Cassandra Claren Varjojen kaupungit-sarjaa julkaisee suomeksi Otava. Kolmas osa ei ole vielä tänä keväänä tulossa. Syksyllä ilmestyvistä kirjoista saamme tiedon loppukeväästä. Kysele kirjaa uudestaan toukokuussa. Sarjan kolmas osa kyllä hankitaan Vihdin kunnankirjastoon heti kun ilmestyy suomeksi.
Tässä telkku.comin asiakaspalvelusta saatu vastaus:
Paperille ei pysty näppärästi Telkku.comista tulostamaan, mutta suosikkiohjelmat on mahdollista saada näkymään Telkun etusivulla.
- kirjaudu palveluun
- valitse Käyttäjätili-valikosta Kanavat (http://www.telkku.com/channelgroup/edit)
- etsi "Suosikkikanava" ja raahaa se hiirellä haluamaasi kanavaryhmään (esim. Peruskanavat 1)
- tallenna ja avaa Telkun etusivu -> kuluvan päivän suosikkohjelmat näkyvät muiden kanavien joukossa omalla Suosikkikanavallaan
Huom. Suosikkikanava etsii suosikkiohjelmia kaikista käyttäjän kanavaryhmistä, eli suosikkeja saattaa tietyissä tapauksissa näkyä Suosikkikanavalla kanavilta, joita et katso tai omista (esim. Canal+ ja muut maksukanavat). Turhat kanavat…
Yksittäisen kampaamon suosittelu on hankalaa, mutta voisiko ratkaisu olla jokin afrohiuksiin ja -kampauksiin erikoistunut kampaamo? Tällaisia löytää kirjoittamalla selaimen hakukoneeseen esimerkiksi hakusanat "afro" "hiukset" ja "helsinki" tai "afro" "kampaamo" "helsinki". Hakutuloksien joukosta löytyvät esimerkiksi kampaamot HiusTrendi ja Super Touch.
Ylen verkkosivuilla julkaistiin tammikuussa artikkeli afrikkalaisista hiustyyleistä. Artikkeli "Afroja ja futuristisia lettejä –
afrikkalaiset hiustrendit ovat muotia Suomessakin" löytyy osoitteesta: http://yle.fi/uutiset/afroja_ja_futuristisia_letteja__afrikkalaiset_hiu…. Artikkelissa kerrotaan hiustyylien lisäksi kiharoiden hiusten käsittelystä.
Meksikolaiseen olutkulttuuriin kuuluu sitruunan tai limen yhdistäminen olueen. Myös meksikolaisessa olutjuoma micheladassa on joukossa mm. limemehua.
Tietoa meksikolaisesta olutkulttuurista esim. Lahden ammattikorkeakoulun olutkurssin sivuilta:
https://wiki.lamk.fi/display/11VVJUO05/Meksiko
Vilkaisepa internetissä the world Factbook 1999. Sieltä löytyy varmaan tuoreimmat tiedot. Osoite on:
http://www.cia.gov/cia/publications/factbook/index.html
Kohdasta Country Listing saat aakkosellisen luettelon maailman maista ja voit nähdä valtion lipun aina yksi valtio kerrallaan.
Kirjojakin tietenkin löytyy, mutta ne eivät välttämättä ole ajantasalla. Tässä pari kirjaa: Koululaisen maailmantieto (1998) ja Steele: Lasten atlas (1996) sekä Kiljunen: Maailman maat ja liput (1995).
Aivan. Teoksesta on kirjoitettu mm. seuraavaa:
"Oli lukija kristillismielinen tai ei, kannattaa tutstua Nicky Cruzin tarinaan. Se on kappale meidän aikamme historiaa." kirjoittaa Risto Tuominen ETEENPÄIN- lehdessä 1970 ja jatkaa "Yhdyn täysin sanontaan, että Nicky Cruzin tarina on järkyttävä. Niin järkyttävä, että toivoisi melkein, että se ei olisi totta."
Samana vuonna ITÄ-HÄME- aviisin Arvo Kippola totesi "kirjalla on merkitystä ei vain järkyttävänä raporttina, vaan myös rohkaisevana sanomana sille maailmalle, joka on huolestunut nuorison rikollisuudesta ja huumausaineiden käytöstä."
1972 KOTIMAAssa julkaistiin Heikki Tervosen mielipide "nähdäkseni kirjan sanoma voisi olla siinä, että se havahduttaa meitä myös omassa tilanteessamme…
Koskenniemen runo on kokoelmasta Sydän ja kuolema: elegioja, lauluja ja epitaafeja, joka julkaistiin vuonna 1919. Frans Linnavuoren säveltämänä se julkaistiin Suomen äänitearkiston mukaan ensimmäisen kerran vuonna 1931:
http://www.aanitearkisto.fi/firs2/fi/kappale.php?Id=Min%E4+laulan+sun+iltasi+t%E4htihin
Säveltäjä ja kirkkomuusikko Frans Linnavuori kuoli jo vuonna 1926, joten sävellys on selvästi vanhempi.
Varmaan tuo suomalainen sanonta "vanha sivistysmaa" on aikoinaan tarkoittanut Euroopan vanhoja valtioita esim. Ranska, Italia, Espanja, Britannia, Saksa...
Suomen näkökulmasta myös Ruotsi on ollut vanha sivistysvaltio.
Toisaalta sanonnalla on netissä viitattu mm. Armeniaan, Mesopotamiaan ja Egyptiin.
Valistuksen aika aloitti sivistysvaltioden aikakauden: "Valistusaika: valistus oli 1700-luvun eurooppalainen älyllinen liike, joka korosti sivistystä, järjenmukaisuutta ja yksilönvapautta. Valistusaate pyrki järkeen nojautuen perusteellisiin uudistuksiin kulttuurin ja yhteiskuntaelämän aloilla. Liikkeen johtavat hahmot näkivät olevansa rohkea ja tärkeä älykköjen ryhmä, joka vei maailmaa…
Etymologisen sanakirjan mukaan vihma-sana on käytössä jo Agricolalla sekä etenkin Lounais-Suomessa (Varsinais-Suomi, Satakunta, Länsi-Uusimaa), (Suomen) Pohjois-Karjalassa, Inkerinmaalla ja paikoin Etelä-Suomessa. Vihma-sanan johdannainen vihmoa on käytössä laajalti etenkin itämurteissa ja ympäristössä. Kielitoimiston sanakirjan mukaan vihmoa = sataa vihmaa; pirskottaa, sumuttaa nestettä pieninä pisaroina, vihmana.
Lähteet: Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja. 3, R-Ö (2000)
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=vihmoa&SearchWord=vihmoa&page=results
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi. Tiedustelin asiaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta. Heidän mukaansa Juha Kuisma on selvittänyt "mennä putkeen" sanonnan taustoja ja alkuperää v. 2015 julkaistussa teoksessaan "Tupenrapinat: idiomeja maan uumenista". Kun asiat sujuvat täydellisesti ja esteittä, voidaan sanoa, että ne ovat ”menneet putkeen". Ilmaisu ei ole kovin vanha, verrattuna moneen muuhun idiomiin. Se on syntynyt keihäänheittäjien parissa 1970-luvulla, kun tietokoneet ja liikevoimina laskettu tieto saatiin Pauli Nevalan ja Jorma Kinnusen heittojen mittaamisen tueksi. Näiden avulla kyettiin analysoimaan keihäänheiton askelsarja ja heiton liike erilaisten voimien vektoreina. Kun keihäs osuu optimaaliselle lentoradalle, se ”osuu putkeen…
Saamelaisrumpujen kuvia selityksineen löytyy esim. Juha Pentikäisen kirjasta "Saamelaiset - pohjoisen kansan mytologia" sekä
T.I. Itkosen kirjasta "Suomen lappalaiset vuoteen 1945. Toinen osa".
Eva ja Adam -kirjojen kirjoittaja Måns Gahrton (s. 1961) itse on syntynyt Lundissa, mutta muuttanut jo hyvin varhain Tukholmaan.
Eva ja Adam -kirjoissa kyseessä on nykyaika ja koulu on ruotsalainen peruskoulu.
Gahrtonin Rosa-kirjojen Rosan kotipaikaksi mainitaan Tukholma ja Gahrton asuu itsekin Tukholmassa. Joten voisiko olla...???
Mervi Kosken kirjassa "Ulkomaisia nuortenkertojia 1" on kerrottu enemmänkin kirjailijasta itsestään ja myös hänen kirjoistaan, mutta sielläkään ei ollut vastausta paikkaa koskevaan kysymykseen. Kirjoissa pääpaino on enemmänkin ihmissuhteissa ja ystävyydessä ja jokapäiväisessä elämässä, jolloin tapahtumien paikka ei ole nähtävästi pääasia.
Evalla ja Adamilla on omat kotisivut.
http://www.evaochadam.com/index2.…
Jan-nimiset henkilöt viettävät nimipäiväänsä samana päivänä kuin Jani, Johannes, Juhani ja Jussikin, eli 24.6., Johannes Kastajan päivänä.
Jan on monissa maissa vakiintunut nimi, joka pohjautuu raamatulliseen Johannes-nimeen.
Lähteet:
http://almanakka.helsinki.fi/fi/nimipaivat/nimipaivahaku.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jan
Valitettavasti en ole aiheen asiantuntija, joten en voi suoraan suositella sopivimpia kirjoja ja artikkeleja.
Tein Finna.fi haun aihesanalla Etiikka ja sanalla määritelmä. Rajasin haun kirjoihin ja e-kirjoihin. esim. Elisa Aaltolan: Empatia : myötäelämisen tiede voisi olla sopiva aloitus aiheesta. Linkki Finna-halu etiikka
Myös Kotimaisen kielten keskuksensanakirjasta voisi olla apua määritelmiin. Linkki Kotus Etiikka
Finna haulla Oikeus ja Etiikka löytyi Heikki Pihlajamäen artikkeli Oikeus ja Etiikka, joka on julkaistu Oikeus 27 (1998) : 1, s. 100-101
Jakamalla haun kahteen kenttään ja rajaamalla sanat aihesanoihin, löytyy paljon mielenkiintoisia kirjoja ja artikkeleita. Hakua kannattaa rajata vielä aiheen mukaan.…
Sulkasammal (Ptilium) on pesäkekylkisiin aitosammaliin kuuluva lehtisammal. Ptilium crista-castrensis on pohjoisessa lauhkeassa vyöhykkeessä yleinen sulkasammal.
KAARI: Sammalet, Bryophyta; LUOKKA: Lehtisammalet, Musci; LAHKO: Hypnobryales; HEIMO: Hypnaceae.
Lähde: Kasvien maailma. 5: Sienet - Öljypuukasvit: Otavan iso kasvitietosanakirja (Otava, 1981)
Tässä muutamia esimerkkejä kirjailijoista, joiden tuotantoon voisit tutustua: Minna Canth, Juhani Aho, Ilmari Kianto, Maria Jotuni, Maiju Lassila, Joel Lehtonen, Toivo Pekkanen, Frans Emil Sillanpää, Väinö Linna, Hannu Salama, Pentti Haanpää, Paavo Rintala, Veijo Meri, Helvi Hämäläinen, Anja Kauranen ja Kari Hotakaisen Juoksuhaudantie.
Voit tutustua aiheeseen myös mm. seuraavista kirjoista: Kirstinä Leena: Kirjallisuutemme lyhyt historia, Laitinen Kai: Suomen kirjallisuuden historia, Suomen kirjallisuushistoria 1-3, Kirsitinä Leena: Aikuisopiskelijan äidinkieli, Äidinkieli ja kirjallisuus - käsikirjallisuus.
Hyvää tietoa saat myös tästä linkistä:http://oppi.preview.jyu.fi/kirjallisuuden_aikajana/1900-luvun-suomalain…
Emme onnistuneet löytämään tietoa Kunelius-nimestä kirjaston nimikirjoista. Nimi vaikuttaisi kuitenkin olevan ruotsinkielistä alkuperää. Neuvoisimmekin ottamaan yhteyttä suoraan Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimistöneuvontaan, yhteystiedot löydät täältä: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=181 . Neuvonta on heinäkuun ajan suljettuna, mutta elokuussa neuvontanumeroon voi jälleen soittaa. Toivottavasti sukunimen alkuperä selviää!
Knihtilä on siirtynyt sukunimeksi talonnimestä. Talonnimenä se on ollut varsinkin Varsinais-Suomessa, Pohjanmaalla, Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa. Nimi liittyy ammatinnimeen knihti tai nihti (ruotsiksi knekt), joka tarkoittaa asepalvelijaa tai vanginvartijaa. Aiemmin kirjurit käyttivät ruotsinkielisiä ammatinnimityksiä myös suomenkielisistä kirjattavistaan. Osa näistä nimityksistä siirtyi sukunimiksi. (Lähde: Uusi suomalainen nimikirja, 1988)
Englannin ja muun -kieliset kirjat saat näkyviin Vantaan, Helsingin,Espoon ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-hausta, http://www.helmet.fi valitsemalla "Tarkennettu haku" ja avautuvasta lomakkeesta valitsemalla alasvetovalikosta aineistoksi Kirja, kokoelmaksi voit valita esim. Aikuisten kokoelman ja kielivalikosta englanti. Hakua voi rajata ilmestymisvuoden mukaan lisäämällä kenttään Vuosi tietyt vuodet. Jos haluaa käyttää jotain hakusanaa jonkin aiheen mukaan voi käyttää ns. asiasanoja, joita löytää sivulta http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Loyda_tietoa. Ilman hakusanaa voi listata kaikki kirjat merkitsemällä hakuruutuun *. Hakua voi tuloslistalla rajata vielä esim. kaunokirjoihin, tietokirjoihin jne.
Uus suomalainen nimikirjan (Otava, 1988) mukaan tästä nimestä on vanhoja tietoja lähinnä Satakunnasta ja pohjanmaalta. Nimen eri muodot ovat vaihdelleet, esim. nimen Rahikainen kanssa niin että saman henkilön nimi on eri aikoina kirjoitettu Rahikainen ja Rahkonen. Voi myös olla että joidenkin nimien taustalla olisi suota merkitsevä rahka-sana. Kiintoisaa on nimikirjan mukaan myös se, että Agricola on maininnut Rahkon hämäläisten pakanallisten jumalien joukossa.
