Suurimmat ongelmat aakkosellisten luetteloiden käytössä aiheuttaa se, että sananvälien käsittelytapoja on kaksi: sanoittainen, jossa sananväli (tyhjämerkki, välilyönti) otetaan huomioon, ja kirjaimittainen, jossa se jätetään huomiotta. Standardi ei sano asiaa kovin selvästi, mutta ilmeinen tarkoitus on, että sanoittaisessa aakkostuksessa tyhjämerkin ajatellaan edeltävän kaikkia muita merkkejä.
Muut merkit jätetään yleensä huomiotta. Tämä koskee sellaisiakin merkkejä, jotka vastaavat sanoja, esim. & ja %, samoin kuin yhdysmerkkiä, lyhenteisiin kuuluvaa pistettä jne.
Näin aakkostaisin luettelosi:
ARES OY
AS EESTI AGA
AS OY RIIHIKATU/OULAISTEN LVI
EKO LVI OY
EKOPINTA
ISTEKKI OY
J.-STEEL OY
JAHI-PUTKI
M/V EUROPALINK, M/S
M/V MISTRAL
m/v…
Kun tehdään aineistohakua jostain määrätystä aiheesta tai määrättyä tutkimusta varten, on syytä miettiä, mitkä ovat ne keskeiset käsitteet, olennaiset palikat, jotka halutaan tiedonhakuun mukaan. Tutkimuksesi kohdalla ne ovat organisaatiomuutos ja työmotivaatio.
Olet varmasti jo jonkin verran kartoittanut alaa ja huomannut, että sekä työmotivaatiosta että organisaatiomuutoksesta löytyy aineistoa kummastakin erikseen, mutta kirjallisuutta, jossa nämä kaksi olisi yhdistetty ei niin vain löydä. Poikkeuksena on Olli Lehtisen gradu "Organisaatiomuutosten vaikutukset : organisaatiomuutosten vaikutukset henkilöstön kokemana sekä niiden yhteys yrityksen menestykseen" (Turun yliopisto, sosiologian laitos, 1995)
Jos kirjallisuutta ei tarkoilla…
Eteläpohjalaisia elämäkertoja -nimellä on ilmestynyt kolmiosainen kirjasarja. Ensimmäinen osa (A-L) ilmestyi kuitenkin vasta vuonna 1963, toinen osa (M-Ö) vuonna 1965 ja kolmas eli täydennysosa (A-Ö) vuonna 1994. Kaikki osat on kustantanut Etelä-Pohjanmaan maakuntaliitto.
Suomen Rahaliikkeen verkkokaupassa välillä 1928-1933 lyöty vastaava markan raha näyttäisi maksavan 14.90 €. https://suomenrahaliike.fi/Suomen-itsenaeisyys-markka-1928-1933-24K-kultaus. Markan arvoon vaikuttaa tietenkin sen kunto. Kuntoluokat löytyvät vaikkapa Holmaston julkaisemasta Suomen rahat 811-2009 arviohintoineen, joka löytyy Kouvolan pääkirjastosta.
Netistä löytyi sivustolta http://italian.about.com haulla (search) nicoletta seuraavasti: Origin: Derived from the Greek and Byzantine Nikolaos, composed from nikein, "to win", and from laòs, "people, multitude", and therefore means "winner of the people".
Name day: December 6 - in memory of St. Nicholas (died 350) eli 6. joulukuuta näyttäisi olevan nimipäivä.
Kirja on saatavissa ainakin Lahden, Ranuan ja Rovaniemen kirjastoista. Kaukolainapyynnön voi tehdä lähimmässä kirjastossa tai kätevästi sähköisellä lomakkeella omalla tietokoneella. Helsingin kaupunginkirjaston pääsivulta osoitteessa http://www.lib.hel.fi/ löytyy vasemmasta reunasta kohta Asiointi kirjastossa. Sitä klikkaamalla avautuvat alaotsikot Kaukopalvelu ja Kaukopalvelulomake asiakkaille. Lainan voi noutaa haluamastaan kirjastosta.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjan ”Sukunimet” mukaan Viipurin kaupunginosan nimi Hietala sekä Viipurin pitäjän laurij hetala saattavat liittyä sukunimiin Hietanen ja Hietamies. Toisaalta Hietala on sangen tavallinen talon- ja kylännimi varsinkin läntisillä murrealueilla niin pohjoisessa kuin myös etelässä mm. Toholammilla, Kuhmossa, Padasjoella, Orimattilassa ja Nastolassa. Sukunimenä Hietalaa löytyy lähes kaikkialta Suomesta.
Tarkempaa tietoa hieta-alkuisista nimistä löytyy teoksesta: Mikkonen Pirjo & Sirkka Paikkala: Sukunimet. Otava 2000.
Myös opinnäytteiden säilyttämiseen sovelleta säädös löytyy laista kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2007/20071433
23 §
Aineiston säilyttäminen ja poistaminen kokoelmista
Aineiston säilyttämisen edellyttämän kopioimisen ja muuntamisen toiseen muotoon tulee tapahtua siten, että kopioidun ja muunnetun aineiston tiedollinen, kuvallinen ja äänellinen sisältö vastaa alkuperäistä.
Aineiston säilyttämisestä vastaavalla laitoksella on oikeus poistaa kokoelmista huonokuntoinen tai teknisesti vanhentunut aineisto, josta on valmistettu uusi kappale säilytystä ja käyttöä varten, sekä muutoin käyttökelvoton tai tiedollisen, kuvallisen tai äänellisen sisältönsä menettänyt aineisto.
21 §:ssä on…
Siikajokilaakso-lehdessä 17.9.2007 (s. 4) on julkaistu Sari Junnonahon artikkeli "Rantsilan kirkon edustalla on piiskapuu". Sen mukaan piiskauspuu on Rantsilan kirkon lähettyvillä sijainnut kuiva mänty, joka on sittemmin kaadettu.
Samassa jutussa kerrotaan myös, että Sipolassa Punkerin kankaan saarnahuoneen lähettyvillä on ollut piiskapuu, johon vääryyden tekijät on sidottu heitä on rangaistu rikoksensa mukaan määrätyllä määrällä raipaniskuja.
Parasta kirjastoa Suomessa ei toistaiseksi ole valittu. Toisaalta erilaisia palkintoja myönnetään, esimerkiksi Vaasan kaupunginkirjasto sai vuoden 2010 kirjastokehittäjäpalkinnon http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2010/11/kirjastokehittajapalkinto.h… .
Vuonna 2009 vastaavan palkinnon sai Entressen kirjasto http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;29;37412;37482;116838 .
Jukka Haaviston säveltämä ja myös sanoittama laulu "Pilkkimään" löytyy Viola-tietokannan mukaan nuottikäsikirjoituksena Kansalliskirjaston kokoelmista. Kansalliskirjastosta voi tiedustella mahdollisuutta saada valokopio nuotista. Yhteystiedot Kansalliskirjaston asiakaspalveluun löytyvät alla olevasta linkistä.
Lähteet:
https://finna.fi
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/palvelut/jaljennepa…
Tuija Lehtinen on hyvin tuottelias viihdekirjailija. Hänen kirjojaan julkaisee kustannusosakeyhtiö Otava, jonka sivuilla (http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/j-l/lehtinen_tuija) häntä luonnehditaan näin:
"Tuija Lehtinen kirjoittaa sekä aikuisille että nuorisolle. Hänen kertojanotteensa on optimistinen ja valoisa, ja hän kuvaa nuorten nykytodellisuutta irtonaisen rennosti ja humoristisesti. Viihdyttävän pinnan alla on kirkasta ja terävää oivallusta elämästä ja ihmissuhteista."
Suurin osa Tuija Lehtisen tuotannosta on suunnattu eri ikäisille nuorille - sekä tytöille että pojille - ja pienempi osa aikuisille. Lehtisen kirjat kertovat sujuvaan tyyliin nykypäivän ihmisistä. Hänen viihdyttävää tekstiään on helppo lukea. Lehtinen on…
Antiikin ajan näytelmissä jumalia esiintyy henkilöinä jonkin verran, mutta varsinaisesti näytelmää, jossa olisivat jumalat päärooleissa ei ole säilynyt jälkipolville. Antiikin kreikkalaisten tragedioiden sisältö on kuitenkin lähes pelkästään mytologiaan pohjautuvaa, joten jumalat ovat läsnä näytelmien sisällössä ja tapahtumissa hyvin merkittävästi. Usein kuoro, joka on osana näytelmän rakennetta, kertoo jumalten rooleista tapahtumissa. Näytelmän oletetaan syntyneenkin osana uskonnollisia menoja. Kreikkalaisista suurimmat tragediankirjoittajat ovat Aiskhylos, Sofokles ja Euripides. Euripideen Bakkantit käsittelee Dionysioksen palvontaa, Euripideellä Hippolytos -näytelmässä esiintyvät Afrodite ja Artemis, Troijan naisissa Pallas Athenes ja…
Etsitty kirja on Seppo Porvalin kokoama Ritarit ilman ristiä (Apali, 2006). Siinä esitellään 83 Mannerheim-ristin saajaksi esitettyä sotilasta, joille tätä kunniamerkkiä ei kuitenkaan myönnetty.
Kirjastonhoitajan työhön vaaditaan korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu informaatiotutkimuksen opinnot. Informaatiotutkimus voi olla joko pää- tai sivuaineena. Tutkinnon voi suorittaa Tampereen ja Oulun yliopistoissa sekä Åbo Akademissa. Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa liiketalouden ammattikorkeakoulututkinnon tradenomi (AMK) kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelmassa.
Yleisten kirjastojen palkkaus määräytyy KVTESin mukaan (ks. lähdeluettelo). Kirjastonhoitajan palkkaan vaikuttavat monet asiat, esimerkiksi tehtävien vaativuus ja mahdollinen vuorotyö. Tiede- ja yliopistokirjastoissa palkat ovat jonkin verran korkeampia.
Kirjastonhoitajan koulutuksesta ja palkkauksesta on kysytty palvelussamme…
Suomalaisia kauhukirjoja ovat kirjoittaneet mm. Rick Hautala, Boris Hurtta, Kari Nenonen, Maarit Verronen (Älä maksa lautturille). Kannattaa myös tutustua teokseen "Viiltokuvia", jossa on suomalaisia kauhukertomuksia.
Tässä olisi kirjoja Italian mafian historiasta:
1) Lappalainen, Tomas: Maffia
(T. Fischer, 1999)
2) Sennis Eriksson, Livia: Det hedervärda samfundet: historien om Cosa Nostra
(Legus, 1995)
3) Ahtokivi, Ilkka: Joten me päätimme tappaa hänet: mafian historia
(Otava, 1994)
4) Saari, Ilkka: Tauti nimeltä mafia
(Hanki ja jää, 1992)
5) Lounekari, Merja: Sisilian mafia: synty, kehitys ja muotoutuminen yhteiskunnalliseksi instituutioksi
(Suomen rauhantutkimusyhdistys, 1991)
6) Peltonen-Rognoni, Pirkko: Ihmeellinen Italia
(WSOY, 1994)
7) Morton, James: Gangland international: an informal history of the mafia and other mobs in the twentieth century
(Warner Books, 1999)
Kirjojen saatavuustiedot selviävät osoitteesta
http://www.helmet.fi
Jos…
HelMet-kirjastoista on mahdollista lainata kirjoja myös ulkomaille. Vantaan kaupunginkirjaston ylläpitämä HelMa-palvelu (eli HelMet Maailmalla) mahdollistaa kirjastonkäytön myös ulkosuomalaisille.
Kirjaston ja asiakkaan välille laaditaan sopimus, jossa määritellään palvelun laajuus ja ehdot. Palvelun käyttöön tarvitset kirjastokortin. Kirjat toimitetaan postipakettina, max 20 nidettä/paketti. Kirjasto veloittaa asiakkaalta palvelumaksuna 30 euroa/paketti. Asiakas vastaa postimaksuista.
Tarkempaa tietoa palvelusta löytyy oheisen linkin kautta.
http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;135;137;217;395;52241
HelMet-kirjastoilla ei ole virallista yhteistyötä Zürichin Fennica-kirjaston kanssa.
Se on Martta Luostarisen runo KONFIRMAATIO
"Mene lapseni, astu elämääsi" olivat oikeat sanat.
(Tähän kysymykseen asiakas löysi itse vastauksen ennen meitä, tallennamme tiedon tänne muidenkin etsijöiden hyödyksi.)
Ritva Torapaisen teoksessa Oulun Paikannimet sivulla 268 kerrotaan, että Kiikelin ja Pikisaaren välissä sijaitseva Elban saari on esiintynyt kartassa ensimmäisen kerran vuonna 1876. Aikaisemmin, vuonna 1786, saari sijaitsi Pikivirrassa mantereen ja Pikisaaren välissä, ja se tunnettiin nimellä Virtakari. Pikkupojat viihtyivät saarella, kunnes uittomiehet ottivat sen käyttöönsä. Nykyään saari on kiinni Kiikelin saaressa.
Saaren nimestä kerrotaan muun muassa, että herramiehet olisivat menneet viettämään sinne kesäiltaa ja jääneet saarelle vangiksi aivan kuten Napoleon Elbaan. On myös kerrottu, että saari olisi ollut pirtun salainen varastointipaikka kieltolain aikaan ja nimeä pidetään pirtumiesten antamana. (Torapainen: Oulun paikannimet)
