Cd:ltä Sounds of the fascinating animal world löytyy 70 eri eläimen äänet, ja pitäisi olla myös ampiaisen surina. Cd on saatavilla kirjastossa, esim. Helmet-alueella, http://helmet.fi
HelMet-varausohjeet löytyvät, kun painat HelMet-aineistohaun etusivulla Ohjeita-kohtaa ja valitset sieltä Varausohjeet.
Varausilmoitus tulee asiakkaalle joko perinteisesti postina tai halutessa myös sähköpostitse. (Myöhästymismuistutuksia ei ainakaan vielä lähetetä sähköpostitse)
Jos haluat saada varausilmoituksesi sähköpostiisi, valitse HelMet-aineistohaussa 'Omat tietoni' ja sitten 'Muuta tietojasi' -kohdassa rastitat 'Haluan, että kirjasto lähettää varausilmoitukseni sähköpostitse' (laitathan tietoihisi siinä tapauksessa myös sähköpostiosoitteen, ellei sitä ole siellä jo). Muistathan vielä painaa 'Vahvista', jotta tietosi päivittyisivät kirjastojärjestelmään.
Catal Huyuk kaupungin ympärillä ei ilmeisesti ollut muuria, vaan talot oli rakennettu niin, että ne antoivat muurivaikutelman.
Lisää tietoa Catal Huyukistä löytyy m.m. näistä osoitteista (valitettavasti ainoastaan englanniksi):
http://www.smm.org/catal/home.html
http://www.focusmm.com/civcty/cathyk00.htm
http://www.bartleby.com/65/ca/CatalHuy.html
Teoksesta Kulacoglu, Belma, Gods and goddesses : Museum of Anatolian Civilizations / prepared by Belma Kulacoglu ; [translated by Jean Öztürk]. Ankara : Turkish Republic Ministry of Culture, 1992. löytyy tietoa alueelta löytyneestä arkeologisesta materiaalista.
Suomen jääkiekkomaajoukkueen 1995 voittama MM- pokaali on Suomen jääkiekkomuseossa. Museon osoite on Vapriikki, PL 487, 33101 Tampere, Puh. (03) 3146 6966.
Curt Lindström on tosiaan saanut myös henkilökohtaisen mitalin. Sen kohtalo ei ole tiedossa, kerrottiin jääkiekkomuseosta.
Todennäköisesti mitali on edelleen hänen omistuksessaan.
Marvi Jalo on kirjoittanut Hevostyttö -sarjaa, Ratsutyttö -sarjaa, Hituri -sarjaa, Kultakavio -sarjaa, Lumiponi-sarjaa,, Pappilan ponitytöt. Merja Jalo on kirjoittanut Haavikon ravitalli -sarjaa, Nummelan ponitalli -sarjaa, Nea -sarjaa, Markus -sarjaa. Yhdessä he ovat kirjoittaneet Koiratytöt -sarjaa, Jesse-sarjaa.
Voit etsiä sarjoja Kirjasammosta, Marvi Jalo, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175937704710 ja Merja Jalo, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf6c4db79-57f6-49a5-ba78-8…
Kadonneen kirjan voi korvata kirjastolle hankkimalla tilalle uuden vastaavan teoksen. Mikäli kirjaa ei ole saatavilla kirjakaupoista, kirjaston henkilökunta määrittelee korvaushinnan aineiston indeksikorotetun hankintahinnan perusteella. Korvaussumma on aina tapauskohtainen, siihen vaikuttaa myös se, kuinka paljon kirjaa on lainattu ennen sen katoamista. Asiasta kannattaa käydä keskustelemassa henkilökohtaisesti kirjastossa.
Lisää maksuista voit lukea Kuopion kaupunginkirjaston kotisivuilta www.kuopio.fi/kirjasto ja valitsemalla sieltä kohdan "Maksut ja korvaukset".
Kanadalainen Emilie –sarja ja sen jatko Emilien tytär perustuvat Arlette Cousturen menestysromaaneihin Les filles de Caleb ja Blanche. Kumpaakaan näistä ei ole toistaiseksi suomennettu.
http://muistikuvaputki.yle.fi/rouvaruutu/kanadalainen-sarja-90luvulta-e…
http://www.thecanadianencyclopedia.com/index.cfm?PgNm=TCE&Params=A1ARTA…
Satakirjastojen (Satakunnan kirjastojen) kuunnelmien luettelon löydät Satakirjastojen tietokannan kautta. Kirjoita Hakusanat-ruutuun kuunnelmat ja paina Hae-painiketta. Voit halutessasi rajata hakua esim. vain cd-levyillä oleviin kuunnelmiin (aineistolaji) ja/tai pelkästään aikuisten tai lasten osastoihin (osastot). Näitä tarkennuksia voi tehdä sivuston Tarkennettu haku -kohdassa.
http://www.satakirjastot.fi/
Kirjassa näyttäisi olevan aineksia aika moneen lajityyppiin. Wikipedian mukaan V. C. Andrewsin kirjoissa yhdistyvät goottikauhu ja perhekronikka. (http://fi.wikipedia.org/wiki/V._C._Andrews) Tosin kirjailijan kuoleman jälkeen (1986) hänen nimissään kirjat on kirjoittanut haamukirjailija (!) Andrew Neiderman.
Ehkä lähimmät lajityypit olisivat kauhu ja romantiikka. Scifin ja fantasiakirjallisuuden piirteitä kirjasta ei taida löytyä.
Kirjavälityksestä kerrottiin, että heillä on käytössään Hollannissa heitä varten tehty Combiplast-merkkinen muovituskone. Lisää tietoa täältä:
http://www.nbdbiblion.nl/tools/Default.asp?leesanoniem=/nbdbiblion/Docu…
Nelipyöräiset ajelurattaat eli trillat pysyivät varakkaimpia talonpoikaistaloja lukuunottamatta säätyläis- ja kaupunkilaiskulttuurin yksinoikeutena. Hyvän esimerkin niiden hintatasosta antaa Tuuloksen ajokaluteollisuutta ja sen historiaa käsittelevä Lauri Kauppilan kirja, jonka mukaan 1880-90-luvuilla Tuuloksen "rillat" maksoivat 200-225 markkaa ja 1900-luvun alussa 250-300 markkaa. Kaksipyöräisten pinnarattaiden ("turkulaisten" tai "kurikkalaisten") hinta näihin aikoihin oli 140-150 markkaa. Samuli Paulaharjun kurikkalaisia kärrymestareita ja heidän töitään käsittelevän kuvauksen perusteella tämän korkeammalle ei kaksipyöräisten rattaiden hinta kivunnutkaan: "Mutta entiset hyvät hinnat, puolitoistakin sataa markkaa kärryistä, olivat…
Aihe on herättänyt tutkijoiden keskuudessa keskustelua viime vuosina. Professori Heikki Ylikangas on esittänyt että n. 100 000 miestä jätettiin 1920-30 -luvuilla kokonaan kouluttamatta poliittisista syistä, mikä näkemys pyrittiin kumoamaan teoksessa Teloitettu totuus (Helsinki 2008). Pääsyä armeijaan ei periaatteessa rajoitettu, mutta upseerikoulutukseen hyväksymisessä otettiin huomioon myös asevelvollisen poliittinen luotettavuus. Sotien välisenä aikana kutsuntaluetteloissa oli merkintä "Kansalaiskunto", johon suojeluskunta ja paikallinen poliisi merkitsivät arvionsa asevelvollisen luotettavuudesta. Epäluotettaviksi merkittiin kommunistit tai muuten toiminnallaan epäluotettaviksi osoittautuneet. Erityistehtäviin, upseeri- ja…
”Suomalainen paikannimikirja” (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus , 2007) kertoo, että Nastolassa sijaitsevan kylän nimellä ”Villähde” on kaksi mahdollista alkuperää. Se perustunee ruotsinkieliseen nimeen ”Villähtis”. Alkuosa saattaisi olla viitata sanaan ”villi” merkityksessä ’rajusti pulppuava, aina vuotava’. Toisaalta vanhojen lähteiden mukaan nimi on saattanut olla alun perin ”Viljonlähde”. ”Viljo” taas merkitsisi ’kylmää, koleaa’. Nimen loppuosan kuvaamaa lähdettä ei ole pystytty paikallistamaan, mutta ehkä siellä on tosiaan joskus sijainnut rajusti pulppuava tai kylmä lähde.
Tarkoitat ehkä Antti Heikkilää. Hän on kirjoittanut kaksikin ravintoa käsittelevää kirjaa:
"Elämän paras aika", Rasalas,2002,ISBN 952-5421-03-1. Kirja näyttää käsittelevän mm. elämäntaitoa, stressiä, ravintoa ja glykeemistä indeksiä.
"Hyvän olon keittokirja : opas vähähiilihydraattiseen ja ravinteikkaaseen ruokavalioon", Rasalas, 2003, ISBN 952-5421-07-4. Kirja sisältää alaotsikkonsa mukaisesti ohjeita ruokavalioksi ja ruokaohjeita.
Kaarina Helakisasta löytyy artikkeli teoksista:
Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 4 / toimittaneet Vuokko Blinnikka, Kari Vaijärvi. [Hki] : Suomen kirjastoseura, 1987
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita / toim. Ismo Loivamaa. Helsinki : Kirjastopalvelu, 1995
Kaarina Helakisan kuolema vuonna 1998 uutisoitiin näin: http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto/9804/980421/9804210132.html
Aleksi-tietokannasta löytyneitä lehtiartikkeleita: Ahola, Suvi: Ymmärsi lasta, uudisti sadun nykyaikaiseksi, Helsingin Sanomat, 23.04.1998
Heikkilä-Halttunen, Päivi: Kaarina Helakisa 1946-1998: modernin suomalaisen sadun rohkea uudistaja. Onnimanni 2/1998
Virtanen, Heini: Satukirjailijan uskontunnustus. Kauneus ja terveys 12/1987
Haastatteluja:…
Karjulan etunimet ovat Uuno Eemeli. Viirilä kuuluu niihin Tuntemattoman sotilaan henkilöhahmoihin, joiden etunimiä ei mainita kirjassa. Karjula on sotilasarvoltaan everstiluutnantti ja Viirilä sotamies.
Kuningatar Viktoriasta löytyy ainakin seuraavat suomenkieliset kirjat:
Strachey, G. Lytton: "Kuningatar Viktoria" (1927)
Tingsten, Herbert: "Viktoria ja viktoriaanit" (1966). Tämä teos käsittelee sekä kuningatarta että viktoriaanista aikaa.
Lisäksi löytyvät seuraavat englanninkieliset teokset:
Strachey, Lytton: "Queen Victoria" (1984)
Duff, David: "Albert & Victoria" (1972)
Bolitho, Hector: "The reign of Queen Victoria" (1949)
Kaikki edellä mainitut teokset löytyvät ainakin Pasilan kirjaston kirjavarastosta.
Örmarkien kirja löytyy nimellä ”Konsta Karkkilan Hemmejä, Sandra Ristiinan Kokkosia” (1999) esimerkiksi Nummi-Pusulan pääkirjaston aikuistenosastolta. Tällä vastaushetkellä se on hakujärjestelmän mukaan jopa hyllyssä hyllypaikassa 99.31 ÖRM.
Sen sijaan teosta ”Sukua Kärkölästä” ei löytynyt mistään käyttämästäni tietokannasta. Oletko varma, että kirjan nimi on oikein? Erkki Apajalahti on kyllä kirjoittanut teoksen ”Genealogia Nils Jacobi”, joka käsittelee Apajalahden ja Lindqvistin sukuja. Myös sitä on Nummi-Pusulan pääkirjaston aikuistenosastolla hyllypaikassa 99.31 APA, ja nyt se on järjestelmän mukaan hylyssäkin.
Nummi-Pusulan kirjaston muuta aineistoa voit tarkastella osoitteesta http://nummi-pusula.verkkokirjasto.fi.
Kyseessä voisi olla Siv Widerbergin kuvakirja Olipa kerran isä ja äiti (WSOY, 1988).
Lastenkirjainstituutin (http://www.lastenkirjainstituutti.fi/) Onnet-tietokannassa kerrotaan kirjan juonesta näin: "Lillin ja Lallin isä ja äiti eivät halua tehdä sitä mitä pitäisi vaan kaikkea muuta: leikkiä ruoalla, potkia palloa kadulla, leikkiä tyynysotaa nukkumaan mennessä. Roolit ovat aivan nurinkurin! Ilman lapsia kodin arki ei sujuisi lainkaan."
