Kysyin tietoa Suomen murteiden sana-arkistosta, mutta sain vastauksen, että kysymykseenne on mahdotonta vastata. On vaikea sanoa, kuka on ollut sanonnan ensimmäinen käyttäjä.
Kirjastossa huumori kukkii kuten muissakin työyhteisöissä. Huumori liittyy paljolti työhön, huumoria syntyy mm. erilaisista asiakaspalvelutilanteiden väärinymmärryksistä ja -kuulemisista.
Kirjastomaailmaan liittyviä humoristisia sarjakuvia löytyy netistä, esim. Harri Oksasen tekemää http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastosarjakuva/ tai Unshelved http://www.unshelved.com/2002-2-16. Oksaselta löytyy myös kirjamuodossa kokoelma nimeltä Mikä signum.
Suomen kirjastoseuran perinnekeräyksen satoa on julkaistu vuonna 2000 ilmestyneessä kokoelmassa Kirjastokaskuja.
Kirjastolaiset suhtautua huumorilla omaan ammattikuntaansa, esimerkkinä tästä Kirjaston tädit http://www.kreodi.fi/artview.asp?ArticleID=369, hyllyttäjätyypit http://ilmanerapaivaa.…
Nurminen kuuluu 1800-luvun lopun uusiin nimiin. Se oli vielä 1900-luvun alun sukunimien otossa melko suosittu. 1900-luvun alussa Nurmisia asui linjan Kotka - Jyväskylä - Pori länsi- ja eteläpuolella lähes joka pitäjässä, runsaimmin Jämsässä, Hartolassa, Sysmässä, Hollolassa, Tampereen seudulla ja Nurmijärvellä. Sen sijaan 1800-luvun puoltaväliä vanhempia tietoja ei juuri ole: Jac. Nurminen 1848 Rautalampi. Nimen sisällön osalta viitataan kantasanaan nurmi. Nurmi yleistyi erityisesti 1800-luvun lupulla ja 1900-luvun alussa. Nurmi tunnetaan vanhana kylännimenä sekä talonnimenä. Nimen oletetaan pohjaavan nurmi-sanan yleiskieliseen merkitykseen.
Lähde: Mikkonen, Pirjo. Sukunimet. Otava 2000, Uusi suomalainen nimikirja. Otava 1988
Molemmat lausemuodot ovat oiken. Lausemerkitys on sama riippumatta siitä kumpaa ilmaisumuotoa käytetään. Ilmaisumuotojen välillä voi kuitenkin esiintyä painotuseroja.
Esitelmän tekeminen ei ole aina helppoa, mutta ehkä seuraavista vinkeistä on sinulle apua:
Tutkielman teosta ja kirjoittamisen tekniikasta on julkaistu monia oppaita. Tässä muutamia niistä:
Ekholm, Kai: Verkkoajan tutkielmantekijän opas
Ekholm, Kai: Tee gradu! Graduntekijän selviytymisopas
Ohjeita tutkielman kirjoittajille/Anneli Lieko & al.
Gothoni, René: Oletko neuvoton? Lohdutuksen sanoja tutkielman laatijalle
Kuten luettelosta huomaat, useimmat oppaat on suunnattu laajempien tutkielmien kirjoittajille, mutta voit toki soveltaa niitä esitelmien teossa. Helsingin kaupunginkirjastossa näitä oppaita löytyy luokasta 151.2. Hyviä oppaita löytyy myös verkosta, tässä pari vinkkiä:
http://www.uta.fi/laitokset/hoito/wwwoppimateriaali/
http…
Kannattaa myös tutustua kirjaston nimikirjakokoelmaan, sillä tällaisiin melko lyhyisiin vastauksiin ei saa mahdutettua kovinkaan paljon tietoa. Meo -nimestä ei löytynyt tietoa nimikirjoista, tämän palvelun arkistosta eikä muualtakaan netistä. Kasperi -nimi tulee keskiajan perimätiedosta, jonka mukaan Kaspar oli yksi Jeesuksen seimelle häntä kunnioittamaan tulleista tietäjistä. Eemil on lähtöisin roomalaisen Aemilius -ylimyssuvun nimestä. Katolisen kirkon pyhimysluettelossa on kolme Aemilius -nimistä marttyyripyhimystä.
Tämän palvelun arkistossa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx on kiintoisan näköisiä vastauksia, kokeile sanoilla emil, eemil, kasper, aemilius.
Aiheesi vaikuttaa mielenkiintoiselta, mutta kysymykseesi ei ole ollenkaan helppo vastata. Onhan sanottu, että jokainen kirjailija kirjoittaa omasta elämästään, vaikka aihe olisi näennäisesti etäinenkin. Sikäli siis melkeinpä minkä tahansa kaunokirjallisen teoksen voisi määritellä traumafiktioksi, joka tavalla tai toisella perustuu kirjoittajan kokemuksiin. Toisaalta, mitä suorempi yhteys tekstillä on kirjoittajan omaan kokemuspiiriin, sitä herkemmin teos ehkä luokitellaankin pikemmin henkilöhistoriaan kuin kaunokirjallisuuteen.
Ehkäpä sinun kannattaisikin lähestyä aihetta tutkimalla kirjailijoiden elämäkertoja ja etsimällä niistä viittauksia siihen, millä tavoin ja missä yhteydessä mikin teos on syntynyt. Aika yllättävätkin teokset…
Runon alkuperäinen saksankielinen versio ”Meiner Mutter” löytyy esimerkiksi Brechtin teoksesta ”Die Gedichte von Bertolt Brecht in einem Band” (Suhrkamp, 1981) sivulta 88. Runo alkaa sanoilla ”Als sie nun aus war, ließ man in Erde sie”. Laittamalla tuon alkupätkän Googleen saa näkyviin myös koko runon sanat, joskin on vaikea sanoa, onko ne julkaistu laillisesti eri sivustoilla.
Kaunokirjallisuutta on asiasanoitettu kymmenisen vuotta. Kirjaston tietokannasta voi hakea asiasanalla arkeologit ja rajata haun kaunokirjallisuuteen. Näin löytyi seuraavat kirjat:
• Viinikainen, Antero : Pentti Saarikosken toinen tuleminen, 2012
• Liksom, Rosa : Hytti nro 6, 2011
• Kangasharju, Kari : Virtojen valtiaat, 2011
• Haakana, Veikko : Seita lähtee liikkeelle, 2000
• Ylimaula, Anna-Maija : Viiriäinen sarkofagilla, 1998
• Koivusalo, Timo : Pekko ja outolintu, 1997
• Kiiskinen, Jyrki : Kaamos, 1997
Myös kaunokirjallisuuden verkkopalvelusta www.kirjasampo.fi voi hakea sanalla arkeologit.
Kirjailija Kari Hotakaisesta (s. 9.1.57) löydät tietoja Ritva Aarnion ja Ismo Loivamaan toimittamasta kirjasta Kotimaisia nykykertojia (1997). Kysy kirjaa lähikirjastostasi. Internetin kautta ei toistaiseksi tästä aiheesta tietoja löydy.
Kannattaa myös lukea Kari Hotakaisen romaani Klassikko - omaelämäkerrallinen romaani autoilevasta ja avoimesta kansasta. Sisältää päiväkirjan Oli ilo elää, mutta vaikea vaieta: merkintöjä vuosilta 1976-1990.(1997). Vaikka kirja irvaileekin julkkisten itsetilityksillä ja kaiken paljastavilla omaelämäkerrallisilla romaaneilla, siinä on silti totta toinen puoli.
Aiheestasi löytyy mm. seuraavia teoksia:
Kaisti, Riikka: Kalmarin unionin ajan kirkollisesta elämästä--Turku ja Kalmarin unioni - pohjolan suurvalta ja heräävä leijona--näyttely Turun tuomiokirkkomuseossa 13.6.1997-30.9.1998 // Nuorteva, Jussi: Suomalaisten ulkomainen opinkäynti ennen Turun akatemian perustamista 1640, [Suomen historiallinen seura], [Helsinki], 1997 // Palola, Ari-Pekka: Maunu Tavast ja Olavi Maununpoika--Turun piispat 1412-1460, Suomen kirkkohistoriallinen seura, Helsinki, 1997 // Monta tietä menneisyyteen, toimittajat: Leena Rossi ja Hanne Koivisto, Turun yliopisto, kulttuurihistoria, Turku, 1995 // Murroksia, toimittaneet Mika Kantola, Juha-Pekka Lehtonen, Markku Liuskari, [kirjoittajat: Risto Alapuro ... et al.] ,…
Tässä vinkkejä hauskoista ja jännittävistä kirjoista:
Clary, Julian: Me Ponnekkaat -sarja
Kunnas, Noora: Salmanterin Terttu ja minimerirosvot
Laajarinne, Jukka: Isä vaihtaa vapaalle; Uskomattomia selityksiä
Mikkelinen, Jerry: Maltti ja Valtti -kirjat
Montefiore, Santa: Lontoon kuninkaalliset kanit -sarja
Noronen, Paula: Yökoulu-sarja
Parvela, Timo: Maukka ja Väykkä -kirjat
Pilkey, Dav: Koiramies-kirjat
Pitkänen, Pasi: Kadonneiden eläinten saari
Reeve, Philip: Shen ja mopsit, Emily ja huvipuisto
Strid, Jakob Martin: Jättipäärynä joka kasvoi talon kokoiseksi
Troll: Mestarietsivät Peppunen -sarja
Kirjoille on hankala antaa yleispäteviä ikäsuosituksia, sillä lapset ovat hyvin erilaisia. Harry Potter- ja Kepler62 -sarjojen…
Itsenäisyyspäivän menu löytyy kirjasta nimeltä "Juhlaan: toimituskunta Maija Silvennoinen, Makujen maailma-sarja, kustantaja Weilin + Göös, 1999.
Kirjan saatavuuden voi tarkistaa Plussa-aineistotietokannasta osoitteesta http://www.libplussa.fi/
Itsenäisyyspäivän menu löytyy myös Nicehouse-portaalin linkistä: http://www.nicehouse.fi/keittio/juhlat/itsenais/itse.htm
"Metsä on meille suomalaisille tärkeä paikka. Asuminen melko hajallaan metsän keskellä on osa suomalaisuutta. Kiireisessä elämänrytmissä ja työpaineiden jälkeen luonnossa oleskelun koetaan rauhoittavan ja antavan uusia voimia.
Metsä tuottaa meille yhä myös tärkeimmät raaka-aineet aterioitamme varten. Yöttömän yön ansiosta marjoihin, sieniin ja yrtteihin kerääntyy erityisen…
Netissä olevan vapaan tietosanakirjan Wikipedian sivuilta löytyy suomenkielinen artikkeli Titanicista osoitteesta
http://fi.wikipedia.org/wiki/RMS_Titanic . Lisäksi löydät seuraavalta kotisivulta luotettavaa tietoa Titanicista: http://www.iitti.fi/ylaaste/kausa/ljaaskelainen/etusivu.htm .
Helmet-hausta löytyy julkaisu:
Kirja, kirjavampi, sanomalehti - ulkoasukierre ja suomalaisten sanomalehtien ulkoasu 1771-1994 / Pekka Mervola
http://www.helmet.fi
Helmetin lehtihaussa on linkit mikrofilmattuihin lehtiin sekä HelMet-varastolehtiluettelo. Pasilan kirjastosta löytyy 1920-luvun sanomalehtiä sekä mikrofilmattuna että alkuperäisessä muodossa.
http://www.helmet.fi/search~S2*fin/X
Pasilan kirjaston uutisaluelle mikrofilmeistä on mahdollista ottaa kopioita.
Laajempi kokoelma kotimaisia mikrofilmattuja sanomalehtiä löytyy Kansalliskirjaston Lehtisalista.
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/kansallis…
Juice Leskisen tuotannon tekijänoikeudet ovat kaiketi hänen perikunnallaan. Kannattaa ottaa yhteyttä Teostoon eli säveltäjien, sanoittajien, sovittajien ja musiikin kustantajien tekijänoikeusjärjestöön:
http://www.teosto.fi/fi/mika_teosto_on.html
Tietoa löytyy runsaastikin. Tässä muutama kirja:
- The Band Name Book / Noel Hudson (2008)
- A dictionary of rock and pop names : the rock and pop names encyclopedia from Aaliyah to ZZ Top / Mark Beech (2009)
Muutama tutkimuskin bändien nimistä on tehty:
- Ei nimi bändiä pahenna, jos ei bändi nimeään : kognitiiviskielitieteellinen kuvaus eteläpohjalaisten yhtyeiden nimistä ja nimien viesteistä / Anne Kulmala. (pro gradu, Jyväskylän yliopisto, 2006)
- Apocalypticaa stratovariuksella : tutkimus populaarimusiikin yhtyenimien ja genreajattelun yhteyksistä Soundi-lehden kautta / Ilari Hongisto. (sivulaudaturtyö, Turun yliopisto, 2004)
- Kuurna, Helmi ja Toveri : nimistön retroilmiöitä / Päivi Salo. (pro gradu, Helsingin yliopisto, 2007)
Tässä…
Olisiko kyseessä Irja Salla (oik. Taju Sallinen)? Hän oli stipendiaattina Saksassa heinäkuusta 1943 tammikuuhun 1944 ja julkaisi kokemustensa pohjalta kaksiosaisen teoksen, Rakkautta raunioilla: Matkapäiväkirja (WSOY 1944) ja Hävityksen keskellä: rakkautta raunioilla 2 (WSOY 1947). Aiheesta on julkaistu ainakin Hiidenkivi-lehden numerossa 1/2006 Katri Kivilaakson artikkeli otsikolla "'On kuin puhuisin tyhjyyteen' : Irja Sallan matkapäiväkirja sotaa käyvästä Saksasta". Em. kirjat löytyvät myös Sallan vuonna 1967 julkaistujen Koottujen teosten osista neljä ja viisi.
Irja Salla Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Irja_Salla.
Puistolan kirjaston aineisto on suurimmaksi osaksi varastossa remontin aikana, joten sitä ei mitä luultavimmin saa lainaan. Tikkurilan kirjastosta löytyvät kuitenkin ”Suuren käsityölehden” vanhatkin numerot, ja siellä on myös tuo kaipaamasi numero 1/2002. Järjestelmä on vain turhankin monimutkainen, sillä Vantaan lehdet ovat järjestelmässä erillään Helsingin lehdistä.
Kaipaamasi lehden voi varata Tikkurilasta mihin tahansa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen. Varauksen voi tehdä osoitteessa http://www.helmet.fi/record=b1096967~S9*fin. Varauksen tekemisen yhteydessä tulevalla listalla lehti on nimellä ”SKÄSIT 2002:1”. Varauksesta menee 50 sentin varausmaksu, joka maksetaan teoksen noutamisen yhteydessä.
Antiikin ajan näytelmissä jumalia esiintyy henkilöinä jonkin verran, mutta varsinaisesti näytelmää, jossa olisivat jumalat päärooleissa ei ole säilynyt jälkipolville. Antiikin kreikkalaisten tragedioiden sisältö on kuitenkin lähes pelkästään mytologiaan pohjautuvaa, joten jumalat ovat läsnä näytelmien sisällössä ja tapahtumissa hyvin merkittävästi. Usein kuoro, joka on osana näytelmän rakennetta, kertoo jumalten rooleista tapahtumissa. Näytelmän oletetaan syntyneenkin osana uskonnollisia menoja. Kreikkalaisista suurimmat tragediankirjoittajat ovat Aiskhylos, Sofokles ja Euripides. Euripideen Bakkantit käsittelee Dionysioksen palvontaa, Euripideellä Hippolytos -näytelmässä esiintyvät Afrodite ja Artemis, Troijan naisissa Pallas Athenes ja…
