Verkkolehdellä tarkoitetaan tavallisesti julkaisun verkkoon tuottamaa sisältöä, joka yleensä poikkeaa lehden paperiversiosta sekä sisällöltään että ulkoasultaan (esimerkiksi www.hs.fi, www.aamulehti.fi). Digitaalinen lehti sen sijaan on sekä ulkoasultaan että sisällöltään tarkka kopio painotuotteesta: lehden sivut avautuvat tietokoneen näytölle täsmälleen samansisältöisinä ja -näköisinä kuin julkaisun paperiversiossa (esimerkiksi HS Digilehti, Aamulehden näköislehti).
Lääkkeiden myynnistä päätetään laissa ja asetuksissa. Suomessa lääkkeitä, myös itsehoitolääkkeitä, saavat myydä vain apteekit. Ainoastaan nikotiinikorvaushoitoon tarkoitettuja lääkevalmisteita saa myydä myös kaupoissa, huoltoasemilla ja kioskeilla:
http://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/laakehuolto/apteekit
Lääkelaissa ja -asetuksessa on säädökset mm. lääkkeiden myynnistä:
http://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/laakehuolto/lainsaadanto
Ruotsi on vapauttanut osan itsehoitolääkkeiden myynnistä vuonna 2009. Samoin ovat tehneet jo aiemmin Tanska ja Norja:
http://www.pty.fi/818.html
Suomessakin on aiheesta käyty keskustelua, mutta ainakin toistaiseksi tilanne on entisellään. Itsehoitolääkkeiden myynnistä on ainakin kaksi täysin…
Kalevala on käännetty ensi kerran englanniksi vuonna 1907. Se julkaistiin kirjasarjassa Everyman`s Library. Kääntäjä oli William Forsell Kirby ja kustantaja J.M. Dent & Co ja E.P. Dutton & Co.
Mahtavasta eepoksestamme on olemassa useita käännösversioita mm. Oxford University Pressin pokkariversio, 1989. Sen kääntäjä on Keith Bosley. Myös OTAVA on julkaissut Kalevalan englanniksi vuonna 1988. Sen on kääntänyt Eino Friberg ja kuvittanut Björn Landström.
Ihmisryöstöistä tai sieppauksista kertovia muistelmia löytyy esimerkiksi seuraavia:
Anna: Slave (2018)
Betancourt, Ingrid: Even silence has an end: [my six years of captivity in Columbian jungle] (2010)
Eriksson, Isabel, pseudonyymi: I bunkerläkarens våld: den sanna historien bakom rubrikerna (2017)
Jaakola, Marissa: Takaisin valoon: kaapatun suomalaisnaisen selviytymistarina (2018)
McCann, Kate: Madeleine: kuka vei tyttäremme? (2012)
Ali, Latifa: Betrayed: escape from Iraq (2013)
Muista rikoksista:
Sales, Nancy Jo: The Bling Ring: how a gang of fame-obsessed teens ripped off Hollywood and shocked the world (2013)
Berry-Dee, Christopher: Dead men walking: true stories of the most evil men and women on Death Row (2008)
Bilton,…
Etymologisesta sanakirjasta ei löytynyt talitiaista, joten sallinet arvailun. Tali sana tulee ruotsista (talg) ja ruotsin kielessä talitiainen on talgoxe. Tali taasen on merkitykseltään naudan- tai lampaanrasvaa, mikä kenties on maistunut suurikokoiselle tiaiselle hyvin. Myös viron kieleen on päätynyt ko. tiaiselle rasvaan viittaava nimitys rasvatihane. Yritin löytää lintujen nimien etymologiaa käsittelevästä kirjasta Linnun nimi (Häkkinen, 2004) vastausta kysymykseesi, mutta eipä se osunut paksun teoksen sivuilta silmiini. Latinankielinen tieteellinen nimi ei myöskään ole avuksi tässä. Nimi Parus Major (eng. Great tit) viittaa vain tämän varpuslintujen lahkoon ja tiaisten heimoon kuuluvan tiaisen kokoon.
Tieteellisessä ja luonnollisessa…
Suomen kansallisbibliografia Fennicasta selvisi, että Dan Anderssonin runotuotannosta on suomennettu 2 kokoelmaa:
Miilunvartijan lauluja ynnä muita runoja. Porvoo : WSOY , 1948. ja
Lauluja elämälle / Nils Ferlin, Dan Andersson ; [kääntänyt Aappo I. Piippo]. Tukholma : Finn-Kirja , 1980.
Suoraan en saanut mistään selville, onko runoa suomennettu, joten kannattaa tutkia onko sitä em. kokoelmissa.
Thea ja Tea juhlivat 6.2. Ne ovat lyhentymiä nimestä Dorotea, joka on kreikkaa ja merkitsee 'Jumalan lahjaa'.
Oona on ilmeisesti Irlannista saatu nimi, joka pohjautuu muinaisirlantilaiseen nimeen Oonagh (engl. Una). Kantanimen lähtökohta on epäselvä, mutta sille on tarjottu muun muassa merkityksiä 'lammas' ja 'yksi'.
Vilma on lyhentymä nimestä Vilhelmina ja pohjautuu muinaissaksalaiseen miehennimeen Vilhelm, joka merkitsee 'lujatahtoista kypäränkantajaa'.
Isto on lyhentymä heprean nimestä Israel, jonka merkitys on 'Jumala taistelee' tai 'Jumala pääsee voitolle'.
Senja on karjalainen muunnos kreikkalaisperäisestä nimestä Ksenia, joka merkitsee 'vierasta', 'vieraanvaraista'.
Mette pohjautuu saksalaisperäiseen nimeen Mechtild, jonka alkuosa…
Nimenmuutos ei valitettavasti onnistu netin kautta vaan sinun on käytävä jossain HelMet -kirjastossa valokuvallisen, uudella nimellä varustetun henkilötodistuksen kanssa. Saat uuden kirjastokortin veloituksetta.
Tästä taiteilijasta ei ole juurikaan saatavana tietoja. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on vastattu edelliseen kysymykseen hänestä näin:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=943aa7db-e90…
Valitettavasti tällä hetkellä kirjastossamme ei ole yhtään sukunimikirjaa paikalla, josta olisi voinut heti tarkastaa asian. HelMetistä sukunimikirjoja voi etsiä hakusanalla sukunimet ja tehdä varauksen (http://www.helmet.fi).
Tarkempaa tietoa nimien synnystä saa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta. Valitettavasti kirjasto- ja arkistopalvelut ovat suljettuina ajalla 7.12.2015-29.2.2016 välisen ajan. Nettisivut: http://www.kotus.fi/.
Nimien alkuperää kannattaa selvittää myös Suomen Sukututkimusseuran kautta. Yhteystiedot löytyvät nettisivuilta: http://www.genealogia.fi.
Hei!
Suomen valtion talousarviossa 2016 on Ulkoministeriön kohdalla
90. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut kulut alakohta
66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v)
Jäsenmaksuihin ja rahoitusosuuksiin esitetään tälle vuodelle 86,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2014 kului 86,5 ja vuonna 2015 79,5 miljoonaa euroa. Suurin osa määrärahasta kohdistuu Suomen maksuosuuksiin YK:lle.
Määrärahan tarkempi jaottelu on budjetin yksityiskohtaisissa perusteluissa:
http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2016&lang=fi&maindoc=/2016…
Liittoutuneiden tappioista Bomarsundin taistelussa on vaihtelevia tietoja. Teoksessa Kauhia Oolannin sota: Krimin sota Suomessa 1854-1855 (Helsinki 2013) kerrotaan että erään arvion mukaan liittoutuneet menettivät noin 100 miestä. Toisten tietojen mukaan brittien menetykset olivat 16 kaatunutta ja haavoittunutta ja ranskalaisten vastaava luku oli 38. Toisaalta esimerkiksi Crimean War Research Societyn verkkosivuilla brittien osuudeksi on laskettu 4 kaatunutta ja 12 haavoittunutta, ranskalaisten 40 kaatunutta ja haavoittunutta.
Kaatuneiden huolto ei ollut Krimin sodan aikana kovin tarkkaa. Ellei kyseessä ollut upseeri tai muuten merkittävä henkilö, kaatuneet päätyivät yleensä joukkohautoihin. Suomen sukututkimusseuran sivuilla olevan…
Seksioppaita löytyy monenlaisia, tässä muutama
Seksi-iloa : ideoita nautinnolliseen rakasteluun / Sally Bishop ; suomentanut Ritva Lassila ; [photography: Alastair Hughes .. et al.]
Suurenmoinen seksi : opas intohimoon ja nautintoon / Linda Sonntag ; suomentanut Taija Mård ; [erikoisvalokuvat: Colin Gotts] ; [kuvatoimitus: Christine Junemann ja Rosie Garai]
Klassikko seksioppaiden joukossa on Kamasutra, joka löytyy tietysti myös kirjastoista.
Muuta seksiin liittyvää löytyy myös kaunokirjallisuuden puolelta:
Alanne, Outi: Neiti N:n tarina
Coelho, Paulo: Yksitoista minuuttia
Groult, Benoite: Rakastajatar
Melissa, P: Sata harjanvetoa ennen nukkumaanmenoa
Nedjma: Manteli: intiimi kertomus.
Joitakin klassikkoja
Apollinaire, Guillaume: Hirveä…
Rivit ovat Eino Leinon runon Vapauden vilja (1919) kolmas säkeistö.
Voit lukea koko runon esimerkiksi alla olevista linkeistä Kansalliskirjaston digitoimiin aineistoihin.
Suomalainen Suomi 4/1919
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1369188?term=vapaud…
Eino Leino: Ajatar (1920)
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100602/Ajatar_tietovirsia.p…
Panit maitoa tulemaan on suomenkielinen versio John Martin Sommersin kappaleesta Thank God I'm a Country Boy. John Denver levytti kappaleen vuonna 1974 albumilleen Back Home Again. Suomenkielisen sanoituksen teki Paul Brück, joka myös ohjasi mainoksen.
https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/missa-he-ovat-nyt-panen-maitoa-tulemaan-maitotyton-matka-valion-mainoksesta-seksuaaliterapeutiksi/6012502#gs.5x4970
Oula on saamelainen muunnelma nimestä Olavi. Se on ollut saamelaisen väestön keskuudessa tavallinen, mutta yleistynyt koko Suomessa 1900-luvun lopulta alkaen. Oula-nimestä on kysytty aiemminkin tässä palvelussa. Voit lukea laajemman vastauksen tästä linkistä: https://www.kirjastot.fi/kysy/haluaisin-saada-tietoa-mahdollisimman-pal…
Lähde
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (2007)
Lisää internet-osoitesuosikkeihisi Suomen yleisten kirjastojen verkkopalvelut(http://www.kirjastot.fi). Tästä pääset äärettömien tiedonhakujen äärelle. Valitse tiedonhaku ja sen jälkeen haluamasi esitellyistä hakupalveluista. Kirjoita esim. Google-palvelun (http://www.google.com) hakulaatikkoon "loistohotelli Grand" ja saat tulokseksi osoitteen http://www.freenet.hut.fi/ohjelmatiedot/t02/99/11/2-l0-Loistohotelli-Gr…
Sarjan taustana olevaa kirjaa ei mainita, joten täytynee päätellä, ettei sarja perustu suoraan mihinkään kirjaan, vaan se on käsikirjoittajansa Russell T. Daviesin tuotantoa. Oscarin voittaneella elokuvalla Grand Hotel, suom. Loistohotelli, vuodelta 1932 ei liene tekemistä tv-sarjan kanssa (ohj. Edmund Golding, pääosissa Joan…
Hauska kuulla, että pidit kirjoista. Sarjan virallinen nimi on muuten Korppikartanon salat. Olin yhteydessä Helsingin kaupunginkirjaston hankinta- ja luettelointitoimistoon. Kolmatta osaa ei ole vielä tarjottukaan kirjastoille. Ehkä Huntington paraikaa kirjoittaa sitä. Voit rauhallisin mielin luottaa siihen, että tilaamme sen kirjastoon sarjan aikaisempien osien jatkoksi.
Hei!
Kävin läpi aika monta lukukirjaa, mutta en löytänyt etsimääsi joululegendaa. Leena Erkkilän kirjassa Luojan lähde on monta joululegendaa, mutta mikään niistä ei vaikuttanut aivan etsimältäsi.
Martti Haavion kirjassa Luojan linnut on Jeesuslapsen ensimmäinen peite -niminen legenda ja muita joululegendoja. Toivottavasti löydät etsimäsi näistä kirjoista. Molempia kirjoja on myös Toivakan kirjastossa. Suomen nuorisokirjallisuuden instituutista voi kysellä lisää http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/index.htm
Kaunis Lestijärvi-sävellyksen nuotit sisältyvät seuraavaan sävelmäkokoelmaan:
Honkonen, Toivo: Toivo Honkosen sävellyksiä (Nuottijulkaisu), 3, 1979.
Julkaisua on Kittilän kirjaston ja Tampereen pääkirjaston musiikkiosaston kokoelmissa, mutta Tampereen nide ei ole lainattavissa.
Kannattaa kääntyä kotikunnan kirjaston puoleen ja tiedustella mahdollisuutta kaukolainaan Kittilästä.
Saatavuustiedot löytyvät Frank -monihausta
(http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot ).
