Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Ada on hepreaksi jalokivikoru, Vanhassa testamentissa Kainin pojanpojan Lemekin ja patriarkka Jaakobin pojan Esaun vaimo, kirkkohistoriassa ranskalainen nunna ja naispyhimys Mansista 600-luvun lopulta. Suomen ruotsalaisessa almanakassa nimi oli 30.10. vuoteen 1999, siinä Ada lienee tulkittu alkuaan saksalaiseksi lyhentymäksi Adal, Adel-(aatelinen, jalosukuinen) alkuisista nimistä.Meillä Adaa on käytetty myös Adalmiinan ja Adolfiinan kutsumamuotona.
Vuoden 2000 suomalaiseen kalenteriin tuli muoto Aada 16.12, jolloin myös ruotsinkielisessä almanakassa Ada siirtyi tälle päivälle.
Veeti ja Veetu ovat Fredrikin ja Ferdinandin suomalaisia muunnoksia.
Fredrik taas on alkuaan germaanien rauhallinen…
Ei ole.
Leena Lehtolainen julkaisi esikoisteoksensa "Ja äkkiä onkin toukokuu" kaksitoistavuotiaana, viittä vuotta myöhemmin seurasi toinen nuortenkirja "Kitara on rakkauteni". Näiden jälkeen seurasi pitkä tauko, jonka jälkeen hän ei ole julkaissut nuortenkirjoja.
Lähteet:
Kotimaisia nykykertojia. 1-2
Sanojen aika http://kirjailijat.kirjastot.fi/kirjailija.aspx?PersonId=50&PageContent…
Kirjastoissa on paljon kala- ja kasvisruokien keittokirjoja. Kannattaa käydä tutkimassa keittokirjahyllyjä. Alla on joitakin, joiden ohjeissa käytetään pääasiassa tavallisia, peruskaupoista saatavia aineksia:
- Aurinkomaa : koko perheen kasviskeittokirja / Tuija Ruuska
- Juuri kuten haluatte : juuresruokia / Roland Persson
- Herne rokkaa : herneruokakirja / ruokaohjeet, teksti ja kuvat: Jere Nieminen
- Papu, porkkana ja hillopulla : kasvisruokaa perheelle / Marianne Kiskola
- Härkäpapua sarvista : herkullista kasvisruokaa läheltä / [Inna Somersalo ... et al.]
- HERKUTELLAAN kalalla : yli 250 kala- ja äyriäisruokaohjetta / [päätoimittaja: Birgitta Rasmusson]
- Rehellistä ruokaa : Heidin kanssa keittiössä / Heidi Hautala, Kaisa Leka, Janne…
Esititpä hankalan kysymyksen! Kyselimme asiaa valtakunnalliselta kirjastoammattilaisten sähköpostilistaltakin, mutta sieltäkään emme saaneet vastausta. Tietäisiköhän joku lukijoistamme mistä sadusta on kyse? Kyse ei ole Ihmeitten ihme--Rudolf Koivun kuvittamia satuja -teoksen tarinasta.
Särkänniemen delfinaarion ja Merinisäkäsakatemian kotisivuilla kerrotaan, että delfiininkouluttajan työpäivä on noin 9-tuntinen ja ajoittuu noin klo 8-17. Yöaikaan delfiinit nukkuvat. Yöunille kertyy pituutta noin 8 tuntia, mutta nukkuessaankin delfiinien täytyy käydä parin minuutin välein pinnalla hengittämässä.
Merinisäkäsakatemian sivuilta löytyy paljon mielenkiintoista tietoa ja vastauksia kiinnostuneiden esittämiin kysymyksiin: http://www.sarkanniemi.fi/akatemiat/fqa.html. Sivujen kautta voi esittää myös oman kysymyksensä delfiiniasiantuntijalle (http://www.sarkanniemi.fi/akatemiat/asiantuntija.html). Delfinaation elämästä ja delfiininkouluttajien työstä löytyy tietoa myös sen omilta kotisivuilta: http://www.sarkanniemi.fi/www/…
Kirjasto ottaa vastaan lahjoituksia sillä ehdolla, että mikäli tarvetta lahjoitetulle kirjalle ei ole, kirjasto voi myydä tai lahjoittaa sen edelleen.
Kokoelmiin ei oteta kaikkia kirjoja, ainoastaan sellaista, jolle on käyttöä. Jos kirjaa löytyy jo runsaasti kirjaston kokoelmasta tai kyseessä on vanhentunut tietokirja, ei silloin sille ole tarvetta. Myöskään Valittujen Palojen Kirjavalioita ei oteta kirjaston kokoelmaan.
Sellon kirjaston yhteystiedot:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Yhteys…
Netistä löytyy hyviä vinkkejä työhakemuksen laatimiseen kuin myös yleensä työnhakuun ja työpaikkahaastatteluun sekä ansioluettelon tekemiseen.
Katso Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat -linkkikokoelmasta "Työnhakuoppaita" http://www.htk.fi/kirjasto/paikat3.htm , löydät varmasti tarvitsemaasi tietoa. Esim. Akateemiset rekrytointipalvelut http://www.aarresaari.net/mhakemus.htm ja Internetix http://www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/3yhteiskunta/tyonhaku/ind… nettisivuilla on työhakemusmalleja.
Kirjassa: Studia : studia-tietokeskus, Osa: Sanankäytön pikkujättiläinen / toimittaneet Hannu ja Janne Tarmio (Espoo : Weilin Göös, 1999) on kohtalaisen ajantasainen malli.
Kirjan voit saada kaukolainaksi lähimmän kirjastosi kautta.
Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa on Terhi Viljanen selvittänyt henkirikoksia vuosina 1970-1979. Tutkimuksessa on tarkasteltu noina vuosina tehtyjä yli tuhatta henkirikosta ja selvitetty niiden syitä, tekoaikoja ja -tapoja, tekijän mielentilaa, tekijän ja uhrin välistä suhdetta sekä alkoholin vaikutusta tekoon. Tutkimus on tilastollinen. Julkaisun tiedot: Henkirikokset Suomessa vuosina 1970-1979 / Terhi Viljanen. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 60, Helsinki 1983.
Asiakaspalautteesta lisäsimme toimituksessa myöhemmin vastaukseen viitteen seuraavasta teoksesta, joka ei ole vielä ilmestynyt: Ahonen, Hannu J. (salanimi, ennakkotieto), Henki lähti! : suomalaisia henkirikoksia. Kotka : T:mi Gibel, (Jyskä : Skoob). Arvioitu…
Olisiko etsimäsi Scoular Andersonin piilokuvakirja nimeltään Pulmallinen päivä (ilmestynyt suomeksi 1994)? Kirja on Jyväskylän kirjaston kokoelmissa, kirjastoautossa:
http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=find2
Eija Merilä on levyttänyt kappaleen oikealla nimellään Eija Muhonen vuonna 1966. Kyseessä on singlelevy, jossa kappaleet Rannat ja Tiikerihai. Näyttää siltä, ettei Rannat-kappaletta ole missään kokoelmassa.
Kyseinen katkelma löytyy Flaubertin romaanin ”Rouva Bovary” (WSOY, 2005) luvusta 12 sivulta 202. Suomentaja Anna-Maija Viitanen on sepitellyt sen suomeksi seuraavasti: ”meidän puheemme on kuin säröilevä soittopeli, jonka räminällä saamme karhut tanssimaan, kun haluaisimme hellyttää tähdet”. Romaani löytyy myös Eino Palolan suomennoksena. Jos haluat mieluummin katkelman mieluummin Palolan vanhempana suomennoksena, voin tarvittaessa senkin etsiä. Viitasen suomennos on kuitenkin uudempi.
Marjutin päivä 15.8. on tullut almanakkaan vuonna 1964. Alkuaan kyseessä on Marja-nimen hellittelymuoto samoin kuin ovat mm. Marju ja Marjukka. Marjut oli suosiossa etenkin 50-70-luvuilla, 2000-luvun alussa nimen on saanut vuosittain keskimäärin parikymmentä lasta.
(Lähde: Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, Gummerus 2007.)
”Suomalainen paikannimikirja” (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus , 2007) kertoo, että Punkaharjulla sijaitsevan Kulennoinen-nimisen kylän nimi saattaa tulla sanasta ”kulkea” ja sen itämurteissa käytetystä tavutusmuodosta ”kulen” (= kirjakielen ”kuljen”). Ensimmäiset kirjalliset maininnat ovat 1560-luvulta. Seudulta löytyy myös Kulennoisjärvi, Kulennoisharju ja Kulennoislahti, mutta sitä ei tiedetä, mikä noista on saatu nimensä ensin. Luultavasti siis kuitenkin kulkemisesta tuossa on ollut kyse.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sekä sukunimenä että talonnimenä tunnettu ”Purho” lieneen peräisin sanasta ”purha”, jonka merkitys on ’kosken kuohupaikka, putous’. Sanalle löytyy…
Ilmari Kärjen yhteystietoja voi tiedustella Helsingin yliopiston Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitoksesta Unioninkatu 38 B, Helsinki
Fax: +358-9-191 22094 E-mail: Harry.Halen@Helsinki.Fi Telephone: Office, amanuensis +358-9-191 22224 Oletettavasti hän on jo eläkkeellä.
Helsingin yliopiston kirjaston Helka-tietokannasta http://wwls.lib.helsinki.fi/ löytyivät seuraavat Ilmari Kärjen teokset:
Kärki, Ílmari Gudean sylinterien tempukset Helsinki : Helsingin yliopisto, [1962] 122 lehteä, Pro gradu -tutkielma, Itämaiden kirjallisuus
Kärki, Ilmari Gudean sylinterit : transsyllabointi, käännös ja analyysi Helsinki : Helsingin yliopisto, [1963] 210 lehteä, Lisensiaatintutkimus, Itämaiden kirjallisuus
Haec Studia orientalia professori…
Ilmaisulla "El Dorado" tai "Eldorado" tarkoitetaan tarunomaista Etelä-Amerikan pohjoisosissa sijaitsevaa kultaista kaupunkia. Suomenkielisessä Wikipediassa on aiheesta laaja artikkeli.
Heikki Poroila
Aiheesta on ilmestynyt erittäin hyvä 2-osainen teos: Suomen kirkot ja kirkkotaide. Ensimmäisessä osassa käsitellään yleisesti Suomen kirkkojen arkkitehtuurin, taiteen, esineistön ja tekstiilien historiaa. Mukana ovat sekä evankelisluterilaiset että ortodoksiset kirkot. Toisessa osassa taas ovat kaikki maamme seurakunnat aakkosjärjestyksessä, kunkin kirkon kohdalla kuvaillaan rakennusta yleensä, on myös valokuva, ja mainitaan arkkitehti ja alttaritaulun nimi sekä taiteilija. Haminassa ja Kotkassa on myös ortodoksisia kirkkoja, ne ovat evankelisluterilaisten kirkkojen jälkeen toisessa osassa myös aakkosjärjestyksessä. Kirkkotaiteen historiasta on tietoja myös teossarjan Ars: Suomen taide 1. ja 2. osissa.
Ensimmäiset Koli-taiteilijat majoittuvat todennäköisesti koteihin. Tästä kertoo mm. Ahon vaimo Venny Soldan-Brofeldt seuraavasti: ” Kolin rinteellä asuttiin myös jonkin aikaa. Siellä oli satumaisen kaunista: niityt, haat, lehmisavut ilta-auringossa, taustalla siintävät vaarat. Talo oli vieraanvarainen ja kodikas. viihdyimme siellä hyvin”. Tämä kertomus, Kolin-matkasta löytyy mm. Elli Oinonen-Eden teoksesta Kolin taiteilijakareliaanit. Samaisesta teoksesta käy ilmi, että Kolin ensimmäinen matkailumaja avattiin käyttöön vuonna 1896. Kyseinen teos löytyy mm. Joensuun kaupunginkirjaston kokoelmista ja on lainattavissa.
Kirjastossa voit hakea tietoa Baltian maiden musiikista seuraavista teoksista:
Nordström, Sixten: Kaikki musiikista
Otavan iso musiikkitietosanakirja
Suuri musiikkitietosanakirja
Netistä löytyy Baltic Music Information Centre osoitteessa http://www.hyperbia.co.uk/baltic/Page1.html
Suomen lastenkirjallisuuden historiasta löytyy tietoa ainakin seuraavista teoksista:
Nuortenkirja Suomessa ennen ja nyt. WSOY. 1966
Lappalainen, Irja : Suomalainen lasten- ja nuortenkirjallisuus. W+G. 2. uud.p. 1979.
Pieni suuri maailma : suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden historia. Tammi. 2003
Huhtala, Liisa: Ilosaarten seutuvilta. BTJ Kirjastopalvelu. 2004
Lastenkirja aikansa kuvastimena. BTJ Kirjastopalvelu. 2005.
Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Web-Origo -aineistotietokannasta http://nettikirjasto.lahti.fi/
Tietoja suomalaisista dekkarikirjailijoista on mm. Tornion kaupunginkirjaston ylläpitämässä dekkaritietokannassa http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjailijat/default.htm . Dekkaritietokannassa olevista kotimaisista kirjailijoista suosittu on Ilkka Remes. Dekkarinetistä löytyy luettelo hänen teoksistaan. Ilkka Remeksen (salanimi) kotisivut http://www.ilkkaremes.com/ . Tietoja on myös Wikipediassa http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilkka_Remes .
Teoksia, joissa on tietoja kirjailijoista esim. Remeksestä:
- Pekka Tarkka, Suomalaisia nykykirjailijoita, 2000
- Ari Haasio, Kotimaisia dekkarikirjailijoita, 2000
