Kolikoiden keräilyhintoja löytyy teoksesta 2009 Standard Catalog of World Coins 1901-2000, jonka mukaan kiekonheittäjäaiheinen 25 pesetan Barcelonan Olympiarahaa on painettu 150 000 000 kappaletta vuosina 1990-1991. Vuoden 1991 kolikon keräilyarvo vaihtelee 0.20 – 6.50 dollariin kolikon kunnosta riippuen. Virhepainatuksesta ei ole mainintaa. En osaa kuvan perusteella sanoa miten kiekonheittäjän kuuluu olla kolikon kääntöpuoleen nähden. Jos mielestänne kolikossa on jotain outoa, voisitte tiedustella Suomen Numismaatikkoliitosta http://www.numismaatikko.fi/ tai Suomen Numismaattisesta yhdistyksestä http://www.snynumis.fi/ .
Eläketurvakeskuksen sivuilta (http://www.etk.fi/) löytyy tilastoja Suomen eläkkeensaajista vuodelta 2009 (http://www.etk.fi/Binary.aspx?Section=42845&Item=64965). Tilastosta keskieläkkeet eläkelajin mukaan.
Brita-kakun historiasta on kysytty palvelussamme aikaisemminkin. Valitettavasti aiheesta löytyy kovin vähän tietoa. Voit lukea vanhan vastauksen alla olevasta linkistä.
https://www.kirjastot.fi/kysy/minkalainen-historia-brita-kakulla-on
Otavan Suuri Ensyklopedia kertoo, että pelikorttien nykyisten tunnusten arvellaan edustavan neljää säätyä: Kirkonmiehiä sydän (hertta), sotilasaatelia keihäänkärki (pata), porvaristoa talon pohjakaava (ruutu) ja maanviljelijöitä apilanlehti (risti).
Suomen kielen maiden nimitykset hertta, ruutu ja pata ovat väännöksiä ruotsin kielestä, risti taas on saanut nimensä kuvion ulkonäöstä.
Sanat löytyvät kirjasesta Toivelauluja : iskelmien aarreaitta, osasta 64, sivuilta 14-15 (Musiikki Fazer, 1966). Kirjassa on pelkkiä laulujen sanoja. Kirja löytyy Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosastolta. Sitä ei lainata, mutta voit tilata oman kirjastosi kautta kaukopalveluna kopion laulun sanoista.
Ainakin muutamien suomalaisten teatterisukujen lapset ovat kirjoittaneet lapsuudesta teatterin maailmassa, osa kirjoista on muistelmia, osa kaunokirjallisuutta. Tällaisia ovat ainakin Annina Holmbergin Kaiku (2009), Elina Halttusen Saaressa kaikki hyvin (2009), Jotaarkka Pennasen Elämää pienempi näytelmä (2010) ja Tiina Rinteen Tanssivan tähden alla (2003).
Tarkoittanet Reijo Lumisalmin säveltämää ja sanoittamaa kappaletta Ystävälle, joka on kuultavissa Jamppa Tuomisen esittämänä lukuisilta äänitteiltä.
Valitettavasti valssin nuottia ei ole julkaistu missään nuottikokoelmassa eikä myöskään erillisenä nuottina.
https://finna.fi
Tässä kirjavinkkejä eri tyylilajeja ja kulttuureita edustavista kirjoista, jotka kuvaavat ja käsittelevät nyky-yhteiskuntaa.
Kotimaista kirjallisuutta
Heikkinen, Mikko-Pekka: Betoniporsas
* satiirinen romaani ääriajattelusta ja suvaitsemattomuudesta
Hirvonen, Elina: Kun aika loppuu
* terrorismi, ilmastonmuutos ja maailman hätä kuvattuna perheen kautta
Karra, Petri: Pakenevat unet
* kuvaus nuorten syrjäytymisestä ja liian aikaisesta aikuisuudesta
Koskiniemi, Sisko: Kääntöpuolella lapsuus
* järkyttävä ja riipaiseva kuvaus poliisiaseman sosiaalityöntekijän kohtaamista lapsista
Lahti, Katja: Lasitehdas
* seurusteleva nuoripari saattaa yhteen eri sosiaaliluokkiin kuuluvat perheensä
Snellman, Anja: Parvekejumalat
* romaani…
Tuo on looginen, muttei aivan oikea oletus. Veikkaus on tutkinut lottoarvontojaan ja huomannut, että jotkut numerot ovat "onnekkaampia" kuin toiset. Siksi samankaan rivin pelaamien ei välttämättä tuo varmaa lottovoittoa. https://www.veikkaus.fi/fi/yritys#!/article/tiedotteet/2015/20150312-selma-potti-ja-pelatut-numerot Samaa tukee myös omakohtainen kokemus parinkymmenen vuoden ajalta.
Iltalehden sivuilta löytyy mielenkiintoinen ohjelma, joka kertoo nenneiden tilastojen perusteella, olisiko lempirivisi ikinä voittanut lotossa. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201805312200983246
Lisäksi veikkaus on laatinut myös rationalisen ihmisen pelistrategian: Pelaa kuin eläin. https://www.veikkaus.fi/fi/yritys#!/article/…
Turun kaupunginkirjaston valikoimissa on suomenkielinen teos Hieroglyfikirja (2003), jonka sivulla 69 neuvotaan oman nimen kirjoittaminen egyptiläisin hieroglyfein. Suosittelen myös englanninkielistä teosta Handbook of scripts and alphabets (1997), joka sisältää tietoa 39 eri kielen merkkijärjestelmistä, mm. kiinan ja japanin.
Kappaleenvalmistusoikeus on lailla tiukasti rajattu siten, että oikeudenhaltijan lisäksi vain yksityisellä ihmisellä yksityistä käyttöä varten on yleinen kopiointioikeus.
Laissa on säädetty tiettyjä poikkeusoikeuksia eräille asetuksella määritellyille kirjastoille, mutta ne ovat kaikki ns. julkisia kirjastoja. Ainoastaan Kansalliskirjastolla on oikeus tehdä omaan kokoelmaan kopio teoksesta, jota ei ostamalla voi hankkia.
Eli kuvattu toiminta on selkeästi luvatonta. Koska kyseessä kuitenkin on ns. asianomistajarikos, siitä voi nousta prosessi vain jos joku oikeudenomistaja puuttuu siihen. Jos yksityinen yritys valmistaa tällaisia kopioita omaan käyttöönsä, on kyse suunnilleen samasta kuin että yritys käyttää toiminnassaan laittomia…
Helsingin Sanomien digiarkisto ei ylety enää 80-luvulle, joten emme voi sieltä etsiä. Tässä kuitenkin muutamia ehdotuksia pakinoitsijoista: Esa Kero tai Juha Tanttu. Myös Origo, Pii (Pirkko Kolbe) ja Sinikka Nopola saivat mainintoja. Yleisotsikosta ei ole tietoa. Jos mikään näistä nimistä ei kuulosta tutulta, voit kääntyä Helsingin Sanomien tietopalvelun puoleen.
Tämä puhuisi vahvasti Kolben puolesta. Hän toimi Hesarin pakinoitsijana 1967-1994 ja julkaisi pakinoitaan yleisotsikolla ”Piin pakinat”.
Hänen kesämökkinsä sijaitsi Sysmässä.
http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Toimittaja+Pirkko+Kolbe+on+kuollut…
Aiheesta ei kovin paljon kirjallista materiaalia löytynyt. Englanninkielisessä Wikipediassa on artikkeli Phoebus-kartellista. Jutun yhteydessä mainitaan myös muutamia netistä luettavia lähteitä ja kirja Antitrust and the formation of the postwar world By Wyatt C. Wells. Kyseistä kirjaa näyttää olevan Helsingin yliopiston kirjastossa yksi kappale.
http://en.wikipedia.org/wiki/Phoebus_cartel
Yle on myös esittänyt dokumentin Hekulamppuhuijaus, joka näkyy löytyvän YouTubesta.
http://www.youtube.com/watch?v=9y_YT_DfOkg
Lisää sivustoja netistä löytyy mm. termeillä hehkulamppuhuijaus ja light bulb conspiracy.
Etsimänne Aale Tynnin runo Hellaan laakeri löytyy ainakin Aale Tynnin runokokoelmasta Ylitse vuoren lasisen (1949). Lisäksi runon löytää Aale Tynnin kootuista runoista vuodelta 1977 (WSOY). Runo sisältyy myös esimerkiksi antologioihin Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot (toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, Otava, 1996), sekä teokseen Tämän runon haluaisin kuulla 2 (toim. Satu Marttila, Juha Virkkunen, Mirjam Polkunen, Tammi, useita painoksia).
Lähde:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
https://finna.fi
Länsimaisen taidemusiikin yleisellä tasolla esittäviä teoksia on julkaistu Suomessakin useita. Tässä muutamia ehdotuksia suomenkielisiä teoksia, joita kannattaa kirjastossa vielä vertailla omia tarpeita ajatellen. Englanninkielisiä kirjoja on julkaistu vielä enemmän, jos näistä ei sopivaa löydy.
Tavallisimmat italiankieliset tempomerkinnät on suomennettu esimerkiksi Wikipedian artikkelissa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tempo. Näitä löytyy lisää kaikista musiikin yleishakuteoksista.
Andante : Klassisen musiikin tietosanakirja (WSOY 2002) - Aakkosellinen hakuteos.
Burrows: Klassinen musiikki (WSOY 2007) - Erittäin tiivistietoinen yleishakuteos, joka ei sovellu syvempää tietoa hakevalle.
Palas: Taidemusiikki tutuksi (Otava 2002) - Tämä teos…
Sukan kutomisohjeita löytyy varmasti monestakin käsityökirjasta tai-lehdestä. Ainakin kirjoissa Jaacks: Nyt neulomaan ja Mitronen: Suomalainen sukkakirja on helpot ja yksityiskohtaiset ohjeet, joita seuraamalla onnistut varmasti.
Makupalat.fi:stä löytyi kaksi hyvää ja selkeää perusohjetta http://www.makupalat.fi/fi/search/node/villasukat
Ensimmäinen on Marttojen video, https://www.kirjastokaista.fi/tikkurilan-martat-villasukan-neulominen-2/ ja toinen Punomo.fi:n valokuvin havainnollistettu ohje, https://punomo.fi/valmistusohjeita-ja-ideoita/asusteet-ja-vaatteet/suka…
Kysytyistä kuvauspaikoista ei valitettavasti oikein löydy julkista tietoa. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on kysytty aiheesta aiemminkin. https://www.kirjastot.fi/kysy/missa-tuija-lehtisen-kirjoihin-perustuva?… Vastauksen kommentista ja verkosta löytyy tieto, että yläasteen kuvauspaikka on Ilolan koulu Vantaalla.
Tiedustelin leirikeskuksen, järven ja lukion kuvauspaikkoja sarjan tuotantoyhtiöstä sekä silloiselta vastaavalta tuottajalta, mutta heillä ei ollut tietoa tai muistikuvaa niistä. Kuten aiemmassa vastauksessa ehdotettiin, kuvauspaikkoja voisi kysyä myös Yleltä. https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
Ehkäpä myös sarjan tekijöitä tai näyttelijöitä voisi lähestyä. Tiedot löytyvät Radio- ja televisioarkiston RITVA-tietokannasta.…
Löysin aiheesta varsin niukasti luotettavaa ja selkeää tietoa, mutta seuraavat tiedonmuruset voivat ehkä auttaa sinut alkuun tutkimuksissasi.Tässä vanhassa kirjastonhoitajan vastauksessa pohditaan seuraavanlaisesti: "Sirkka Karskelan teoksessa Sukututkijan tietokirja (1987) on sivulla 96 kirkon asiakirjoissa käytettyjen erilaisten merkkien selityksiä. Lukutaidon mittaamisessa Y-kirjain tarkoitti 'tyydyttävästi'; oikeinmerkki saattaisi olla %-merkki, joka tarkoitti 'välttävästi'."Hieman toisenlainen - vaikkakaan ei välttämättä kilpaileva - näkökulma saadaan oikeinmerkin kirjanpidollisesta historiasta. Oikeinmerkki, tai ainakin siltä näyttävä merkki, tunnetaan paremmin nimellä "kaupallinen miinusmerkki" (commercial minus sign). Kyseistä…
