Uus suomalainen nimikirjan (Otava, 1988) mukaan tästä nimestä on vanhoja tietoja lähinnä Satakunnasta ja pohjanmaalta. Nimen eri muodot ovat vaihdelleet, esim. nimen Rahikainen kanssa niin että saman henkilön nimi on eri aikoina kirjoitettu Rahikainen ja Rahkonen. Voi myös olla että joidenkin nimien taustalla olisi suota merkitsevä rahka-sana. Kiintoisaa on nimikirjan mukaan myös se, että Agricola on maininnut Rahkon hämäläisten pakanallisten jumalien joukossa.
Hei!
Tämänkaltaiseen kysymykseen on jo vastattu aiemmin, joten tässä kopio:
Lausuttavaan vaikuttaa moni asia (väittelijän ikä, sukupuoli, aihe, lausujan aiempi repertuaari, paikka, yleisö...), mutta toivoit ehdotuksia hyvin yleisellä tasolla.
Ehdotuksieni taustalla on ajatus juhlavasta tilanteesta, jossa pieni patetia ei ole pahitteeksi. Toisaalta karonkkaan sopii huumori ja patetian myötä ehkä sitäkin saadaan. Ajattelin myös ihan subjektiivisesti: jos minä väittelisin niin olisi hauskaa jos joku lausuisi jonkun näistä runoista karonkassani.
Tässä siis muutama ehdotus:
Jevgeni Jevtusenko: Nainen ja meri (jos väittelijä nainen)
Uuno Kailas: Pyramidilaulu
Katri Vala: Toukokuun ensimmäinen
Eino Leino: Kevätmyrsky (Leinolta löytyy varmasti…
Kun laina palautuu kirjastoon sen kunto tarkastetaan silmämääräisesti ennen kuin se on taas omalla paikallaan lainattavana. Jos teos on huonokuntoinen se korjataan tai poistetaan luetteloista ja hävitetään. Toisinaan esim. kirjaa puhdistetaankin palauttaessa, mutta laajamittaiseen puhdistukseen ei nyt olla ryhtymässä.
Kysymyksessä olleista tiedoista on vaikea päätellä mikä ötökkä oli lainakirjan sivulla, tai mistä se oli siihen tupsahtanut. Jos ötökkä halutaan tunnistaa on kirjaston hyönteisoppaista apua sitten kun kirjastot ovat taas avoinna.
Hyönteisoppaita voi etsiä täältä https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Shy%C3%B6nteiset__Orightresult?lang=fin&suite=cobalt
Tuhohyönteistietoa kirjastoissa https://…
Vexi Salmen kirjoja:Kertomakirjallisuutta(romaaneja):Noomit, Siniset mokkakengät, Mikä laulaen
tulee, Rantaravintola, Elvis elää. Runoja: Lautturin lauluja.
Lastenkirjoja: Orpo piru ja siivetön enkeli, Tuulenpoika ja ajatar.
Varmaan löydät näitä kirjoja lähikirjastostasi.
terv. Gunilla Nevalainen/Viikin kirjasto Helsinki
Vuosina 1980-1991 on tytöille annettu 872 Iina nimeä ja 142 Ina nimeä.
Vuosina 1965-1981 elossa olleilla on ollut 766 Iina nimeä ja 248 Ina nimeä
Vertauksen vuoksi:
Vuosina 1980-1991 on pojille annettu 12781 Ville nimeä, vuosina 1965-1981 on käytössä ollut 10381 Ville nimeä
Lähde: Kiviniemi, Eero: Iita Linta Maria: etunimiopas vuosituhannen vaihteeeseen.
Valitettavasti en ole löytänyt uudempaa tietoa.
Listoja suosituimmista lasten nimistä löytyy osoitteista:
http://www.vaestorekisterikeskus.fi/etunimsu99.htm
http://www.vauva.helsinkimedia.fi/nimipankki/
Tässä muutama nettisanakirja:
http://www.ilmainensanakirja.fi/
http://www.sanakirja.org/
http://dictionaries.travlang.com/FinnishSpanish/
Linkkejä espanjan kielestä kiinnostuneille:
http://www.tkukoulu.fi/~jatta/eslinkit.html
Tässä teoksen tarkat tiedot:
TEKIJÄ Tre herrar
TEOS Herra Corpwieth : herrasmiessalapoliisi : hänen ensimmäiset seikkailunsa kolmen herran selostamina sekä neljännen suomenkieliseen asuun saattamina / [suomentanut ja toimittanut Heikki Kaukoranta]
PAINOS 2. p. 2003
JULKTIEDOT Helsinki : Helsingin yliopiston kirjasto, 2003 (Trio-offset)
ULKOASU 318 s. : kuv., kartt. ; 21 cm + 2 karttaliitettä
SARJA Helsingin yliopiston kirjaston julkaisuja, ISSN 0355-1350 ; 72
STAND NRO 952-10-1363-X (nid.)
ESP LUOKKA 2.4
HEL LUOKKA 1.4
VAN LUOKKA 1.4
ALKUTEOS Herr Corpwieth : gentleman-detektiv : hans första äventyr
ALKUTEOS Den gåtfulle dubbelgångaren
Alli Nissisen runoja on ainakin alla olevissa kirjoissa:
- Hopeakauha : valikoima satuja, kertomuksia ja runoja / Alli Nissinen (1938)
- Hämyhetkinä : joulukirja lapsille. 1, Runoja ja kertoelmia eri tekijöille / kertoelmat suom. A-a ; runot kirj. Immi Hellén ja Alli Nissinen (1898)
- Palleroisille iloksi: 1-5 / Alli Nissinen (1891, 1893, 1895, 1897, 1902)
- LASTEN TOVERINA / ALLI NISSINEN (1916)
Lisäksi yksittäisiä runoja on tosiaan mm. aapisissa ja koulujen lukukirjoissa, mm. näissä:
- Kultainen lukukirja / Martti Haavio, Aale Tynni, A. Hinkkanen
- Aapiskukko / Aarni Penttilä
- Hyvästi aapiskukko / Aarni Penttilä
Lukuisia Nissisen runoja on myös sävelletty lauluiksi: Suomen kansallisdiskografia Viola löytää 166 Nissisen runoon…
Käännyin muutaman kyselyitä tekevän yhtiön puoleen. Tässä vastauksia.
Tämä johtuu monesti siitä, että tutkimuksia halutaan verrata jo aikaisemmin toteutettuihin vastaaviin tutkimuksiin (joko Suomessa tai ulkomailla), joissa ikäkohderyhmäksi on määritelty esim. 15-75- tai 15-79-vuotiaat. Tutkimuksia toteutetaan toki myös tätä vanhemmille ikäryhmille ja asiaan on viime vuosina kiinnitetty erityistä huomiota. Tutkimuksen ikäkohderyhmän valinta kuuluu aina osaksi tutkimuksen etukäteissuunnittelua eli siihen vaikuttavat mm. tutkimuksen budjetti, tutkimusaihe ja tavoitteet.
Kyselytutkimuksissa käytettävän ikähaarukan määrittää tutkimuksen tilaaja. Varsinkin kaupallisissa markkinatutkimuksissa ikähaarukka saattaa yleensä loppua jo 64-…
Seuraavista teoksista löytyy tietoja eri kulttuurien juomatavoista:
Bengtsson, Niklas: Viini ja uskonnot. Helsinki : Helsinki University Press, 1998.
Teoksessa kuvataan mm. miten kristinusko, juutalaisuus ja Islam on suhtautunut ja suhtautuu viinin nauttimiseen.
Heinimäki, Jaakko: Harrasta viiniä : makuja ja tarinoita, pulloja ja pyhimyksiä. Helsinki : Kirjapaja, 2001.
Teos sisältää kristinuskon ja juutalaisuuden näkemyksiä viinistä raamatun ajasta nykypäivään.
Johnson, Hugh : Viinin tarina. Helsinki : Otava, 1990
Laaja kuvaus viinin historiasta kivikaudelta meidän päiviimme
Turunen, Ari: Humalan henki, eli, Juomatapojen tarina. Jyväskylä : Atena, 1999
Perehdyttää mm. alkoholiin liittyviin käyttäytymissääntöihin, tapoihin ja rituaaleihin.…
Eija Merilä on levyttänyt kappaleen oikealla nimellään Eija Muhonen vuonna 1966. Kyseessä on singlelevy, jossa kappaleet Rannat ja Tiikerihai. Näyttää siltä, ettei Rannat-kappaletta ole missään kokoelmassa.
Helmet-kirjastoissa on kirjaan tosiaan pitkä jono. Helsingin yliopiston kirjastoissa kirjat ovat myös lainassa, mutta jonot kyllä lyhyemmät:
https://finna.fi
Ikävä kyllä kirjaa ei kaukolainata muualta maasta jonojen takia, vaan ainoastaan, jos sitä ei olisi hankittu oman alueen kirjastoon lainkaan.
Ainakin Akateemisessa kirjakaupassa kirja näyttäisi olevan myynnissä.
Kansallisarkisto säilyttää mm. Helsingin Teknillisen korkeakoulun oppilastietoja.
Löysin heidän haustaan seuraavan viitteen:
Helsingin teknillinen oppilaitos.
Helsingin teknillisen oppilaitoksen arkisto
SISÄLLÖN MUKAAN JÄRJESTETYT ASIAKIRJAT
Opiskeluasiakirjat
Hc:1 Opetussuunnitelmat ja koulutusohjelmat ( 1922-1955 )
Otanta kurssiaineistosta: laboranttikurssi, ohjelmia, haku- oppilas- vapaaoppilas- ja opettajaluetteloita, hakemuksia, liitteitä, tilauksia, kurssin raha-asiat, ohjesääntöjä.
Jos käy tuuri, nimi löytyy aineistosta.
Osoitteen löytyminen on aika epätodennäköistä...
Kansallisarkiston palvelut löytyvät netistä:
http://www.arkisto.fi/fi/palvelut
Suosittelisin 1.-2. luokille hankittavaksi esim. kotimaisen Kirjava Kukko -sarjan kirjoja kuten Kari Levolan Rouslain -sarjaa (Pussauskoppi, Elämä jatkuu Rouslain jne.), Timo Parvelan Ella-kirjoja (Ella ja kiristäjä, Ella luokkaretkellä, Ella ja Pate ym.), Karo Hämäläisen Samuli, Helsingin herra sekä Eppu Nuotion Villilä-sarjaa (Villilän Vauhti, Villilän vauva). Samoin Kirkegaardin Kumi-Tarzan, Jacobssonin Lasse-kirjat, Finnen Kiljuset-sarja, Fogelin Pekka Puupää -kirjat sopivat hitaammille lukijoille ja naurattavat erityisesti poikia. Sinikka Nopolan Heinähattu ja Vilttitossu-kirjat, Uspenskin Fedja-kirjat ja Roald Dahlin Matilda sopivat myös.
3.-4. luokille: Colemanin Nettietsivät -sarja, Aapelin Vinski-kirjat, Tuula Kallioniemen…
Sarja kulkee englanninkielisellä nimellään The house of Eliott.
Sen ensimmäinen kausi löytyy Helmet-kirjaston valikoimista.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SThe%20house%20of%20Eliott__Ff%3Afacetmediatype%3Ag%3Ag%3ADVD-levy%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Kausia on kaikkiaan kolme. Kakkonen ja kolmonen löytyvät Melinda-haun mukaan Keski-Pohjanmaan kirjastoista ja Vaski kirjastoista.
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b&request=Muotitalo&find_code=WRD&x=0&y=0
CDon.com myy sarjaa vielä DVD-levyinä noin 40€ hintaan.
http://cdon.fi/search?q=The+house+of+Eliott
Rivit ovat Eino Leinon runon Vapauden vilja (1919) kolmas säkeistö.
Voit lukea koko runon esimerkiksi alla olevista linkeistä Kansalliskirjaston digitoimiin aineistoihin.
Suomalainen Suomi 4/1919
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1369188?term=vapaud…
Eino Leino: Ajatar (1920)
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100602/Ajatar_tietovirsia.p…
Suomen Kirjallisuuden Seuran käännöstietokannan (HAKU - Suomen kirjallisuuden käännökset - SKS (finlit.fi)) mukaan Iida Turpeisen Elollisten käännösoikeudet on tosiaan myyty useille kielille (liettua, kreikka, englanti, latvia, ruotsi, arabia, norja, albania, saksa, puola, sloveeni, korea, espanja, japani, hollanti, katalaani, italia, tšekki, portugali, ranska, vietnam, tanska, englanti ja unkari). Kaikki käännökset ovat kuitenkin vasta "tulossa"-tilassa. Sivustolla näkyvä käännösoikeuksien myyntiajankohta antanee jonkinlaista osviittaa siitä, milloin käännöksen ilmestymistä voi odottaa.Tarkempia tietoja voisi kysyä romaanin käännösoikeuksien myyjältä, Helsinki Literary Agencyltä: https://www.helsinkiagency.fi/
Laulu on nimeltään Pikkuinen maamies säv. Robert Schumann, sanat trad. Löytyy Anni Tannin kevätlauluja-kasetilta tai - cd-levyltä (1989, jolla Johannes Kangas esittää laulun.
