Monissa suuremmissa kirjastoissa on lasten kuvakirjoissa otettu erikseen tunteita käsittelevät kuvakirjat. Kannattaa kysyä kirjastostasi, onko heillä ne erillisessä paikassa, jolloin paikallaolevat löytyvät helposti.
Tässä joitain tunteita käsitteleviä kuvakirjoja:
-Kaapo Kanin känkkäränkkä / kirjoittanut M. Christina Butler (kiukku, kiukuttelu)
-Onni-poika tahtoo kaiken / Sanna Pelliccioni (kiukku, kiukuttelu)
-Jakke ja Simo / Anneli Kanto (pettymys)
-Tuleeko vaari vielä takaisin? / Timo Parvela (suru, kuolema)
-Ville Vilkastuksen tunneseikkailu / Tiina Holmberg (empatia)
-Tänään olen aurinkoinen / Gillian Shields, Georgie Birkett (ilo, suru, vihaisuus)
-Paavo on reilu kaveri / Thierry Robberecht (ilkeys, ystävällisyys)
Lisää löytyy…
Kukaan tuskin pystyy antamaan vastausta tällaiseen kysymykseen, koska mikä tahansa sodan asteelle yltyvä konflikti merkitsee yleensä myös lainsäädäntöön tehtäviä muutoksia, joilla rauhanajan oloissa merkityksettömistä asioista tehdään sotilaallisia johtopäätöksiä.
Suomalaisten siviilipalvelusmiesten roolia mahdollisessa konfliktissa on vaikea ennakoida senkään takia, että varusmiespalvelun välttämiseen on tunnetusti eri motiiveja. On epätodennäköistä, että eettisin syin siviilipalveluksen valinnutta värvättäisiin kovin herkästi armeijaan, mutta siviilihallinnon puolella esimerkiksi kysyjän mainitsema muodollinen pätevyys todennäköisesti katsottaisiin hyödylliseksi ja johtaisi sivarinkin osoittamiseen johonkin sodanaikaiseen tehtävään. Jos…
Tarkoittanet Reijo Lumisalmin säveltämää ja sanoittamaa kappaletta Ystävälle, joka on kuultavissa Jamppa Tuomisen esittämänä lukuisilta äänitteiltä.
Valitettavasti valssin nuottia ei ole julkaistu missään nuottikokoelmassa eikä myöskään erillisenä nuottina.
https://finna.fi
Jean Untinen-Auel ei ole julkaissut ainakaan vielä jatko-osia Luolakarhun klaani -sarjaan. Netissä kyllä liikkuu huhuja jopa kuudennesta osasta, mutta huhut voivat perustua pelkälle toiveajattelulle. Auelin kirjojen kustantaja on Random House (http://www.randomhouse.com ); sen luetteloa kannattaa aika ajoin käydä katsomassa. Ja ihailijasivuille varmaan myös tulee tieto heti, kun kirja ilmestyy englanniksi: http://www.geocities.com/~auelpage/auel.html.
Olemme tarkistaneet mm. seuraavista teoksista:
Kalevi Kuitunen: Antikvaarisen kirjallisuuden käsikirja (1999), Kirja Suomessa 500 vuotta (1991), Kirja Suomessa (1988), Suomen kirjallisuus 1939-1943 (1952),
Puukko, Antti: Suomalainen raamattumme (1946) ja Bibliophilos, vuodet 42-43.
Tietoa painoksen kappalemäärästä ei löytynyt.
Kalevi Kuitunen kertoo pyrkineensä selvittämään myös painosmäärät, mutta hänen mukaansa tietoa on usein vaikea löytää, eikä hänenkään kirjassaan kysymästäsi teoksesta ole mainintaa painosmäärästä.
Kannattaa varmaankin ottaa yhteyttä WSOY:hyn. WSOY:n yhteystiedot:
WSOY:n pääkonttori
Bulevardi 12–14, PL 222, 00121 Helsinki
Puh. (09) 616 81, Fax (09) 6168 3560
Ariel on hepreaa ja merkitsee käännettynä "Jumalan leijonaa". Alun perin se on sukupuolineutraali nimi, vaikka etenkin englanninkielisessä maailmassa se mielletään nykyään useammin feminiiniseksi.
Ks. esim. Behind the name: https://www.behindthename.com/name/ariel
Kappale "Hämärän prinsessa" on alunperin ilmestynyt LP-levyllä "Laivat" vuonna 1985. Levyn kustantaja on AAB Tuotanto, kustantajan tuotenumero AABLP 101.
Uusintajulkaisuna ilmestyneessä CD-levyssä "Laivat" (v. -98) -kappaleen kustantajaksi mainitaan kuitenkin sekä AAB Tuotanto että Love Kustannus, ja levyn tuotenumero on JHNCD2522.
Maija Hirvosen teos Salanimet ja nimimerkit (SKS 2000)kertoo Sarnosta seuraavaa: Sarno, Helena oikea nimi Simola, Helena; ainoa teos Valkoinen myrkky 1931, lähde Salava, L.A.: Kirjallisia salanimiä ja nimimerkkejä. Painamaton, jäänyt keskeneräiseksi. Ulottuu n. vuoteen 1960 (SKS:n kirjasto).
Muutamia uusia lasten loru- ja runokirjoja.
Marttinen, Tittamari : Ilmapallomeri. - Tammi, 2001.
Onnenpäiviä : runoja lapsen juhlaan / koonnut Päivi Heikkilä-Halttunen. - WSOY, 2005.
Peura, Maria: Mimmi Moun ilotaika. - Tammi, 2004.
Tammen kultainen lastenrunokirja / toimittanut Ismo Loivamaa. - Tammi, 2005.
Västäräkki vääräsääri ja yli 600 muuta suomalaista lastenlorua, kansanrunoa ja hokemaa / koonnut Mervi Koski. - Karisto, 2004.
Aikakoneen http://www.aikakone.org/uudet.htm mukaan Eeva Andersson oli kirjoittamassa v.2001 sarjaan Viimeinen papitar -nimistä jatko-osaa, mutta ei se ole ilmestynyt. Tämä on tarkistettu luettelosta https://finna.fi joka sisältää tiedot Suomessa painetuista tai muuten valmistetuista kirjoista, lehdistä, sarjoista, kartoista, audiovisuaalisesta aineistosta sekä elektronisista tallenteista sekä ennakkotietoja lähiaikoina ilmestyvistä julkaisuista.
Katja Ketun romaanista Kätilö on julkaistu useita arvosteluja. Tässä tiedot muutamista:
Antti Majander: Kuolema kolkuttaa elämän äärimmilleen, Helsingin sanomat, 2011-10-08, C2
http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Kuolema+kolkuttaa+el%C3%A4m%C3%A4n+%C…
Kaisu Mikkola, Naisia Kuolleen Miehen Vuonolla, Parnasso, 61(2011): 5, s. 62-63
http://www.parnasso.fi/kritiikit/2011-10/1788/
Salla Simukka, Hullu rakkaus, Suomen kuvalehti, 95(2011): 43, s. 64
Salli Huotilainen, Rakkauden ja kuoleman romaani, Etelä-Saimaa, 10.1.2012
http://www.esaimaa.fi/Kulttuuri---Kirjat/2012/01/10/Rakkauden+ja+kuolem…
Lisää linkkejä netistä löytyviin kirja-arvosteluihin voit katsoa Makupalat-linkkikirjastosta:
http://www.makupalat.fi/Linkkikirjasto.aspx?wordID=b12b2fe3-…
"Nyt saat salaisuuteni. Se on hyvin yksinkertainen: Ainoastaan sydämellään näkee hyvin. Tärkeimpiä asioita ei näe silmillä."
Saint-Exupéry, Antoine de: Pikku Prinssi
Porvoo, WSOY, 23. p 1998
suom. Irma Packalén
Tuija Lehtisestä löytyy tietoa esimerkiksi kirjasta: Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän : Plättä-voittajat 1975-1995, joka on ilmestynyt vuonna 1997 ja kirjasta Kotimaisia nykykertojia 1-2, jonka uudistettu painos on ilmestynyt vuonna 2003. Lisäksi Tuija Lehtinen kertoo itsestään Suomen nuorisokirjailijat -nettimatrikkelissa http://www.nuorisokirjailijat.f/main.php?s=k&k=24 Samassa nettimatrikkelissa on mainittu myös joitakin vanhempia kirjoja, joissa käsitellään Tuija Lehtistä ja hänen tuotantoaan. Kustannusosakeyhtiö Otavan sivuilla http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/j-l/lehtinen_tuija/fi_FI/leh… kerrotaan myös kirjailijasta. Tuija Lehtisen haastatteluja aikakauslehdissä löytyi Aleksi -tietokannasta kaksi:…
Yleisradion äänitetietokannasta Fono.fistä selviää, että Liisa Linko-Malmio on tehnyt useita kymmeniä esiintymisiä eri äänitteillä. Äänitykset ovat kuitenkin Yleisradion äänitteitä ja ääninauhoja, jotka eivät ole julkisessä käytössä.
Näistä äänitteistä ei ilmeisesti ole tehty kokoelmia kaupalliseen käyttöön, sillä muutamien suurimpien sekä klassiseen musiikkiin erikoistuneiden verkkokauppojen sivuilta ei löytynyt hakutuloksia hänen nimellään.
Entisenä kielenhuoltajana uskaltaisin sanoa, että "syvästi koskettuneena" ei ole hyvää suomen kieltä. Minäkin epäilisin kyseisen sanan ymmärrettävyyttä. Kaunis lopetus muuttuu oudoksi, ja se ei ole tarkoituksesi.
Mitä jos laittaisit loppuun kokonaisen lauseen? "Olen syvästi kiitollinen saamastani avusta" tai "Sinulta saamani tuki (tai apu) on koskettanut minua syvästi". Tai: "Kiitos, että autoit minua. Se on koskettanut minua syvästi." Nämä lauseet ilmaisevat yksinkertaisin sanoin kiitolliset tunteesi. Jos haluat, voit vielä lisätä lopetukseen esim. "Lämpimästi kiittäen".
Jos et halua laittaa kokonaista lausetta, niin voit laittaa loppuun "Syvästi kiitollisena".
Tässä joitakin ehdotuksia. Tärkeintä on saada viesti perille ymmärrettävässä…
Eino Leinon Elegia löytyy englanniksi kokoelmasta Skating on the sea: poetry from Finland (edited & translated by Keith Bosley, 1997) nimellä Elegy sivulta 186:
Youth like a rolling stream is dwindling away...
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ruotsinkielisiltä sivuilta löytyy IT-terminologian suomi-ruotsi-englanti -sanalista, tästä osoitteesta:
http://kaino.kotus.fi/www/ordlistor/dataordlista.html
Tee haku esim. hakusanalla erotiikka aineistotietokannasta. Saat listan erottisesta kauno- ja tietokirjallisuudesta. Lisäksi voisit tutustua seuraavaan kirjaan: Jansson, Leena: Seksi ja erotiikka: valikoima kauno- ja tietokirjallisuutta.
Tässä joitain ehdotuksia:
Iätön ajaton erotiikka / toimittanut Joan Price
Tuhannen ja yhden yön erotiikka / Jaakko Hämeen-Anttila
Romaaneja
Kauranen Anja Sonja O. kävi täällä
Alanne, Outi Neiti N:n tarina
Henrik Tikkasen Kulosaarentie 8 ; Majavatie 11 ; Mariankatu 26
Coelho, Paulo Yksitoista minuuttia
Groult, Benoite Rakastajatar
Melissa, P Sata harjanvetoa ennen nukkumaanmenoa
Kallifatides, Theodoror Kaunis Alkibiades,
Lawrence, D.H. Lady Chatterleyn rakastaja,
Henry Millerin teokset, Kravun kääntöpiiri…
Kirstinän teos taitaa olla uusin kokonaisesitys Suomen kirjallisuudesta. Toinen paljon luettu on Kai Laitisen Suomen kirjallisuuden historia (1997). Suomalaisia kirjailijoita esitteleviä uudempia teoksia ovat mm. Sinikka Heräjärven Kotimaisia kirjailijoita kolmelta vuosisadalta (2002) ja Suomalaisia kirjailijoita - 1500-luvulta 2000-luvulle (2004).
Maailmankirjallisuudesta on Kouvolan kirjastoissa mm. Kirjallisuus kautta aikojen: antiikista nykyaikaan (2010) sekä Maailman kirjallisuus 1-4, julkaistu jo vuosina 1963-65. Kiinnostavia voisivat olla myös seuraavat englanninkieliset: 1001 books you must read before you die (2006), joka esittelee kirjoja eri ajoilta ja eri puolilta maailmaa sekä The atlas of literature (1996), joka esittelee…
Pirkkalankoivu lienee vanhin tunnettu kotimainen liuskalehtinen koivu. Se löydettiin vuonna 1862 Pirkkalan pitäjän Penttilän kylästä. Koivu on rauduskoivun muunnos.
Tämä puuharvinaisuus oli tuhoutua kokonaan, kun tämä ensimmäinen löydetty puu hakattiin halkopinoon. Kannon ympäristöä tarkkailtiin ja vuonna 1904 löydettiin kaadetun koivun läheltä neljä liuskalehtistä koivuntainta. Yksi näistä siirrettiin Pitkäniemeen, sillä sairaalan ylilääkäri oli innokas luonnontutkija. Tätä yksilöä pidetään puistoissa ja pihoissa nykyisin kasvavien Pirkkalankoilujen kantayksilönä.Lehtien liuskat ovat ehytlaitaisia eivätkä kovin teräväkärkisiä. Muoto esiintyy harvinaisena Etelä-Hämeessä.
Loimaankoivu on Suomessa saanut nimensä Loimaalla kasvavasta…
