Jokaisella kiinteällä aineella on ns. pituuden lämpötilakerroin, joka ilmoittaa kuinka paljon metrin mittaisen kappaleen pituus muuttuu, kun lämpötila muuttuu yhdellä asteella.
lämpötilakertoimia:
alumiini 0,000 023
hopea 0,000 019
kupari 0,000 017
messinki 0,000 020
teräs (rauta) 0,000 012
puu 0,000 005 - 0,000 030
Metrin mittaisen terästangon pituus kasvaa yhden asteen lämpötilan nousun seurauksena 0,000 012 metriä, eli 0,0012 cm, eli 0,012 mm.
Puun lämpötilakertoimen vaihteluväli johtuu käytetystä puulajista.
Muusikoiden.net -keskustelupalstalla on pohdittu aihetta, keskustelijoiden kokemukset vaihtelevat. Keskustelut löytyvät hakusanoilla: kitara lämpötilan. Yleisin toteamus tuntuu olevan, että ilmankosteuden vaihtelu vaikuttaa…
Pirkkalankoivu lienee vanhin tunnettu kotimainen liuskalehtinen koivu. Se löydettiin vuonna 1862 Pirkkalan pitäjän Penttilän kylästä. Koivu on rauduskoivun muunnos.
Tämä puuharvinaisuus oli tuhoutua kokonaan, kun tämä ensimmäinen löydetty puu hakattiin halkopinoon. Kannon ympäristöä tarkkailtiin ja vuonna 1904 löydettiin kaadetun koivun läheltä neljä liuskalehtistä koivuntainta. Yksi näistä siirrettiin Pitkäniemeen, sillä sairaalan ylilääkäri oli innokas luonnontutkija. Tätä yksilöä pidetään puistoissa ja pihoissa nykyisin kasvavien Pirkkalankoilujen kantayksilönä.Lehtien liuskat ovat ehytlaitaisia eivätkä kovin teräväkärkisiä. Muoto esiintyy harvinaisena Etelä-Hämeessä.
Loimaankoivu on Suomessa saanut nimensä Loimaalla kasvavasta…
Erkki Vierikon kirjan Espanjan kielioppi mukaan: yks.2. indikatiivi (= preesens) bailas, monikon 2. bailáis. Käskymuoto on subjunktiivin preesens, ilmaisten käskyä ja tahtoa, muoto bailes, mon.2. bailéis. Subjunktiivin I imperfekti ilmaisee kohteliaan kehoituksen: bailaras, mon.2. bailarais.
Suomaseman kylän nimeä on kummasteltu täällä aikaisemminkin. Kielitieteilijöiden tulkintaan nimen alkuperästä ja merkityksestä voi tutustua täällä:
https://www.kirjastot.fi/kysy/erisnimiin-liityva-kysymys-kangasalan-pitajassa
On myös esitetty, että Suomaseman nimi saattaa olla tyrväntöläistä alkuperää. Kylä kuului keskiajalla laajempaan Tyrvännönmaahan eli Raudanmaahan, joka ulottui Suomasemasta Kangasalan Sarsankoskeen. Entisessä Tyrvännön pitäjässä esiintyy useita Suomaseman tapaan rakentuvia nimiä: Jalaisema, Ahtasema, Lehtisemä.
Kansan suustakin on kirvonnut selityksiä Suomaseman nimelle. Erään sellaisen mukaan "markkinoille mentäessä suomastiin hevosta, kun ajettiin kylän kohdalla lujaa".
Paikallinen asukas Jouko Melkas on…
Tässä muutamian nimikirjoja, joista löytyy vanhoja naisten ja miesten nimiä:
KIVINIEMI, Eero: Etunimiopas. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1993.
LEMPIÄINEN, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY, 1999.
VILKUNA, Kustaa: Etunimet. Otava, 1997.
Näissä kaikissa teoksissa on lueteltu vanhoja nimiä sekä nimien historiaa.
Voisikohan kirjamuistosi olla Aarni Penttilän Hyvästi aapiskukko!, jossa tarinat on jaoteltu teemoihin kuukausien mukaan - alkaen syyskuusta. Tammikuun tarinoihin kuuluu Topeliuksen Sampo Lappalainenkin. Hyvästi aapiskukko! on julkaistu jo vuonna 1939, muutta siitä on otettu uusia painoksia ja viimeisin niistä (10.p.) vuonna 2000. Sampo Lappalaisesta löytyy kertomuksia myös Urho Somerkiven Lasten oma lukukirja -teoksesta.
Laulu löytyy ainakin äänitteiltä "Hyvä ystävä musikaali ja muita mukavia lastenlauluja" KRC-242 ja "Pieni suuri seikkailu" ACD2110. Ainakin jälkimmäisessä pitäisi olla sanat tekstiliitteessä.
Kysymykseesi ei löydy suoraa vastausta, eikä Mika Waltarin mahdollista homoseksuaalisuutta näytä käsiteltävän juuri Mika Waltaria käsittelevässä tutkimuksessakaan. Ainakaan löytämissäni lähteissä tällaiseen ei viitata. Sen verran voi kuitenkin sanoa, että Mika Waltari oli avioliitossa ja hänellä oli lapsi, Satu Waltari, josta myös tuli kirjailija.
Mika Waltarista löytyy Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta suuri määrä vastauksia, joista löytyy viitteitä hyviin teoksiin Waltarista, http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx. Etsi hakusanalla Waltari Mika.
Teoksista voitaisiin mainita vaikkapa
Envall, Markku, Suuri illusionisti. Mika Waltarin romaanit. WSOY 1994.
Kirjojen Suomi, toim. Juhani Salokannel. Otava 1996.
Mika Waltari -…
Helmet-kirjastojen (http://www.helmet.fi ) kokoelmista löytyy lääketieteen filosofiaan ja etiikkaan kuuluvaa eutanasiaa käsittelevää kirjallisuutta mm. seuraavasti:
- Elämän loppu vai kuoleman alku : hoitopäätökset kuoleman lähestyessä, toim. Juha Hänninen, Duodecim 2006
- Häyry, Heta: Elämän ehdot : bioetiikan, vapauden ja vastuun filosofiaa, Yliopistopaino 1997
- Korhonen, Rauno: Teos Eutanasia : hyvä kuolema ja kuolemisen vaikeus, Pandecta 1994
- Elämän pyhyys ja ihmisen halu kuolla : puheenvuoroja eutanasiasta / toimittanut Heikki Kotila, Kirjaneliö, 1995
- Tada, Joni Eareckson: Teos Oikeus elää, oikeus kuolla : itsemurha, eutanasia, kärsimys, armo, RV-kirjat 1993
- Lääkintä- ja hoitoetiikka, toim. Veikko Launis, Painatuskeskus,…
Meidän lähteidemme mukaan Lauri Pohjanpään runoja ei olisi käännetty englanniksi, esimerkiksi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä käännöstietokannastakaan (http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php)ei löytynyt viitteitä.
Kyseinen kappale löytyy nuottijulkaisusta Nuoret laulajat : kansanopistojen laulukirja / Vilho Ryymin, Helsinki : Musiikki Fazer, c1972, Toinen painos. Kuvaus: Laaja, kansanopistojen käyttöön suunniteltu laulukirja. Melodianuotinnos ja sanat, ei säestystä tai kitaran sointuja.
Ei lainaaminen mitään maksa. Voit lainata vaikka 40 kirjaa ihan ilmaiseksi.
Varaaminen sen sijaan maksaa 0,50€ / aineistoyksikkö, jos varattava aineisto kuuluu aikuistenosastoille. Lasten- ja nuortenosastojen aineistosta varausmaksua ei peritä. Jos siis varaat kaksi aikuistenosaston kirjaa, se maksaa 1,00€.
Löydät kaikki HelMet-kirjastoissa perittävät maksut HelMet-verkkokirjaston ( http://www.helmet.fi/ ) kohdasta Ohjeita -> Maksut. Lue myös kohta Käyttösäännöt. Sieltä näet senkin, montako erilaatuista lainaa sinulla voi kerrallaan olla.
Esimerkiksi seuraavissa kirjoissa kuvataan neuvostoajan elämää eri näkökulmista sekä Neuvostoliitossa että Baltian maissa.
Kazmina-Björkbacka, Angelina: Venäläinen onni : Stalinin kauden perhekronikka (Books on Demand, 2010)
Kross, Jaan: Rakkaat kanssavaeltajat (WSOY, 2005), Rakkaat kanssavaeltajat 2 (WSOY, 2010)
Lugovskaja, Nina: Haluan elää : venäläisen koulutytön päiväkirja 1932-1937 (WSOY, 2004)
Mäkelä, Raija-Liisa: Minä, muilutetun tytär : puoli vuosisataa Neuvostoliitossa (Minerva, 2009)
Neuvosto-Viron arkipäivää (WSOY, 2006)
Rinne, Harri: Laulava vallankumous : Viron rocksukupolven ihme (Johnny Kniga, 2007)
Žīgure, Anna: Kuitenkin niin lähellä (Otava, 1997)
Ajankuvaa ja elämäntapoja löytyy myös kaunokirjallisista teoksista. Tässä…
HelMet-kirjastoissa eli Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastoissa lainat voi uusia netin kautta tai puhelimitse kolme kertaa, jos niissä ei ole varauksia. Bestseller-tarralla varustettuja kirjoja ei voi kuitenkaan uusia lainkaan netissä eikä puhelimitse.
Kolmen uusimiskerran jälkeen lainat täytyy tuoda kirjastoon ja lainata siellä uudelleen, jos haluaa pitää vielä kirjoja lainassa. Kirjastoon tuomisen yhteydessä uusimiskerrat nollaantuvat, joten sitten kirjoja voi uusia jälleen kolme kertaa netissä tai puhelimitse.
Osoitteesta http://www.lib.hel.fi/Page/6c6735a2-d667-447d-9d04-dc7b2aa8bdb4.aspx löytyy lisätietoa lainaamisesta ja uusimisesta.
Suomen kielen sanakirjoissa on käytetty pääsääntöisesti sanaa bagel tai bagelrinkeli. Kotimaisten kielten keskuksen julkaiseman Kielitoimiston sanakirjan uusimpaan versioon on tullut bagel-sanan rinnalle nimitys bageli. http://www.kotus.fi/index.phtml?s=4116.
Kielitoimiston sanakirja on suomen yleiskieltä kuvaava ohjeistava sanakirja. Molemmat muodot ovat siis yhtä oikein. Bageli on uudempi muoto ja puuttuu siksi vanhemmista sanakirjoista.
Kirjan kääntäminen toisesta kielestä suomen kielelle vie aina oman aikansa. Neljäs osa City of fallen angels ilmestyi vuonna 2011 ja suomeksi se saatiin tämän vuoden syyskuussa. Sarjan viides osa City of lost souls ilmestyi englanniksi toukokuussa 2012, joten suomennosta voisi varmaan odotella ensi vuoden puolella. Kirjasarjaa julkaisevan Otavan sivuilla ei vielä ollut tarkempaa tietoa käännösaikataluista. Kannattaa käydä aina välillä kustantajan sivuja http://www.otava.fi/kirjat/haku/.
Yrjö Karilaksen mukaan (s. 205) Ramstedt "hallitsi tai ymmärsi" noin kahtakymmentäneljää kieltä. Tuskin missään on luetteloa siitä, kuinka täydellistä ja monipuolista tämä osaaminen on ollut eikä varmaan ole ollut sellaista henkilöäkään, joka olisi asiaa kyennyt arvioimaan.
Suullinen valmius on varmaankin ollut 'tavallisissa' länsieurooppalaisissa kielissä, Aasian-matkoilla venäjä on lisäksi ollut välttämätön työväline.
Ramstedt oleili pitkiä aikoja mongolikielisillä alueilla ja suuntasi täällä tutkimuksensa nimenomaan puhekieleen vanhakantaisen kirjamongolin asemesta, joten voi olettaa hänen todella osanneen ainakin joitakin mongolikieliä tai -murteita. Kalmukki kuuluu tähän ryhmään ja sitä yhdistää - Jaakko Anhavan mukaan s. 145 -…
Tietosanakirjan Facta 2001 mukaan eläimiin kohdistuva neuroottinen pelko on zoofobia. Tiettyihin eläimiin kohdistuvat pelot nimetään seuraavasti: kissat-ailurofobia, hämähäkit-araknofobia, sammakot-batrakofobia, hyönteiset-entomofobia, koirat-kynofobia, hiiret-musofobia, käärmeet-ofiofobia, linnut-ornitofobia. Doraphobia tarkoittaa eläinten turkin tai nahan pelkoa. Täytettyjen eläinten pelkoa koskevaa sanaa ei löytynyt.
Listoja fobioista löytyy myös Internetistä (esim. The Complete List of Phobias http://people.ne.mediaone.net/podolski/phobias.htm ja Phobias http://igwanarob.home.att.net/phobias.htm ), mutta niistäkään ei löytynyt täytettyjen eläinten pelkoa.
Claes Andersson pohtii teoksessaan "Sanat että eläisimme"(1998) runon lääkitsevää vaikutusta: "Runo parannuskeinona? Niin, ehkä. Mutta ei minään pelon vaimentimena. Runon ei pidä tulla valiumin tilalle. Runon on oltava osallisena elämän pyyteettömyydestä ja - älkäämme tätä unohtako - osana elämän kauneutta. Mutta - älkäämme unohtako sitäkään, että hinta selkeästä näköalasta elämäämme ja syvällisenä osallistumisena siihen saattaa olla tuska, pelko, katumus, niin, sisäinen hajoaminen: kompassisuunta sekä valoon että pimeyteen voi olla sama. Ehkä elämän tarkoitus ei toisaalta olekaan suojattuna pysyminen. Ehkä se onkin alttiiksi asettuminen, kuten tässä surusta kertovassa runossa:
Epätoivo on ihan liian suuri sana, mutta en tiedä… Koska suru…
