Runo on todellakin nimeltään Uhritie ja sen on kirjoittanut Vilho Rantanen. Koko runo kuuluu:
Uhrialttarille
sinut, rakas, vein.
Herran käskyn jälkeen
tämän kaiken tein.
Olit rakas mulle,
Herra tietää sen.
Alttarille laskin
sinut itkien.
Sopertelin siinä:
”Tyydyn kaikkehen,
ota kallein, ota
onni maallinen,
jos se vahingoksi
sielulleni lie,
jos se luotas minut
maailman teille vie.”
Runo löytyi Vilho Rantasen teoksesta Runot vuodelta 1972.
Opetus Jalkarannan kansakoulussa alkoi vuonna 1912, mutta koulutalo valmistui vasta seuraavana vuonna.
Päätös koulun perustamisesta oli tehty Hollolan kunnantuvalla pidetyssä kuntakokouksessa keväällä 1911. Koulurakennukseen tehtiin opetustilojen lisäksi kahden opettajan asunnot.
Lähde:
Lahden historia. 4, 1: Lahden kulttuurilaitosten historia : koululaitos, kirjasto ja liikunta. 2005. Sivu 30.
Juhani Pihlajan Lahti-käsikirjassa mainitaan, että 1912 avattiin Jalkarannan kansakoulu.
Nykyisen Jalkarannan koulun sivuilla kerrotaan, että Jalkarannan koulu on perustettu vuonna 1912 ja viettää tänä vuonna 100-vuotisjuhlaa.
http://www.edu.lahti.fi/jalkaranta
Kirjastovirkailijan tutkinnon jälkeen on mahdollista jatkaa kirjastoalan opintoja ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa.
Ammattikorkeakoulutusta kirjasto- ja tietopalvelualalle järjestetään Turussa täydennyskoulutuksena http://www.turkuamk.fi/fi/tutkinnot-ja-opiskelu/tutkinnot/kirjasto_ja_t… tai nuorten tutkintoon johtavana koulutuksena http://www.turkuamk.fi/fi/tutkinnot-ja-opiskelu/tutkinnot/kirjastojatie…,
samoin Seinäjoella http://www.seamk.fi/fi/Koulutus/Koulutusalat/AMK-tutkinnot/Kirjasto--ja…
sekä Oulussa http://www.oamk.fi/koulutus_ja_hakeminen/aikuiset/?ak_osio=kuvaus&lv=s2….
Yliopistotutkinnon voi suorittaa
Tampereella http://www.uta.fi/opiskelijaksi/valintaperusteet/sis/iti.html,
Oulussa http://www.oulu.fi/…
hei,
Tässä muutamia teoksia josta voisi olla apua:
Bengtsson, Niklas; Kauhua ja kirmailevia kummituksia - kotimaisen kauhun varhaisia vaiheita ja 90-luvun kauhukirjallisuutta.
Hänninen, Harto; Verikekkerit - kauhun käsikirja. Otava, Helsingissä, 1996.
Haamulinnan perillisiä - artikkeleita kauhufiktioststa. 1760-luvulta 1990-luvulle. Toim. Matti Savolainen ja Päivi Mehtonen. Kirjastopalvelu, Helsinki, 1992.
Fear itself - the horror fiction of Stephen King 1976-82. Edited by Tim Underwood & Chuck Miller. Pan books, London, 1990.
Kirjoja voit kysyä lähikirjastostasi Helsingissä.
Katso myös Makupalojen englanninkieliset kauhulinkit:
http://www.makupalat.fi/kirjat1b.htm
lisäksi:
http://www.aamulehti.fi/aikapeili/lehdet/20011202/sa11.shtml…
Reviisori-näytelmästä löytyy taustatietoa seuraavista teoksista:
Nabokov, Vladimir: Nikolai Gogol. 1969.
Kansojen kirjallisuus: 8. 1976.
Kirjojen sijainti- ja saatavuustiedot löytyvät Helsingin kaupunginkirjaston aineistotietokannasta
http://www.libplussa.fi/
Netistä löytyy kyseisestä näytelmästä tietoa englanniksi osoitteesta http://www.samizdat.com/gogol.html Chapter Seven: Dramatic Works
Juhani Niemi pohtii esseessään "Kirjallisuutemme Nobel-palkinnon taustaa - Palkittiinko vuonna 1939 Sillanpää vai Suomi?". Essee on Juhani Niemen vuonna 1988 ilmestyneestä esseekokoemasta "Lammas ja vuohipukki" sivuilla 94-101. Nähdäkseni Niemi tulee siihen johtopäätökseen, että Sillanpäälle palkinto myönnettiin sekä kirjallisista ansioista että ulkokirjallisista syistä. Suosittelen tutustumista Niemen esseeseen. Siinä viitataan myös muihin lähteisiin,joita Niemi on käyttänyt, mm. Kjell Espmarkin teos " Det litterära Nobelpriset",
Pekka Tarkan " Otavan historia", Anna von Hertzenin teos vuodelta 1955 nimeltään "F. E. Sillanpään Nobelin-palkinnon saanti ja Ruotsin-matka vv. 1939-40" sekä tutkijoista Panu Rajala. Rajala on laaja-alaisin…
Sitaatti on Robertson Daviesin romaanin Velho mieheksi sivulla 119. Tämän sitaatin suomentajaa ei kerrota, toisin kuin joittenkin muitten runojen kääntäjät, liekö sitten Marja Alopaeuksen itsensä suomentama. Kävin läpi kaikki HelMet-kirjastojen kokoelmien Emily Dickinson –suomennokset lukuun ottamatta Aila Meriluodon Kimeä metsä –kirjaa, jossa on joitakin Dickinsonin runoja, sitä kun en löytänyt. Tätä runoa ei ollut missään.
Et kerro, tarkoitatko klassista vai nykykreikkaa. Lopputuloksen kannalta tällä ei ole väliä, koska hakutulos ei niitä erittele, mutta sinun itsesi pitää ehkä kiinnittää tähän huomiota.
Suomen kansalliskirjaston kokoelma FENNICA https://finna.fi
on erinomainen tapa etsiä tällaista aineistoa. Valitse Haku, valitse hakutyyppi luokitus, ja kirjoita hakukenttään UDK:87 -1 (tarkoittaa luokituksessa kreikan ja latinan kielinen runous), jolloin saat hakutulokseksi kaiken Suomessa julkaistun alkukieleltään kreikkalaisen runouden, joka on julkaistu kirjoina. Mukana tulee myös latinasta käännetty, joten olepa tarkkana.
Saatuasi näin listatuksi kirjat voit tarkistaa saatavuuden kirjastostamme, http://www.helmet.fi/
Tämän lisäksi on tietenkin Ilias ja…
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Laitinen” perustuu muinaiseen germaaniseen henkilönnimeen, josta ovat peräisin esimerkiksi nimet ”Laitha” ja ”Laitu”. Nimen ”Laitinen” ja sen rinnakkaismuotojen ensimmäiset kirjalliset merkinnät ovat peräisin 1500-luvulta.
Tuntuu aika epätodennäköiseltä, että paikannimen ”Laitse” taustalla olisi sama germaaninen henkilönnimi. Osoitteesta http://www.laitseloss.ee/en/ löytyvä sivusto kertoo, että sen saksankielinen nimi on ”Laitz”. Saman lähteen 1200-luvulla nimi on esiintynyt muodossa ”Ladise”.
Kirjastopedagogi on varsin uusi ammattinimike. Tällä nimikkeellä työskenteleviä on löytyy ainakin Espoosta, Keravalta, Lappeenrannasta ja Seinäjoelta.
Tällä hetkellä (6.10.2020) Keravalle haettavan kirjastopedagogin koulutusvaatimus on soveltuva korkeakoulututkinto, pedagoginen ja/tai kirjasto-osaaminen ja kokemus luetaan eduksi. Sama soveltuva korkeakoulututkinto on ollut vaatimuksena myös meidän paikkoihimme Espoossa. Kirjastokokemus tai -koulutus on yleensä eduksi, mutta ei siis vaatimus.
Et siis tarvitse välttämättä mitään lisäkoulutusta. Vaatimukset voivat tietysti vaihdella tehtävän mukaan. Seuraa kirjastoalan työpaikkailmoituksia, tervetuloa alalle!
Rivit ovat Eino Leinon runon Vapauden vilja (1919) kolmas säkeistö.
Voit lukea koko runon esimerkiksi alla olevista linkeistä Kansalliskirjaston digitoimiin aineistoihin.
Suomalainen Suomi 4/1919
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1369188?term=vapaud…
Eino Leino: Ajatar (1920)
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100602/Ajatar_tietovirsia.p…
Noutamattomasta varauksesta peritään 2€ maksu jos sitä ei ole lainattu viimeistään saapumisilmoituksessa mainittuna päivänä. Varauksen noutoaika on normaalisti seitsemän päivää. Kirjastoautoissa noutoaika on kuitenkin pidempi autojen erilaisista aikatauluista johtuen.
Varausta ei voi enää perua kun se on jo matkalla tai saapunut kirjastoon. Voitte ottaa yhteyttä noutopaikaksi valittuun kirjastoon ja ilmoittaa, että ette tarvitse enää kyseistä kirjaa. Tämä täytyy kuitenkin tehdä ennen kuin viimeinen noutopäivä menee umpeen, muuten noutamattomasta varauksesta peritään maksu.
Vaski-kirjastojen käyttösäännöt ja maksut:
https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana#holds
https://vaski.finna.fi/themes/custom/files/vaski_maksut_2021.pdf…
Kirjailija on Roger Hargreaves. Muita hahmoja ovat mm. Ammu, Ärjy ja Hirnu. Näitä kirjoja ei ola saatavilla enää pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista, mutta kirjailijan suomen- ja englanninkielisiä teoksia saa tilattua kotikirjastoon kaukolainaamalla.
Verneri (17.8. (1929-). Pohjana on muinaissaksan Werner 'varnilaissotajoukon johtaja'; varnit oli germaaninen kansanheimo. Suomeen Verneri on otettu suoraan Ruotsin almanakasta, johon se tuli 1776.
Etunimistä saa lisää tietoja esim. julkaisusta:
Etunimet / Kustaa Vilkuna ; avustajat: Marketta Huitu ja Pirjo Mikkonen. - Helsinki : Otava, 2003.
Englantilaiselta kirjailijalta Samuel Richardsonilta on suomeksi ilmestynyt kaksi kirjaa: Pamela vainottuna 1919 (alkup. Pamela, or Virtue rewarded, Part 1. 1740) ja Pamela naimisissa 1923 (alkup. Pamela, or Virtue rewarded, Part 2. 1740). Uusia painoksia näistä ei tietääksemme ole tehty. Molempia kirjoja on saatavilla suurimmista kirjastoista.
Wiona-nimeä en lähteistä onnistunut löytämään aivan sellaisenaan, mutta samantyyppisiä nimiä löytyy jonkun verran. Winona on alkujaan intiaaninimi, joka merkitsee vanhinta tytärtä. Viona on Vianna-nimen muunnos, ja Vianna palautuu puolestaan pyhimysnimi Vivianaan. (lähteet: http://www.babynames.com/, http://www.thinkbabynames.com/)
Kyseessä oleva laulu on Heikki Sarmannon "Ja tuuli käy", jonka sanat alkavat Huokaa tuuli lauluaan, kuuta pilveen peittelee..
Laulu löytyy ainakin musiikin oppikirjasta Musiikin aika 5-6 / Leena-Maija Alho, Soili Perkiö, Osmo Rautanen. - WSOY 1987
Emme onnistuneet löytämään tietoa Kunelius-nimestä kirjaston nimikirjoista. Nimi vaikuttaisi kuitenkin olevan ruotsinkielistä alkuperää. Neuvoisimmekin ottamaan yhteyttä suoraan Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimistöneuvontaan, yhteystiedot löydät täältä: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=181 . Neuvonta on heinäkuun ajan suljettuna, mutta elokuussa neuvontanumeroon voi jälleen soittaa. Toivottavasti sukunimen alkuperä selviää!
Astrid Lindgrenin lastenromaaniin "Vaahteranmäen Eemeli" perustuvan näytelmän esitysoikeussopimuksia hoitaa Näytelmäkulma. Näytelmän tiedot löytyvät agentuurin sivuston Näytelmät ja kirjailijat -alalehdellä olevasta hausta sekä kirjailijan että teoksen nimellä. Näytelmäkulma hoitaa myös muiden Lindgrenin teoksiin perustuvien näytelmien esitysoikeuksia.
http://www.dramacorner.fi/index.php?option=com_frontpage&Itemid=1
