Nimi Pia on ollut suomenruotsalaisessa almanakassa vuodesta 1973.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on kysytty aiemminkin Pia-nimestä. Aiemmat vastaukset löytyvät tämän palvelun arkistosta. Esimerkiksi vastaus kysymykseen, mitä nimi Pia tarkoittaa löytyy vastaus osoitteesta: http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=15f0e4eb-9… .
Myös opinnäytteiden säilyttämiseen sovelleta säädös löytyy laista kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2007/20071433
23 §
Aineiston säilyttäminen ja poistaminen kokoelmista
Aineiston säilyttämisen edellyttämän kopioimisen ja muuntamisen toiseen muotoon tulee tapahtua siten, että kopioidun ja muunnetun aineiston tiedollinen, kuvallinen ja äänellinen sisältö vastaa alkuperäistä.
Aineiston säilyttämisestä vastaavalla laitoksella on oikeus poistaa kokoelmista huonokuntoinen tai teknisesti vanhentunut aineisto, josta on valmistettu uusi kappale säilytystä ja käyttöä varten, sekä muutoin käyttökelvoton tai tiedollisen, kuvallisen tai äänellisen sisältönsä menettänyt aineisto.
21 §:ssä on…
Heikki Ylikankaan kirjasta Tie Tampereelle (1993) löytyy maininta sivulta 496: [Sunnuntaina 7.4. Tampereella]"Kaupungin väestö näki ensi kerran valkoisen ratsun selässä istuvan ja kadulla ratsastavan Mannerheimin". Mannerheim seurasi taisteluiden kulkua maalis-huhtikuun vaihteessa Vehmaisista ja Messukylän kirkolta käsin. Vehmainen ja Messukylä kuuluivat kuitenkin tuohon aikaan Messukylän pitäjään. Ylikankaan kirjan lisäksi kansalaissodan tapahtumien kulkua selvitetään yksityiskohtaisesti mm. kirjassa Suomen vapaussota V : Tampereen hyökkäys, kirjoittanut W.A. Douglas v. 1925. Kummastakaan kirjasta ei selviä, missä Mannerheim majoittui.
Kansalaissodasta ja Mannerheimista löytyy runsaasti tietoa kirjoista ja muista lähteistä. Ohessa…
Kirjastokortin saadakseen on asioitava kirjastossa ja todistettava henkilöllisyytensä. Alle 15-vuotias saa kirjastokortin huoltajan tai toisen täysi-ikäisen vastuuhenkilön kirjallisella suostumuksella. Varauksen tekemiseen netissä tarvitaan kirjastokortti ja tunnusluku.
Kirjastokortin ja tunnusluvun hankkimisesta pääkaupunkiseudulla http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastokortti/
Jean M. Untinen-Auelin Maan lapset -sarjan osat ovat ilmestymisjärjestyksessä seuraavat:
Luolakarhun klaani, 1981
Hevosten laakso, 1982
Mammutin metsästäjät, 1985
Tasangon vaeltajat, 1990
Luolien suojatit, 2002
Maalattujen luolien maa, 2011
Lähde:
Aikuisten jatko- ja sarjakirjat (toim. Ulla Mononen, Avain, 2013)
Jan-nimiset henkilöt viettävät nimipäiväänsä samana päivänä kuin Jani, Johannes, Juhani ja Jussikin, eli 24.6., Johannes Kastajan päivänä.
Jan on monissa maissa vakiintunut nimi, joka pohjautuu raamatulliseen Johannes-nimeen.
Lähteet:
http://almanakka.helsinki.fi/fi/nimipaivat/nimipaivahaku.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jan
Kysymykseen vastatakseni vertailin keskenään teoksia Narnian tarinat (ISBN 951-1-16708-1) sekä Hopeinen tuoli (ISBN 951-1-04033-2) ja Narnian viimeinen taistelu (ISBN 951-1-05338-8). Kaksi jälkimmäistä kirjaa ovat esimerkkejä erillisniteistä, jotka ovat tässä tapauksessa teosten kolmansia painoksia vuodelta 1988. Suomentajana on toiminut molemmissa Kaarina Helakisa ja kuvituksesta on vastannut Pauline Baynes. Narnian tarinat on puolestaan vuonna 2000 Otavan suomeksi julkaisema yhteisnide, joka sisältää koko Narnia-sarjan yksissä kansissa. Tarinat noudattavat C.S. Lewisin itsensä määrittelemää, tarinallista aikajärjestystä, jossa teokset tulisi kirjailijan mukaan lukea. Järjestys on seuraavanlainen:
1. Taikurin sisarenpoika
2. Velho ja…
Suomen kielessä on sellaisia onomatopoeettis-deskriptiivisiä sanoja kuin savolais- ja karjalaismurteiden rankua (itkeä, huutaa, parkua), satakuntalainen ranguta (pyytää, mankua) ja rankuttaa (rääkyä, mankua, jankuttaa). Näitä lähellä olevia sanoja ovat esimerkiksi rinkua (kimeällä äänellä huutaa ja itkeä) ja rinkaista (kiljaista, kirkaista, parahtaa).
Lähde:
Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3
Kaikki Suomen presidentit ovat haudatut arkkuhautauksella. Kyösti Kallio on haudattu Nivalaan sukuhautaan, Svinhufvud Luumäelle myös sukuhautaansa. Kaikki muut Suomen edesmenneet presidentit on haudattu Hietaniemen hautausmaalle. Relander ja Ståhlberg lepäävät Hietaniemessä sukuhaudoissa kuin myös Paasikivi. Mannerheim lepää sankarihautojen keskellä, hän esitti toiveen jo talvisodan aikana saavansa viimeisen leposijansa sotilaidensa kanssa samaan paikkaan. Kaikki muut presidentit, Kekkonen, Koivisto, Ryti, Ahtisaari lepäävät Hietaniemen uutta kappelia vastapäätä. Myös kolumbaario sijaitsee presidenttien hautojen vastapäätä.
Tietoja yli 100-vuotiaiden lukumäärästä Suomessa löytyy Tilastokeskuksen tilastoista väestörakenne ja väestön ennakkotilasto. Väestörakennetilaston tiedot saadaan väestötietojärjestelmästä ja ne julkaistaan kerran vuodessa. Myös väestön ennakkotilaston tiedot ovat peräisin väestötietojärjestelmästä ja ne julkaistaan kuukausittain. Tässä vielä linkki tietokantataulukkoon, josta voit poimia luvut: Väestön ennakkotilasto, tietokantataulukko 11lj -- Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain. Tässä esimerkkipoiminta ajankohdalta 31.12.2024. Väestörakenne tarjoaa viimeisimmät viralliset luvut väestömäärästä. Vuotta 2024 koskevat luvut julkaistaan 4.4.2025: Tulevat julkaisut. Löydät tiedot tuolloin taulukosta 11rd -- Väestö iän (1-v…
Kansallisarkiston Digitaaliarkistosta löytyy ylioppilastehtäviä, mutta vain vuoteen 1969 asti:
http://digi.narc.fi/ylioppilastehtavat.html
Ylen Abitreenit-sivustolta löytyy yo-kokeita. Palveluun kirjaudutaan Ylen tunnuksilla:
Yo-kokeet: fysiikka | Fysiikka | Abitreenit | yle.fi
Yo-kokeet: kemia | Kemia | Abitreenit | yle.fi
Yo-kokeet: biologia | Biologia | Abitreenit | yle.fi
Kirjasta Fysiikan ylioppilastehtävät ratkaisuineen löytyvät aina tiettyjen vuosien tehtävät ja ratkaisut. Vanhimmasta, vuoden 1985 painoksesta löytyvät vuodet 1975-1985. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SFysiikan%20ylioppilasteht%…
Kemiasta on vastaava kirja, Kemian ylioppilastehtävät…
Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan munkki, eli upporasvassa paistettu vehnätaikinaleivonnainen, on saanut nimityksensä vertauskuvallisesti. Paistorasvassa ruskeaksi ja pyöreäksi pullistuvan leivonnaisen on ajateltu muistuttavan hyvin syönyttä ruskeakaapuista luostariveljeä eli munkkia.
Sana possu puolestaan on hellittelevälle tai lapsenomaiselle puheelle ominainen variantti sanasta porsas.
Possumunkin nimitys tulee sen porsasta muistuttuvasta ulkomuodosta. Possumunkki leivotaan porsaan muotoiseksi ja sille tehdään mahan alle taikinasta jalat.
Lähde:
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja.
Netistä osoitteesta http://www.otava.fi kohdasta kirjailijat löytyy tietoa
Anna-Leena Härkösestä. Toinen mahdollisuus on käyttää esim. Evreka-hakupalvelua (http://www.evreka.com/fi). Hakukenttään voi kirjoittaa hakusanaksi fraasi (lainausmerkeissä) "anna-leena härkönen".
Esim. osoitteessa http://www.saunalahti.fi/~makkeli/anna.html on artikkeli ko. kirjailijasta ja lisäksi vielä pieni lähdeluettelo, josta voi löytää lisää vinkkejä tiedon etsintään.
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy myös painettua tietoa Härkösestä, mm. lehtileikkeitä. Kokeilkaapa Pallas-Introa, Tampereen kaupunginkirjaston aineistotietokantaa netissä osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi:8000/ Valitkaa selaushaku ja ottakaa ns. pudotusvalikosta kohta asiasana ja…
Måns Gahrtonista löytyy tietoa esim. seuraavasta teoksesta:
Ulkomaisia nuortenkertojia. 1 : Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan / Mervi Koski
Kyseistä kirjaa löytyy lukuisista Helsingin kirjastoista, useimmista kuitenkin käsikirjastosta eli ne ovat luettavissa vain kirjastoissa. Lisätietoja osoitteesta www.helmet.fi
Valitettavasti Johan Unengesta en löytänyt edes pienimuotoista henkilöesittelyä, joka olisi suomenkielinen.
Ruotsiksi hänestä löytyy laajasti tietoa, esim.: http://www.bonniercarlsen.se/v2/writer.asp?id=11643 Sivuilta löytyy myös luettelo Unengen teoksista, joissa hän on ollut ainakin osatekijänä.
Klassisessa kaunokirjallisuudessa itsemurha esitetään jostain syystä usein traagisten naissankarien ratkaisuna elämän ylitsepääsemättömiin ongelmiin.
Klassisia itsemurhaan päätyviä kirjallisuuden hahmoja ovat Anna Karenina Leo Tolstoin samannimisessä romaanissa sekä Rouva Bovary, Gustave Flaubertin intohimojen ja ristiriitojen repimä naispäähenkilö.
Tuoreemmista teoksista voisi mainita Jeffrey Eugenidesin romaanin Virgin suicides - kauniina kuolleet, jossa itsemurhaan päätyy kokonainen sisarusjoukko.
Klassikko on tietysti myös Johann Wolfgang von Goethen romaani Nuoren Wertherin kärsimykset, jossa onnettomasti rakastunut nuorukainen lopulta ampuu itsensä.
Kaarina Helakisan teksti Peltipurkkilauluun löytyy esimerkiksi runokokoelmasta Annan ja Matiaksen laulut : Kaarina Helakisan lastenrunot vuosilta 1966-1988 (Otava, 1988), mutta Jukka Jarvolan sävellystä en valitettavasti onnistunut löytämään yhdestäkään nuottijulkaisusta.
Vuosittain ilmestyvästä ylioppilaiden kirjasta Spes patriae löytyvät ylioppilastutkinnon tehtävät. Kirjasarja on Pasilan kirjaston varastossa, sitä ei lainata, mutta koetehtävistä voi ottaa kopion.
Rob Kiddin kirjoittamasta 13-osaisesta Jack Sparrow -kirjasarjasta on tosiaan suomennettu vain seitsemän osaa. Suomennokset ovat vuosilta 2007-2009, joten voi olla, ettei kustantajalla ole suunnitelmissa jatkaa suomennosten julkaisemista.
Kustantajalta, eli Sanoma Magazines Finlandilta, on kysytty asiasta. Jos sitä kautta saadaan vastaus, välitän sen sinulle.
Cygnaeuksenkatu on saanut nimensä suomalaisen kansakoulun isäksi kutsutun kansakoulujen ylitarkastaja, Jyväskylän seminaarin johtaja, pappi Uno Cygnaeuksen (1810-1888) mukaan. Kadunnimi on vuodelta 1906. Nykyinen suomenkielinen muoto on vahvistettu vuonna 1928. Tätä ennen nimi tunnettiin muodossa Cygnaeuskatu (1909).
Tiedot löytyvät teoksesta Helsingin kadunnimet, https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kadunni…
