Putous 2 tulee lauantaisin 8.1. 2011 alkaen, katso Mtv:n ohjelmatiedoista http://www.mtv3.fi/ohjelmat/sivusto2008.shtml/viihde/putous/taustaa?122…
Ohjelmaa voi katsoa MTV3 katsomosta http://www.katsomo.fi/?treeId=354
Kotikuusi-humpan on säveltänyt Valto Tynnilä (salanimellä Ola Allan) ja sanoittanut Dagmar Parmas (salanimellä Timo Teräste). Se löytyy nuoteista Aikuisten tanssit 1 (Scandia-musiikki, [1976]), Viimeisiä levy-säveleitä y.m. 3 (V. Tynnilä, 1933) ja Ahvenainen, Veikko: Harmonikat soimaan 17 (Veikko Ahvenainen Kustannus Finland, [2014]). Näistä nuoteista Aikuisten tanssit 1 ja Veikko Ahvenaisen Harmonikat soimaan 17 ovat Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosastolla lainattavissa. Aikuisten tanssit 1 -nuotissa on melodianuotinnos, sanat ja sointumerkit. Ahvenaisen nuotissa on harmonikkasovitus ja sointumerkit, ei sanoja.
En löytänyt sellaista nuottijulkaisua, joka sisältäisi kaikki Rauli Badding Somerjoen Bussi Somerolle -äänitteen kappaleet…
6. heinäkuuta 1960 oli keskiviikko.
Helsingin yliopiston almanakkatoimiston, http://almanakka.helsinki.fi/ sivuilta kohdasta almanakka-arkisto löytyvät vanhat allakat vuodesta 1899.
Punakorvakilpikonnat ovat suokilpikonnia. Ne tarvitsevat sekä vesi- että maaosan sisältävän akvaterraarion. Punakorvakilpikonnan hoito-ohjeita löydät esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Perälä, Jarmo: Punakorvakilpikonna
Wilke, Hartmut: Kilpikonnat: oikea hoito, terveellinen ruoka, käyttäytyminen.
Kaarina Helakisa on kirjoittanut runon Hieno enkeli Tilta. Runo on ainakin Tuula Kortelaisen ja Riitta Tuloston toimittamassa runokokoelmassa Siivet enkelin (Otava 1995).
Jean M. Untinen-Auelin Maan lapset -sarjan kirjat ovat ilmestyneet seuraavassa järjestyksessä:
1. Luolakarhun klaani (1981)
2. Hevosten laakso (1982)
3. Mammutin metsästäjät (1985)
4. Tasangon vaeltajat (1990)
5. Luolien suojatit (2002)
Kesätöihin Helsingin kaupunginkirjastoon haetaan nettilomakkeella http://www.helsingintyopaikat.fi/StaticHTML/kesatyot.html
Ensi kesän työt eivät ole vielä haussa, mutta linkistä löytyy tietoa viime kesän hausta.
Kirjasto- ja tietopalvelualan koulutuksesta on etua haettaessa töihin kirjastoon. Tietoa koulutuksesta sivulla http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu
Lauri Pohjanpään runo Kehtolaulu sisältyy hänen vuonna 1910 julkaistuun ensimmäiseen runokokoelmaansa Mielialoja. Runossa on vain kaksi säkeistöä, eli kysymyksessä se on siteerattu kokonaisuudessaan.
Teoksessa Martikainen, Unto: Teräslinnun korkea laulu : Joensuun lentoaseman historia, Ilias, 2006, kerrotaan sivulla 113, että Joensuun ilmailukerhon hankkima Stieglitz -merkkinen moottorikone saapui Joensuuhun 5.6.1961, Unto Martikainen on käyttänyt lähteenä mm. Joensuun lentoaseman vuosikertomuksia vv. 1957-1967.
Teoksessa NURMI, ISMO: JOENSUUN ILMAILUKERHO 1923-1998, JOENSUUN ILMAILUKERHO, 1999, mainitaan sivulla 69, että Georg von Hellens toimi Stieglitzin hinauslentäjänä ja Mauno Koljonen ohjasi Vasamaa Jämijärvelle marraskuussa 1962; lentoon liittyi välilasku ja tankkaus Jyväskylässä.
Elokuvatietokanta Elonetin mukaan Lintumies elokuvan (1978) alun lentonäytöksessä nähdään mm. Joensuun Ilmailukerhon kaksitaso FW-44J Stieglitz (OH-…
Kannattaisi varmaan tutustua kirjaan ’Karjala Lahdessa’. Takakannen tekstin mukaan kirja kuvaa nykylahtelaisten tutkijoiden silmin kaupungin karjalaistumista. Kirjassa ” karjalaisuutta tarkastellaan monipuolisesti evakuoinnin, asuttamisen, rakennustoiminnan, arjen ja jälkipolven näkökulmista sotien jälkeisessä Lahdessa”.
Karjala Lahdessa / toim. Marja Huovila & Terhi Willman. Palmenia-kustannus 2005. HelMet-kirjastojen ainoa kappale löytyy Itäkeskuksen kirjastosta. http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/?searchtype=X&searcharg=karjala…
Myös Lahden historiassa on lyhyt luku Karjalan siirtoväestä. Alaotsikkoina mm. Lähtöalueet ja Syyt Lahteen muuttoon.
Lahden historia / toim. Jouko Heinonen. Lahden kaupunki 1980. Kirja kuuluu…
Kainuun Väisäsistä löytyy tietoa internet-sivustolla, jonka osoite on http://vaisasten-tarinoita.blogspot.fi/2014/04/keita-vaisaset-ovat.html .
Sivuston mukaan Väisäsillä on kaksi sukuseuraa, joista toinen on Etelä-Savossa toimiva Savon Väisäset ry. ja toinen Valtakunnallinen Savo/Kainuun Väisästen sukuseura. Sukuseurat julkaisevat yhteistä
sukulehteä.
Ensiksi mainitulla on noin 2000 henkilöä koskeva tutkimus Suur-Savon Väisäsistä. Seura antaa tietoja pientä korvausta vastaan. Muitakin alueellisia tutkimuksia on. Niistä saa parhaiten tiedon käymällä edellä mainitulla sivustolla.
Savo/Kainuun Väisästen Sukuseura ry:n osoite on http://www.savokainuunvaisaset.fi/ . Sivustolla voi
lähettää viestiä sukuseuralle.
Sinun kannattaa etsiä Internetistä tietoa ja karttoja Aleuttien saariryhmästä hakusanalla "Aleutian Islands". Hyvä aloitussivu netissä on esimerkiksi Texasin yliopiston PCL-karttakokoelma osoitteessa http://www.lib.utexas.edu/Libs/PCL/Map_collection/Map_collection.html , mistä sinun kannatta valita polaaristen alueiden ja valtamerten kartat. Aleuttien kartta sekä tietoa Alaskasta löytyy myös osoitteista http://www.sitesatlas.com/Maps/Maps/103.htm ja http://www.c-map.com/quickref/cf85/pg20.htm Valokuvia Aleuteilta löytyy sivulta http://www.avo.alaska.edu/volcanoes/akut/photos.html ja tietoa saarten kultturista sivuilta www.mehs.educ.state.ak.us/culturesite/aleut.html sekä http://www.newsminer.com/heartland/hland53198/aleut.html ja http://…
Laulujen sanat ovat usein sellaisia, että ne aukeavat eri kuuntelijoille eri tavalla, riippuen siitä, miten kuuntelija ne tulkitsee. Tämänkaltaiseen kysymykseen ei siis ole vain yhtä oikeaa vastausta.
Minun tulkintani mukaan Dion laulaa kyseisessä laulussa siitä, miten sekä muisto että rakkaus pois mennyttä rakasta kohtaan säilyy ikuisesti sydämessä, vaikka tämä henkilö ei enää luonamme syystä tai toisesta ole.
Laulun sanat löytyvät itse kunkin tulkittavaksi vaikkapa täältä:
https://www.azlyrics.com/lyrics/celinedion/myheartwillgoon.html
Ihan perustiedot kirjailijan perheestä löytyvät Helsingin kaupunginkirjaston Sanojen aika -sivuilta, osoitteesta http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=42&lang=FI&tid=5207
Kannattaa tutustua myös Ari Haasion teokseen Kotimaisia dekkarikirjailijoita. BTJ 2001
Veijo Meren Sanojen synty teoksessa kerrotaan, että kamreeri-sana on tullut suomen kieleen ruotsista (kamrer). Alkusana on ollut myöhäislatinan camerarius, joka on johdettu klassisen latinan sanasta camera, holvi.
Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjaston ja Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen ylläpitämän käännöstietokannan (http://dbgw.finlit.fi/kaan.php) mukaan Yrjö Jylhältä on käännetty englanniksi vain runo nimeltä Varjot (Shadows, antologiassa Treasury of Finnish love) ja viroksi kokoelma Kiirastuli (Puhastustuli). Kysymääsi runoa ei ei näyttäisi olevan käännetty.
Tässä on ensinnä joitakin sopivia kirjoja:
Pasanen: Mitä saisi tarjota? : ruoka-allergisten keittokirja
Palva-Alhola: Allergia ja keliakia
Räsänen: Leivonnaisia keliaakikoille
Wathén: Allergisen lapsiperheen keittokirja
Soisalo: Erityisruokavalion helpot herkut
Internet-osoitteita:
Pirkanmaan Astma- ja allergiayhdistyksen sivulla on mm. maidottomien, munattomien ja luontaisesti gluteenittomien ruokien ohjeita: http://www.pirkanmaanallergia.fi/ruokaohjeet/maidoton_munaton_gluteenit…
Myös Keski-Suomen Allergia- ja astmayhdistyksen sivulla on ohjeita: http://personal.inet.fi/yhdistys/allergia-ja.astmayhdistys/reseptitoike…
Kelakialiiton sivulla on etupäässä gluteenittomien ruokien ohjeita: http://www.keliakialiitto.fi/view/categories.asp?…
Mainittujen Toiset kengät-, Siniset mokkakengät- ja Kuolema savolaiseen tapaan- kirjojen lisäksi kenkäteema löytyy aikuisten kaunokirjallisuudessa mm. kirjoissa Pentti Haanpää: Yhdeksän miehen saappaat, Oiva Arvola: Kenkähullun matka, Irja Virtanen: Punaiset kengät, Ellery Queen: Kenkäparin arvoitus, Henning Mankell: Italialaiset kengät, Scott Westerfeld: Niin eilistä, Tellervo Rouhiainen: Peilaajatyttö ja mustankiiluvat kengät, Jennifer Weiner: lainakengissä ja Niilo Laaksonen: Pieni poika ja isot saappaat.
Jalkine-aiheisia novelleja ovat Kawabata, Yasunari: Kesäkengät (kokoelmassa Kämmenenkokoisia tarinoita), Prisvin, Mihail: Vaarin huopatossut (kokoelmassa Mille nauratte: valikoima neuvostohuumoria ja -satiiria), Pälsi, Sakari:…
Kysymyksessä tarkoitetaan varmaankin vuoden 2001 Syksyn sävel -kilpailussa kolmannelle tilalle sijoittunutta Saanan (oik. Sari Matala) itse säveltämää ja sanoittamaa iskelmäkappaletta "Muistatko".
Saanan CD-levystä "Elämä hymyilee" (2001) näyttää olevan useampaa versiota, joista joihinkin sisältyy myös tuo "Muistako" -kappale (Columbia (Sony) COL4960539). Lisätietoja esim: http://www.jvvv.net/cd/elama.html
Ainakin Seinäjoen ja Kuopion kaupunginkirjastoissa on tuota Muistatko -kappaleen sisältävää versiota "Elämä hymyilee" -CD:stä. Kyseisen CD:n voi tilata kaukolainaksi ko. kirjastoista.
Valitettavasti pääkaupunkiseudun (ja monien muidenkin) yleisten kirjastojen kokoelmissa näyttää olevan vain sitä versiota "Elämä hymyilee" -levystä,…
Hiusvärejä, niiden kemiallista koostumusta ja mahdollisia terveyshaittoja käsitellään esimerkiksi seuraavissa teoksissa:
Raija Kara, Kirsi Oksaharju & Marjo Oksman, Väriä ja kiharaa. WSOY, 2008
Keskustelua kosmetiikasta : ihovoiteet, deodorantit, hiusväriaineet. Kuluttajavirasto, 1994
Aija Luoma & Raija Kara, Vaihtaahan kameleonttikin väriään : kosmetiikan mahdollisuudet ja rajat. Opetushallitus, 2000
Anja Nystén, Kemikaalikimara. Teos, 2008
Eeva-Liisa Sainio, Ihovoiteiden, deodoranttien ja hiusväriaineiden koostumus ja turvallisuus. Kuluttajavirasto, 1994
Rita Stiens, Totuus kosmetiikasta : parasta iholle, hiuksiin, meikkiin. Tammi, 2008
Harri Willamo, Kosmetiikan kemia. Otava, 1983
