Peruna sisältää pieniä määriä niasiinia. Niasiini on yhteisnimi nikotiinihapolle ja sen yhdisteille.
Niasiini on vesiliukoinen B-ryhmän vitamiini, jota elimistö pystyy valmistamaan tryptofaanista B6-vitamiinin eli pyridoksiinin avulla. Luonnossa niasiini esiintyy usein nikotiiniamidin (B3-vitamiini) muodossa. Se toimii koentsyyminä hiilihydraattien ja rasvojen hapetusreaktioissa, ylläpitää ruoansulatuselimistön ja hermoston toimintaa sekä estää ihotulehduksia. Parhaita niasiinin lähteitä ovat maito, liha, sisäelimet, kala, muna, täysjyvävilja, vehnänalkiot, palkokasvit, pähkinät, hiiva, hedelmät ja marjat. Perunan niasiinipitoisuus vaihtelee – lähteestä riippuen – välillä 0,2–0,6 mg/100 g.
Lähteet ja kirjallisuutta:
Anne…
Seuraavista teoksista löytyy tietoja eri kulttuurien juomatavoista:
Bengtsson, Niklas: Viini ja uskonnot. Helsinki : Helsinki University Press, 1998.
Teoksessa kuvataan mm. miten kristinusko, juutalaisuus ja Islam on suhtautunut ja suhtautuu viinin nauttimiseen.
Heinimäki, Jaakko: Harrasta viiniä : makuja ja tarinoita, pulloja ja pyhimyksiä. Helsinki : Kirjapaja, 2001.
Teos sisältää kristinuskon ja juutalaisuuden näkemyksiä viinistä raamatun ajasta nykypäivään.
Johnson, Hugh : Viinin tarina. Helsinki : Otava, 1990
Laaja kuvaus viinin historiasta kivikaudelta meidän päiviimme
Turunen, Ari: Humalan henki, eli, Juomatapojen tarina. Jyväskylä : Atena, 1999
Perehdyttää mm. alkoholiin liittyviin käyttäytymissääntöihin, tapoihin ja rituaaleihin.…
Rahan arvoon vaikuttaa mm. sen kuntoluokka, eli se, onko raha virheetön vai kulunut. Suomen rahat arviohintoineen 2005 –kirjan mukaan vuoden 1916 5-pennisen arvo on 1-5 euroa rahan kunnon mukaan. Tietoa eri aikojen ja maiden rahoista mm. Suomen numismaattisen yhdistyksen ja Suomen numismaatikkoliiton sivuilta:
http://www.snynumis.fi/
http://www.numismaatikko.fi/
Helsingissä aineiston kuljettaminen kirjastosta toiseen vie 2-3 arkipäivää. HelMet-kirjastojen sisällä kunnasta toiseen, esimerkiksi Espoosta Helsinkiin kuljetus vie 3-4 arkipäivää.
Varauksen saapumisen noutokirjastoon voi tarkistaa HelMetistä www.helmet.fi Omista tiedoista. Aineisto on noudettavissa kun sen tila on Noudettava viimeistään..
Suomeksi materiaalia näyttää olevan todella niukasti. Nuortenlehdissä kuten Suosikissa ja musiikkilehdissä kuten Basso-lehdessä käsitellään myös muotia ja tyyliä: http://www.basso.fi/digilehti/
Artikkelihaun avulla löysin seuraavanlaiset artikkelit:
Anna-lehden numerosta 8/2007 löytyy lyhyt artikkli Bling -tyylistä. Artikkeli nimi on "Katsoka tänne!".
Helsingin Sanomien NYT-liitteessä on julkaistu 31.3.2006 artikkeli samasta aiheesta eli Bling -tyylistä ja -kulttuurista. Artikkelin nimi on "Kilisee, kilisee. Mitä on bling-bling? Suomen blingein mies , Kapasiteettiyksikön Tasis, kertoo, miksi hiphopkulttuuriin kuuluu mahdoton pröystäily"
Image-lehden numerosta 9/2004 löytyy Kari Ala-Ilomäen artikkeli "Hiphopin uudet vaatteet". Artikkeli on…
Koska julkaisuajankohta ja lehti ovat epäselviä, artikkelia voi hakea ainoastaan tekijän, artikkelin nimen tai kohdehenkilön perusteella esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan aluetietokannasta Ostrobotniasta:
http://oukasrv6.ouka.fi:8000/?formid=free1
Tyrnävän peilipojasta eli Armas Pasasesta hakusanana voi käyttää esimerkiksi peilipoika, jolloin vastaukseksi tulee 15 viitettä. Myös Armas Pasasen nimelle voi hakea. Lisäksi kannattaa testata myös tekijää Pentti Portaankorvaa. Valitettavasti haun tulokset eivät vastaa kysymykseesi suoraan, mutta näistä lehtiartikkeleista voi löytyä viitteitä hakemaasi artikkeliin.
Muita lehtiartikkeleiden viitetietokantoja ovat Aleksi ja Arto, mutta hakutulokset näihin tietokantoihin eivät tuottaneet tulosta.…
"Oppiaineena fasismi" dokumentti ei ole saatavissa kirjastoista. Sitä on esitetty Teema-kanavalla 4 ja 6.10.12 ja nettikatseluaikakin on päättynyt 3.11.12. Ohjelmatietojen mukaan ei ainakaan lähiaikoina ole luvassa uusintoja.
Ylelle voi lähettää palautetta osoitteeseen: http://yle.fi/ohjelmat/info.
Kysymykseen vastatakseni vertailin keskenään teoksia Narnian tarinat (ISBN 951-1-16708-1) sekä Hopeinen tuoli (ISBN 951-1-04033-2) ja Narnian viimeinen taistelu (ISBN 951-1-05338-8). Kaksi jälkimmäistä kirjaa ovat esimerkkejä erillisniteistä, jotka ovat tässä tapauksessa teosten kolmansia painoksia vuodelta 1988. Suomentajana on toiminut molemmissa Kaarina Helakisa ja kuvituksesta on vastannut Pauline Baynes. Narnian tarinat on puolestaan vuonna 2000 Otavan suomeksi julkaisema yhteisnide, joka sisältää koko Narnia-sarjan yksissä kansissa. Tarinat noudattavat C.S. Lewisin itsensä määrittelemää, tarinallista aikajärjestystä, jossa teokset tulisi kirjailijan mukaan lukea. Järjestys on seuraavanlainen:
1. Taikurin sisarenpoika
2. Velho ja…
Suomessa mehiläiset elävät yleensä mehiläistarhaajien tarjoamissa pesissä, mutta paikoin myös villinä esimerkiksi ontossa puussa. Erakkomehiläiset syövät mettä ja siitepölyä, mutta eivät tuota hunajaa.
Suomen mehiläishoitajien liiton sivuilta löytyy hyvin tietoa suomessa elävistä mesipistiäisistä:
https://www.mehilaishoitajat.fi/parvien-kiinniottajat/tunnista-mehilaisparvi/
Tieteelliseltä puolelta voisi tutkia Suomen pistiäistyöryhmän sivuja, joissa on monipuolisia linkkejä aiheeseen liittyen:
http://pistiaistyoryhma.myspecies.info/node/596
Vantaan kaupunginkirjaston avoimet työpaikat ilmoitetaan haettavaksi kaupungin työnhakusivuilla osoitteessa https://www.tyonhaku.vantaa.fi/. Sivujen kautta voit myös hakea avoimiin tehtäviin. Enemmän kirjastoalan työpaikkoja löydät työhallinnon verkkosivuilta osoitteesta http://www.mol.fi/ sekä kirjastoalan ammattikalenterista osoitteessa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/ammattikalenteri/. Lyhyitä sijaisuuksia ja harjoittelupaikkoja voi tiedustella suoraan niistä kirjastoista joissa haluaisit työskennellä.
Kaj Korkea-ahon uudessa kirjassa Tummempaa tuolla puolen päähenkilö Christoffer kerää tietoja muinaisesta legendasta, oliosta nimeltä Raamt. Sanaa ei ole käännetty suomeksi alkuteoksesta Gräset är mörkare på andra sidan.
Lähde: https://www.tornio.fi/index.php?p=Syksy2012
Muuta tietoa en löytänyt Raamt –olennosta.
Alla olevalle sivustolle on koottu Helsingin seudun webbikameroiden sijainteja. Luettelo ei varmaankaan ole täydellinen.
http://www.webinfo.fi/index.php?keyword=allmap&camera=1&area_id=12
Tietosuojavaltuutetun toimisto -sivustolta löytyy tietoa kameravalvonnan säätelystä:
http://www.tietosuoja.fi/fi/index/useinkysyttya/kameravalvonta.html
Suosittelisin 1.-2. luokille hankittavaksi esim. kotimaisen Kirjava Kukko -sarjan kirjoja kuten Kari Levolan Rouslain -sarjaa (Pussauskoppi, Elämä jatkuu Rouslain jne.), Timo Parvelan Ella-kirjoja (Ella ja kiristäjä, Ella luokkaretkellä, Ella ja Pate ym.), Karo Hämäläisen Samuli, Helsingin herra sekä Eppu Nuotion Villilä-sarjaa (Villilän Vauhti, Villilän vauva). Samoin Kirkegaardin Kumi-Tarzan, Jacobssonin Lasse-kirjat, Finnen Kiljuset-sarja, Fogelin Pekka Puupää -kirjat sopivat hitaammille lukijoille ja naurattavat erityisesti poikia. Sinikka Nopolan Heinähattu ja Vilttitossu-kirjat, Uspenskin Fedja-kirjat ja Roald Dahlin Matilda sopivat myös.
3.-4. luokille: Colemanin Nettietsivät -sarja, Aapelin Vinski-kirjat, Tuula Kallioniemen…
Ilmatieteen laitoksen sivuilla kerrotaan, että " Ilmoittamamme auringon nousu- ja laskuajat perustuvat yleisesti käytössä oleviin tähtitieteellisiin kaavoihin ja niistä johdettuihin laskuohjelmiin." https://ilmatieteenlaitos.fi/aurinko-ja-kuu#1
Ja koska erilaisilla verkkosivuistoilla voi tarkistaa, milloin aurinko nousee ja laskee esim. Helsingissä lokakuun ensimmäisenä päivänä, taustalla täytyy olla laskentakaavoja. Tällainen laskuri löytyy esimerkiksi täältä http://www.moisio.fi/taivas/aurinko.php?paikka=+helsinki&dy=1&mn=10&yr=…
Ilmatieteen laitoksen sivuilla mainitaan myös, että " Auringon nousu- ja laskuaikoja määritteleviä tähtitieteellisiä kaavoja on useita erilaisia." Yksi kaava löytyy teoksesta Tähtitieteen perusteet…
Vino poikkipuu osoittaa ylöspäin Taivaan valtakuntaan.Niin sanottu ortodoksinen risti voi olla kolmipuinen (slaavilainen risti) tai kaksipuinen. Slaavilaisessa ristissä on alaosassa vinopuu ja yläosassa nimilaatta – I.N.R.I. (”Jeesus Nasaretilainen Juutalaisten Kuningas” ) Kaksipuisessa ristissä ei ole nimilaattaa. Alin poikkipuu muistuttaa kahdesta ryöväristä, jotka ristiinnaulittiin samaan aikaan Jeesuksen kanssa. Jeesuksesta katsottuna oikeanpuoleinen poikkipuun pää osoittaa ylöspäin – Taivaan valtakuntaan – muistuttaen Luukkaan evankeliumin sanoista: ”Toinen ristillä riippuvista pahantekijöistä herjasi hänkin Jeesusta. Hän sanoi: ”Etkö sinä ole Messias? Pelasta nyt itsesi ja meidät!” Mutta toinen moitti häntä: ”Etkö edes sinä…
Niin sanottua suojaikärajaa on rikoslain mukaan kaksi, 16 ja 18 vuotta.
Lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä säädetään rikoslain 20. luvun 6 § ja 7 §:ssä, jota täydentää rajoituspykälä 7 a §.
Myös 18 vuoden ikää voidaan pitää suojaikärajana, sillä laki suojaa perheensisäisen sekä luottamussuhteessa tai auktoriteettiasemassa tapahtuvalta seksuaaliselta hyväksikäytöltä (rikoslain luku 20, 5 §).
Sukupuoliyhteydestä lähisukulaiseen säädetään rikoslain 17. luvun 22 §:ssä. Sen toisessa momentissa säädetään: "Sukupuoliyhteydestä lähisukulaisten kesken ei tuomita henkilöä, joka on ollut sukupuoliyhteydessä oman vanhempansa tai tämän vanhemman kanssa ollessaan kahdeksaatoista vuotta nuorempi, eikä henkilöä, joka on…
Tietoa suomalaisten kirjailijoiden teoksista tehdyistä käännöksistä voi hakea Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta osoitteessa http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN.Kysymyksessä mainituista kirjailijoista Katja Kettua, Mia Kankimäkeä ja Antti Tuuria on käännetty englanniksi. Muita englanniksikin käännettyjä kirjailijoita ovat esimerkiksi Pajtim Statovci, Kari Hotakainen, Rosa Liksom ja Riikka Pulkkinen. Dekkaristeista mm. Leena Lehtolaisen, Seppo Jokisen ja Max Seeckin teoksia on käännetty englannin kielelle.
Kaarina Helakisa on kirjoittanut runon Hieno enkeli Tilta. Runo on ainakin Tuula Kortelaisen ja Riitta Tuloston toimittamassa runokokoelmassa Siivet enkelin (Otava 1995).
Ensimmäiset Koli-taiteilijat majoittuvat todennäköisesti koteihin. Tästä kertoo mm. Ahon vaimo Venny Soldan-Brofeldt seuraavasti: ” Kolin rinteellä asuttiin myös jonkin aikaa. Siellä oli satumaisen kaunista: niityt, haat, lehmisavut ilta-auringossa, taustalla siintävät vaarat. Talo oli vieraanvarainen ja kodikas. viihdyimme siellä hyvin”. Tämä kertomus, Kolin-matkasta löytyy mm. Elli Oinonen-Eden teoksesta Kolin taiteilijakareliaanit. Samaisesta teoksesta käy ilmi, että Kolin ensimmäinen matkailumaja avattiin käyttöön vuonna 1896. Kyseinen teos löytyy mm. Joensuun kaupunginkirjaston kokoelmista ja on lainattavissa.
