Vuonna 1992 ilmestyneessä teoksessa
Mether,Leif
Sukuhakemisto. - Suomen sukututkimusseura
johon on koottu kattavasti tiedot meikäläisestä sukututkimuskirjallisuudesta vuoteen 1990
viittaa Räty-suvun yhteydessä seuraaviin:
Hokkinen, Vilho
Suojärven Hokkisten suku. Liite Suojärven Hokkisten sukukirjaan. - Joensuu 1970
Manninen, Ilmari
Tietoja Rädyn suvusta
[julkaisussa Sukutukija 1921:1-2, s. 21-23]
Neuvonen, Eero K.
Uijalanrannan Neuvosen-suku 1600-luvulta nykypäiviin. - Laitila, 1973
Risku, Ahti
Kurikan Yli-Krekolassa syntyneen Jalasjärven Koskuan Kohtakankaan talollinen Johan Johaninpoika Kohtakankaan (s. 1784)(Malmberg, Yli-Krekola) perheen nimi myöhemmin Prunninmäki ja Anna Danielintytär Laulajan (s. 1781) sekä Koskuan Sillanpään…
Sukulaisuussudetta merkitsevä sana veli taipuu veljen, veljeä, jne.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/%20veli?searchMode=all
Nimi Veli taipuu Velin, Veliä jne.
https://kaino.kotus.fi/etunimientaivutus/index.php?s=hae
https://kaino.kotus.fi/etunimientaivutus/
Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjaston ja Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen ylläpitämän käännöstietokannan (http://dbgw.finlit.fi/kaan.php) mukaan Yrjö Jylhältä on käännetty englanniksi vain runo nimeltä Varjot (Shadows, antologiassa Treasury of Finnish love) ja viroksi kokoelma Kiirastuli (Puhastustuli). Kysymääsi runoa ei ei näyttäisi olevan käännetty.
Mainittujen Toiset kengät-, Siniset mokkakengät- ja Kuolema savolaiseen tapaan- kirjojen lisäksi kenkäteema löytyy aikuisten kaunokirjallisuudessa mm. kirjoissa Pentti Haanpää: Yhdeksän miehen saappaat, Oiva Arvola: Kenkähullun matka, Irja Virtanen: Punaiset kengät, Ellery Queen: Kenkäparin arvoitus, Henning Mankell: Italialaiset kengät, Scott Westerfeld: Niin eilistä, Tellervo Rouhiainen: Peilaajatyttö ja mustankiiluvat kengät, Jennifer Weiner: lainakengissä ja Niilo Laaksonen: Pieni poika ja isot saappaat.
Jalkine-aiheisia novelleja ovat Kawabata, Yasunari: Kesäkengät (kokoelmassa Kämmenenkokoisia tarinoita), Prisvin, Mihail: Vaarin huopatossut (kokoelmassa Mille nauratte: valikoima neuvostohuumoria ja -satiiria), Pälsi, Sakari:…
Helsingissä, Lasipalatsin Kohtaamispaikalla voi digitoida vhs-kasetit dvd-levylle. Lisätietoja saa Kohtaamispaikalta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kohtaamispaikka/yhteystiedot/
Varauksen voi tehdä täältä:
https://varaus.lib.hel.fi/
Espoossa digitointi onnistuu Sellon ja Entressen kirjastoissa.
Messun ordinarium-osilla tarkoitetaan niitä ehtoollisjumalanpalveluksen osia, jotka toistuvat muuttumattomina kirkkovuoden eri sunnuntaina ja pyhäpäivinä.
Vaihtuvista osista käytetään yhteisnimitystä proprium-osat (tai proprium de tempore -osat).
Ordinarium-osat perustuvat raamatullisiin esikuviin, mutta suoria sitaatteja ne kuitenkaan eivät ole.
KYRIE ELEISON 'Herra armahda' on kreikkaa ja jo sillä perusteella voi sanoa, että se on erittäin vanhaa perua. Kreikan kieli nimittäin oli kristittyjen jumalanpalveluskielenä jo ennen latinaa, millä muut ordinarium-osat ovat.
'Herra armahda' -huudahdus esiintyy Raamatussa jo Vanhassa testamentissa, esim. Psalmi 6:3, Psalmi 9:14, Uudessa testamentissa Markus 10:47. Kristillinen lisäys Kyrie-…
Netistä löytyy hyviä vinkkejä työhakemuksen laatimiseen kuin myös yleensä työnhakuun ja työpaikkahaastatteluun sekä ansioluettelon tekemiseen.
Katso Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat -linkkikokoelmasta "Työnhakuoppaita" http://www.htk.fi/kirjasto/paikat3.htm , löydät varmasti tarvitsemaasi tietoa. Esim. Akateemiset rekrytointipalvelut http://www.aarresaari.net/mhakemus.htm ja Internetix http://www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/3yhteiskunta/tyonhaku/ind… nettisivuilla on työhakemusmalleja.
Kirjassa: Studia : studia-tietokeskus, Osa: Sanankäytön pikkujättiläinen / toimittaneet Hannu ja Janne Tarmio (Espoo : Weilin Göös, 1999) on kohtalaisen ajantasainen malli.
Kirjan voit saada kaukolainaksi lähimmän kirjastosi kautta.
Jonkinlainen kartta rantaviivasta 1000 vuoden takaa löytyy tutkimuksesta, joka koskee Askaisten Louhisaarta, joka on Varsinais-Suomessa kuten Nousiainenkin.
Gunnar Glückert ja Hannu Pitkäranta: Itämeren vanhan rantaviivan sijainti Askaisten Louhisaaren kartanolinnan alueella viimeisen l000:n vuoden aikana (Turku, 1999)
Kuvissa 21 (s. 19) ja 22 (s. 20) näkyy alueen rantaviivaa noin v. 1000 jKr.
https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/raportti/read/asp/hae_liite.aspx?id=…
Tässä työssä on käytetty maankohoamisen keskimääräisenä nousunopeutena linnan alueella viimeisten 1000 vuoden ajalta arvoa 5,0 mm vuodessa.
Fennoskandian maannousu Maan keskipisteen suhteen (millimetriä vuodessa)
https://www.maanmittauslaitos.fi/tutkimus/…
Tietoa ei löydy käytettävissämme olevista lähteistä. Asiaa voi tiedustella TV1:n katsojapalvelusta. Sähköpostilinkki osoitteessa http://www.yle.fi/yleista/ missä linkki "yhteydet" tai puhelin 09-14801 .
Mitään kaiken kattavaa listaa Euroopan entisistä pääkaupungeista on vaikea antaa, koska valtakuntien rajat ja nimet ovat muuttuneet niin paljon historian aikana. Oheisella Wikipedian sivulla on englanninkielinen lista maailman entisistä historiallisista pääkaupungeista http://www.absoluteastronomy.com/reference/list_of_historical_national_…
Lisäksi Konstantinopoli oli Turkin pääkaupunki vuoteen 1923 (vuodesta 1930 nimellä Istanbul), sen jälkeen pääkaupungiksi tuli Ankara. Toledo oli Kastilian pääkaupunki 1085-1561 ja 1400-luvulta vuoteen 1561 koko Espanjan pääkaupunki. Bulgarian pääkaupunkeja ovat olleet Preslav, Tarnovo (Tirnovo, Tabrevernovo,1965 alk. Veliko Tarnovo) ja nykyisin Sofia. Kreikan entisiä pääkaupunkeja ovat olleet Aigina (…
Vuosina 1948-1971 ilmestynyttä Kaunis koti -lehteä löytyy Tampereen kaupunginkirjastoista vuodesta 1950 alkaen.
Omin käsin -lehden numeroita ei ole saatavissa aivan yhtä kattavasti. Tämän vuosina 1938-39 ja 1941-72 ilmestyneen lehden numeroita on Tampereen kaupunginkirjastossa seuraavilta vuosilta: 1938-39, 1941-50, 1953-67, 1969-70, 1972.
Lehdet ovat tällä hetkellä "erityisen hankalia" PIKI-verkkokirjastolle - ei kannata soimata itseään, jos saatavuustietojen tarkistaminen hakutuloksista ei onnistu. Voimme vain toivoa, että tämä ongelma saadaan korjattua ennen pitkää.
Kansalaissodan punaisista runoili moittivaan sävyyn Ilmari Kianto, tähän tapaan:
"Voi teitä, voi teitä, te maankavaltajat kurjat!
Voi teitä, te Suomen suursuiset sudet, hurtat hurjat!
Te raa'at raukat ilman kansallistuntoa!
Ilman isänmaan rakkautta, ilman miehuuden kuntoa!
- Mitä teitte nyt maalle?"
Kansan tuomio -runo, josta ylläoleva ote on peräisin, julkaistiin Karjalan armeijan tiedonannot -lehdessä 3.4.1918. Se löytyy myös Kiannon vuonna 1918 omakustanteena julkaisemasta sotarunojen kokoelmasta Hakkaa päälle! : sotarunoja valkoiselle armeijalle.
Leijona-sanan varhaisin kirjallinen esiintymä on jo ensimmäisessä kokonaisessa Raamatun suomennoksessa vuodelta 1642. Jellona taas ilmaantuu slangisanastoomme 1920-luvun vaiheilla.
Lähteet:
Raimo Jussila, Vanhat sanat : vanhan kirjasuomen esiintymiä
Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja
Alimpiin kuntoluokkiin 1?, 1 ja 1+ kuuluvien vuoden 1865 kaksimarkkasten arviohinnat vaihtelevat välillä 10-50 euroa. 01-luokan raha (ei kulumisen jälkiä, pinta ehjä ja leimakiiltoinen, mutta toisinaan lievästi tummunut) arvioidaan jopa 280-400 euron arvoiseksi. Virheettömät ja täysin leimakiiltoiset kuntoluokan 0 kolikot ovat erittäin harvinaisia ja hinnat tapauskohtaisia. Huutokaupoissa suuriruhtinaskunnan aikaisia kupari-, hopea- ja kultarahoja on myyty jopa useiden tuhansien hintaan.
Lähteet:
Suomen rahat arviohintoineen 2020
Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2020 : luettelo arviohintoineen
Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa on Terhi Viljanen selvittänyt henkirikoksia vuosina 1970-1979. Tutkimuksessa on tarkasteltu noina vuosina tehtyjä yli tuhatta henkirikosta ja selvitetty niiden syitä, tekoaikoja ja -tapoja, tekijän mielentilaa, tekijän ja uhrin välistä suhdetta sekä alkoholin vaikutusta tekoon. Tutkimus on tilastollinen. Julkaisun tiedot: Henkirikokset Suomessa vuosina 1970-1979 / Terhi Viljanen. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 60, Helsinki 1983.
Asiakaspalautteesta lisäsimme toimituksessa myöhemmin vastaukseen viitteen seuraavasta teoksesta, joka ei ole vielä ilmestynyt: Ahonen, Hannu J. (salanimi, ennakkotieto), Henki lähti! : suomalaisia henkirikoksia. Kotka : T:mi Gibel, (Jyskä : Skoob). Arvioitu…
Asiaa voisi kysyä suoraan taiteilijalta itseltään: http://www.savijoki.net/simojoki/index.php
Kotisivulta löytyy yhteystiedot osio, jossa Simojoelle voi jättää viestin ja omat yhteystiedot.
Äänikirjoja kasetteina tai cd-levyinä voi lainata yleisistä kirjastoista (kunnan-ja kaupunginkirjastoista sekä kirjastoautoista)jokainen, jolla on oma kirjastokortti ja lainausoikeus. Lääkärintodistusta ei tarvita.
Näkövammaisten kirjasto Celiaan sen sijaan tarvitaan lääkärintodistus lukemisesteestä. Celiasta voi lainata ääni-,piste- ja koskettelukirjoja sekä elektronisia kirjoja näkövammaisten käyttöön. Kirjat toimitetaan postitse kotiin ilman maksua. Celian yhteystiedot osoitteesta http://www.celialib.fi/
