ole ikärajaa. Opinnot edellyttävät perusopintojen oppimäärän tai vastaavan suorittamista.
Aikuisena kannattaa harkita aikuislukiota. Opintopolku sivustolla kerrotaan näin:
"Aikuisena voit suorittaa lukio-opintoja aikuislukiossa tai lukioiden aikuislinjoilla. Lisäksi voit suorittaa lukio-opintoja seuraavissa kansanopistoissa:
Itä-Hämeen opisto
Karkun evankelinen opisto
Oriveden opisto
Otavan opisto
Portaanpään kristillinen opisto
Raudaskylän kristillinen opisto.
Voit myös suorittaa aikuisten lukio-opintoja yksityisopiskelijana tai etälukiossa. Lisätietoja näistä saat suoraan lukioista" Opintopolku.fi
Lisätietoa voit saada mm. Studia messuilta Helsinki 23.-24.11.2022 https://studia.…
Analogiset tv-lähetykset kokonaisuudessaan loppuivat kaapeliverkoissa 29.2.2008. Antenniverkossa analogiset lähetykset päättyivät 31.8.2007.
Esimerkiksi YLE uutisoi analogisten lähetysten päättymisestä seuraavaa: https://yle.fi/a/3-5801220
Tarkoitatko Lizzie McGuire -kirjoja? Lizze-kirjoja en onnistunut löytämään. Eri kirjoittajien kirjoittamat Lizzie McGuire -kirjat perustuvat samannimiseen televisiosarjaan. Allaoleva järjestys perustuu vain suomennosten ilmestymisvuoteen.
Nolot treffit (2003)
Voi ei, äiti (2003)
Vaatteet vaihtoon (2004)
Yksityisetsivä McGuire (2004)
Ota iisisti, Kate (2004)
Villiä menoa (2004)
Testejä, testejä, testejä (2004)
Älykkötytön arvoitus (2005)
Koulun uusi kundi (2005)
Tiedeleirin tapaus (2005)
Särkyneitä sydämiä (2005)
Operaatio ihastus (2006, ei vielä ilmestynyt)
Japaniksi Jatta kirjoitettaisiin kolmella katakana-merkillä. Internetistä löytyy useita sivustoja, joissa katakana-merkit on lueteltu. Osoitteessa http://www.users.pjwstk.edu.pl/~s4087/katakana.html on näytetty myös merkkien kirjoitustapa.
Japanilaiset kirjoittaisivat nimen kolmella merkillä, jotka ovat 'ya', pieni 'tsu'-merkki ja 'ta'. 'Tsu' täytyy kirjoittaa pienellä, koska silloin se viittaa t-konsonantin kahdentamiseen eikä siis 'tsu'-äänteeseen. Wikipedian katakana-artikkelin loppuosassa löytyy joitakin esimerkkejä tapauksista, joissa 'tsu'-merkkiä on käytetty konsonantin kahdentamiseen esimerkiksi sanan 'intânetto' yhteydessä.
Linkit:
http://en.wikipedia.org/wiki/Katakana
http://www.learn-japanese.info/katakana.html
http://www.users…
Tuomas Piirosen kirjan Joulun lauluperinne : joululauluhakemisto mukaan näillä sanoilla alkava laulu ("Pikku tonttuset nää tänne") on Hilkka Virtasen "Tonttujen viesti". Kirjan mukaan siihen löytyy nuotti ja sanat lehdestä Alakansakoulu 1934:24 (Valistus).
Suomessa mehiläiset elävät yleensä mehiläistarhaajien tarjoamissa pesissä, mutta paikoin myös villinä esimerkiksi ontossa puussa. Erakkomehiläiset syövät mettä ja siitepölyä, mutta eivät tuota hunajaa.
Suomen mehiläishoitajien liiton sivuilta löytyy hyvin tietoa suomessa elävistä mesipistiäisistä:
https://www.mehilaishoitajat.fi/parvien-kiinniottajat/tunnista-mehilaisparvi/
Tieteelliseltä puolelta voisi tutkia Suomen pistiäistyöryhmän sivuja, joissa on monipuolisia linkkejä aiheeseen liittyen:
http://pistiaistyoryhma.myspecies.info/node/596
Runo on nimeltään "Maitoparran Petsamonmatka" (tai "Maitoparran Petsamon matka") ja se tunnetaan myös lauluna. Laulu alkaa: "Nyt ajan autolla mummolaan mummoni makeita maistamaan." Sanat on kirjoittanut Martti Korpilahti ja sävelmä on "vanha lastensävelmä" eli ilmeisesti kansansävelmä.
Runo sisältyy esimerkiksi Aarni Penttilän "Aapiskukkoon" (Gummerus, useita painoksia, 1. painos 1938) ja kirjaan "Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta" (WSOY, 1993, s. 215). Laulu sisältyy esimerkiksi nuottiin Korpilahti, Martti: "Varpunen : koulujen ja kotien lauluja" (Gummerus, 1926, s. 24-25) ja "Lasten omaan laulukirjaan", osaan 3 (toimittanut Aarne Porko, Fazer, 1963, s. 42-43). Näissä on nuotinnos kosketinsoittimelle ja molemmissa melkein samanlainen, mutta…
Tietoa rakennusten peruskorjauksesta, avustuksista ja lainoista löytyy internetistä julkishallinnon suomi.fi-portaalista:
http://suomi.fi/suomi/yleiset/a-o_hakemisto/?q=peruskorjaus&lang=fi&val…
Helsingin kaupungin (http://www.hel.fi/) tuesta omakotitalojen pesurkorjauksiin tietoa osoitteesta:
http://cat.teho.net/software/asuntoasiainosasto/e-site/?group=00000035&…
