Lasten ja nuorten tv-kykykilpailuista ja niiden vaikutuksista kasvuun ja kehitykseen löytyy toistaiseksi niukalti teoksia tai muuta aineistoa Vaski-kirjastoista. Löysin kuitenkin muutaman teoksen sekä muita tiedonlähteitä, joissa aihetta käsitellään.
Kilpailuihin osallistuvien lasten ja nuorten vanhempien vastuusta ja lähinnä Idols:sta löytyy tietoa “Kasvattajan brändikirjasta” (Finn Lectura 2006), jossa luku “Kun tunteista tuli brändi -- Idols-kilpailu ja populaarimusiikin affektimaailma” (s.174- 187) käsittelee tätä aihetta. Toinen teos, joka käsittelee aihettanne on Mari Pajalan ja Sari Elfvingin kirjoittama “Tele-visioita: mediakulttuurin muuttuvat muodot” (Gaudeamus 2011). Tässä kirjasta löytyy yksi useamman kymmenen sivun kirjoitus,…
Jos Harry Potter -kirjat ovat kerran miellyttäneet, seuraavat kirjat muistuttavat niitä ja voisivat sopia hyvin jatkoksi:
– Reeta Aarnio: Maan, veden ja tulen väki (Otava, 2013; sarjan kolme ensimmäistä osaa yhtenä kirjana)
– Peter Bergting: Tulinoita (Readme.fi, 2017; sarjakuva)
– D. D. Everest: Archie Greene ja taikurin salaisuus (Art House, 2015)
– Jessica Townsend: Morriganin koetukset (Otava, 2018)
Edellä mainitut sarjan aloittavat kirjat ovat hyvin pottermaisia, mutta jos hiukan erilaisetkin kirjat kiinnostavat, seuraavia on suositeltu Harry Potter -kirjat lukeneille:
– Tony DiTerlizzi ja Holly Black: Spiderwickin kronikat -sarja
– Michael Ende: Tarina vailla loppua (Otava, 1982)
– Darren Shan: Friikkisirkus (Tammi, 2001;…
Helsingin Uutisissa vuonna 2015 julkaistun jutun mukaan espanjansiruetanoita voisi syödä. Niiden mainitaan olevan sitkeitä ja etanan limassa voi olla listeriaa. Wikipedian mukaan etana saattaa kantaa myös kolibakteeria sekä koirille vaarallisia keuhko- ja sydänmatoja.
https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/308982-tappajaetanoista-saa-herkkua-nain-laitat-ne
https://fi.wikipedia.org/wiki/Espanjansiruetana
Ylen uutisissa 2016 olleessa jutussa kaupunkiekologi ei suosittele niitä ihmis- tai lemmikkiravinnoksi
https://yle.fi/uutiset/3-8913152
Maahanmuuttajilta on kyllä julkaistu suomenkielisiä tekstejä mutta ne ovat usein jo varsin hyvää suomen kieltä. Tälläisia julkaisuja ovat mm.
- Kassandra : kertomuksia suomalaisuudesta
- Sama taivas, eri maa : maahanmuuttajan tarina
- Hedelmät jotka eivät tuoksu ruudille : maahanmuuttaja-antologia (runoja ja novelleja)
- Baghbani, Kiamars: Jalanjäljet lumessa (runoja, teksti persian ja suomen kielellä)
- Kekäläinen, Annu: Erikoisaurinko 60. leveyspiirillä : välähdyksiä maahanmuuttajanaisten elämästä
Teos sisältää haastatteluja joiden kieliasua ei ole muokattu.
Suomen kielen opettamista ulkomaalaisille käsittelevissä kirjoissa on asiaa luonnollisesti pohdittu yleisemmin, tekstinäytteitä niissä ei juurikaan ole. Kirjoja aiheesta…
Etsimme Suomen kansallisdiskografiasta Violasta, mutta sieltä nuotteja ei löytynyt. Violassa oli kyllä samanniminen kappale vuodelta 1932, josta oli tietona annettu vain alkusäkeet "Orvoksi tänne jäin". Kyseistä säettä ei ole Tynnilän laulussa eli kyseessä on eri laulu.
Tietojemme perusteella kappaleen nuotteja ja sanoja ei siis löydy Suomen kirjastoista.
Täydellistä yhteistä tilastointia tietyn teoksen lainakerroista kaikissa Suomen kirjastoissa ei tietääkseni ole. Lähimmäs pääsee ehkä Sanaston lainauskorvausjärjestelmän tilastointi, joka kattaa noin neljäsosan Suomen lainoista. Siitä löytyy tietoa osoitteesta https://lainauskorvaus.sanasto.fi/show/login/. Kirjailija tai muu tekijä voi liittyä järjestelmään ja saada lainauksen perusteella korvausta kirjastoissa tehdyistä lainoista.
Helsingin kaupunginkirjasta ei löydy tietääkseni kaikki teokset kattavaa lainaustilastoa, mutta toki kirjan lainamääriä voi kysyä kirjastossa. Jos tosin kirjailijalla on paljon teoksia, jokaisen lainamäärät täytyy katsoa yksitellen. Kovin näppärää se ei siis ole. Kirjaston tilasto-osasto pystyy varmasti saamaan…
Yleisten kirjastojen nuottikokoelmissa on perin vähän 1960-lukua vanhempaa populaarimusiikin nuottiaineistoa, joten mainitsemiasi 1950-luvulla ilmestyneitä vihkosia ei todellakaan ole. Kipparikvartetin ohjelmistoon kuuluneita lauluja löytyy kuitenkin monista nuottikokoelmista. Hakeminen on kohtalaisen työlästä, koska niitä on etsittävä kappaleiden nimillä.
Jos Kipparikvartetin ohjelmisto (siis laulujen nimet) on tuttua, voit etsiä niitä PLUSSA-tietokannasta http://www.libplussa.fi/. Kannattaa valita tarkennettu haku, jossa voi valita nimekkeen (kappaleen nimi) ja nuottijulkaisut. Mikäli laulujen nimet eivät ole tiedossa, voit ensin etsiä vaikkapa Kipparikvartetin CD-levyn "Unohtamattomat" tai "Muistoissamme" samaisesta tietokannasta,…
Pohjoissaamelaiset ovat käyttäneet aitasta sanaa njalla. Pohjoisissa murteissa se voi olla muodossa nili. http://senc.hum.helsinki.fi/wiki/Njalla_(niliaitta)
Nykysuomen sanakirjan mukaan nili on yhden paalun varassa seisova pieni aitta ja mella taas jokitörmä, hiekkakumpu, hiekkaharju tai kunnassa.
Kotimaisten kielten keskus on julkaissut sanakirjoja myös verkossa https://www.kotus.fi/sanakirjat
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ Nili-sanan selitys löytyy myös verkkosanakirjasta.
Nilimella camping alueen nimi on muodostettu todennäköisesti em. sanoista. Leirintäaluehan on Kitisen varrella.
Kuopion kaupunginkirjastossa on teoksia Viron historiasta. Niistä löydät tietoja myös toisen maailmansodan jälkeisestä ajasta Virossa. Tällaisia teoksia ovat mm. Viro: historia, kansa, kulttuuri (1995); Kari Alenius: Viron, Latvian ja Liettuan historia (2000) ja Matti Lukkari: Viron itsenäistyminen (1996). Lisämateriaalia kirjaston kokoelmista voit hakea aineistotietokannasta Internetissä osoitteessa: http://kirjasto.kuopio.fi/ tai tiedustella esim. pääkirjaston tietopalvelusta tai lähikirjastoista.
Internetissä kannattaa käydä tutustumassa Viroa käsitteleviin sivuihin Hämeenlinnan kaupunginkirjaston ylläpitämässä ’Makupalat’-linkkikirjastossa osoitteessa: http://www.makupalat.fi/ . Esimerkiksi’Historia’ kohdalta löydät osaston ’Baltian…
HelMetistä löytyy useitakin suomenkielisiä elämäkertateoksia Kustaa Mauri (Gustav Mauritz) Armfeltista. Jostakin syystä tietokannassa nimeä on käytetty hiukan vaihtelevasti, toisinaan ruotsin-, toisinaan suomenkielistä muotoa.
Teokset saa HelMetistä esille esim. seuraavasti: Valitaan aihehaku ja kirjoitetaan hakuruutuun Armfelt. Saadusta tuloslistasta valitaan Gustav Mauritz ja napsautetaan tätä. Nyt saatavasta tuloslistasta saadaan suomenkieliset teokset rajatuiksi esiin napsauttamalla painiketta "Rajaa / järjestä hakua" ja valitsemalla pudotusvalikosta kieleksi suomi. Lopuksi napsautetaan linkkiä "Vahvista". (Sama toistetaan suomenkielisen nimimuodon kanssa.)
Lupaavilta vaikuttavat esimerkiksi seuraavat teokset:
Kustaa Mauri Armfelt :…
Manchurian Candidate, The (1962)
Ohjaaja: John Frankenheimer
Valmistumisvuosi: 1962
Maa: Yhdysvallat
Tuotanto: John Frankenheimer
UA United Artists Pictures Inc.
Laji: Pitkä, fiktio
Muut nimet: Mantshurian kandidaatti (suomenkielinen nimi)
Kandidaten från Mandsjuriet (ruotsinkielinen nimi)
Hjärntvättad (ruotsinkielinen nimi)
Mantshurian sankari (televisioesityksessä käytetty nimi)
äyttelijät:
Frank Sinatra - Bennet Marco
Laurence Harvey - Raymond Shaw
Janet Leigh - Rosie
Angela Lansbury - Raymondin äiti
Henry Silva - Chunjin
Ensi-ilta
Pvm: 10.2.1989
Paikat: Nordia 3
Muut esitykset
Pvm Paikka Tyyppi
21.4.1991 TV3 televisioesitys
10.5.1992 TV3 televisioesitys
www.elonet.fi
Unijaksoista katso esim. esim. IMDB:n keskusteluja
http://www.…
Sekä Leppä-alkuisia suku- että paikannimiä on paljon, mikä liittyy siihen että leppiä kasvaa koko Suomessa. Sukunimen Leppäjärvi ydinalue on Muonio, mutta nimeä on myös Pellon, Sodankylän ja Ivalon alueella, ja toisaalta myös Hämeessä, Satakunnassa ja Uudellamaalla. Nimen iästä ei löytynyt tietoa.
Myös Korva-nimi pohjautuu paikannimeen. Pohjois-Suomessa korva-sana tarkoittaa virtapaikkaa joessa, pientä koskea. Muualla Suomessa se ilmaisee läheisyyttä, jonkin vieressä olemista. Sukunimi Korva on pääasiassa pohjois- ja peräpohjalainen. Ainakin Sallassa ja Sodankylässä nimi on esiintynyt 1700-luvulta alkaen.
(Lähde: Mikkonen, Paikkala, Sukunimet, 2000)
Leppäjärvi-nimisiä henkilöitä on tai on ollut 364. Korva-sukunimi on tai on ollut 1377…
Suomen kansallispyhimys Henrikin nimi yleistyi ristimänimenä keskiajan lopulla ja 1500-luvulla se oli toiseksi yleisin Satakunnassa ja Hämeessä, hyvin tavallinen muuallakin. Tosin saksalainen Heinrich oli saattanut tulla muunnoksineen tutuksi Suomessa jo kauan ennen v. 1156 surmansa saaneen Henrik-piispan aikaa. Saksalaiseen muotoon pohjautuukin suosituin muunnos Heikki. Muunnos oli vakiintunut jo keskiajalla asiakirjoissa: Kokemäellä 1552 Thomas Heickilen. Heikkilä-nimisiä taloja on kaikkialla Suomessa ja niiden lukuisuus näkyy sukunimen Heikkilä määrässä. Heikkilä on Suomen sukunimistä 18. yleisin ja Länsi-Suomen yleisimpiä nimiä.
Laine on Suomen seitsemänneksi yleisin sukunimi (2020). Laine on tyypillinen 1900-luvun alun muotinimi. Se…
HelMet-aineistohaulla voi selata Espoon, Helsingin, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen aineistoa. Sanahaulla http://www.helmet.fi/search*fin/X ja hakusanalla muutosjohtaminen löytyy teoksia, tässä muutama esimerkki: Myönteinen muutos / Timo Erämetsä. Tammi, 2003. Planning and implementing change in organisations / Harri Lanning. Espoo : Helsinki University of Technology, 2001.
Linda-yliopistokirjastojen yhteisluettelosta http://finna.fi hakusanalla muutosjohtaminen löytyy mm. seuraavia teoksia Prosessien johtaminen ja ulkoistaminen / Satu Kiiskinen. WSOY, 2002. Johtamisen haasteet / Drucker, Peter F. WSOY, 2000.
Google-haku http://www.google.fi hakusanoilla organisaatio muutosjohtaminen hajautettu löytyy mm. Matti Hakasen…
Kirjasto- ja tietopalvelualaa voi opiskella
yliopistossa (Tampere, Oulu, Åbo Akademi Turku),ammattikorkeakoulussa (Oulu, Seinäjoki, Turku omana koulutusohjelmana) ja ammatillisessa koulutuksessa tai suorittaa ammattitutkinnon (Kerava, Seinäjoki, Helsinki, Heinola, Valkeakoski). Lisätietoa koulutuksesta ja kelpoisuusvaatimuksista löydät Opetusministeriön sivuilta:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
Yllä mainitussa sivustossa sanotaan nimekkeistä seuraavanlaisesti: ”Yhtenäisiä koulutusalan nimikkeitä ei myöskään ole. Kirjastoasetuksessa käytetään yleisnimikettä kirjasto- ja informaatioala. Kukin korkeakoulu ja oppilaitos päättää itse käyttämästään nimikkeestä”.
Kirjastoalan koulutuspaikoista ja…
Viljam ja sen pidennös Viljami ovat englantilaisen William- nimen suomalaisia muunnoksia eli lähtökohtana on vanha saksalaisperäinen Vilhelm, joka tarkoittaa lujatahtoista kypäränkantajaa (muinaissaks. wille, tahto + helm, suoja, kypärä). Saksassa nimi on ollut keskiajalta lähtien yksi suosituimpia etunimiä ja siitä kehittynyt eri kielissä tavaton määrä muunnoksia. 2000- luvun alussa Viljami on kuulunut parinkymmenen yleisimmän jälkimmäisen etunimen joukkoon, ja sitä on annettu paljon myös ensimmäiseksi nimeksi. Muoto Viljam on säilynyt harvinaisempana rinnakkaismuotona, ja varsinkin 1900- luvun lopulta alkaen vaihtoehtoisia kirjoitusasuja ovat olleet Wiljam ja Wiljami.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (WSOY 1999)
Saarikalle…
”Se kuitenkin liikkuu” runo on alun perin julkaistu kokoelmassa Tähtitarha, joka ilmestyi vuonna 1912. Löysäläisen laulu julkaistiin kokoelmassa Shemeikan murhe vuonna 1924.
Eino Leinon runoista on käännetty ruotsiksi Helkavirret / Helkasånger. Lisäksi Elmer Diktonius käänsi Leinon yksittäisiä runoja ruotsiksi ja ne ilmestyivät kokoelmassa Lyriskt urval, 1931. Myös muutamissa antologioissa on julkaistu Leinon runoja (mm. Finsk lyrik I-II, Finsk dikt i svenska tolkning, Fågeln flyger långt)
Näistä kokoelmista en löytänyt mainitsemiasi runoja (ainakaan nimen perusteella).
Suomalaisen kirjallisuudenseuran SKS:n käännöstietokannasta löytyvät Eino Leinon tuotannon käännökset.
http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Erkki Vierikon kirjan Espanjan kielioppi mukaan: yks.2. indikatiivi (= preesens) bailas, monikon 2. bailáis. Käskymuoto on subjunktiivin preesens, ilmaisten käskyä ja tahtoa, muoto bailes, mon.2. bailéis. Subjunktiivin I imperfekti ilmaisee kohteliaan kehoituksen: bailaras, mon.2. bailarais.
Äidinkieli kuuluu niihin tietoihin, joita on väestötietojärjestelmässä mahdollista muuttaa itse. Pelkkä ilmoitus riittää, todistuksia tai perusteluja ei tarvitse esittää. Muutoksen voi tehdä yksinkertaisesti täyttämällä Digi- ja väestötietoviraston lomakkeen.
Äidinkielitiedon tai asiointikielen muuttaminen (dvv.fi)
Henkilötietojen ilmoittaminen ja muuttaminen itse väestötietojärjestelmään - Suomi.fi
Äidinkielen vaihtaminen | kuinka se onnistuu (hiidenkivi-lehti.fi)
Kirsi on vaihtanut lapsensa äidinkielen kahdesti: "Tämä oli taktikointia" - Kaksplus.fi
Usean kielen merkitseminen väestötietojärjestelmään-selvitys (valtioneuvosto.fi)
Ensimmäiseksi kannattaa olla yhteydessä omaan lähikirjastoon. Jos kadonnutta kirjaa ei löydy, niin kirjaston henkilökunta voi siirtää korvattavan kirjan maksettavaksi, jolloin kirja poistuu lainoistasi ja näkyy maksut-välilehdellä korvattavana. Silloin korvausmaksun voi maksaa halutessaan verkkopankin kautta. Toinen tapa korvata kadonnut kirja on tuoda sen tilalle vastaava (ISBN sama) kirja. Myös esimerkiksi divarista hankittu käytetty kirja kelpaa, kunhan se on siisti ja ehjä.Aineiston korvaaminen ja maksujen maksaminenSinun on korvattava kadonnut tai vahingoittunut aineisto maksamalla aineiston omistavan kaupunginkirjaston määräämä korvausmaksu. Voit korvata aineiston toisella vastaavalla teoksella. Videokasettia, BD-levyä ja DVD-levyä…
