Etsimäsi kappale löytyy useista eri nuottivihkoista mm. kokoelmasta nimeltä "Celine Dion". Sitä on saatavilla HelMet-kirjastoista (Hki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen). Tarkemmat tiedot löytyvät osoitteessa:www.helmet.fi
Voit tehdä esim. sanahaun "my heart will go on" ja määrittäen aineistoksi "nuotit", ja halutessasi voit myös rajoittaa haun koskemaan vain lähimmän kirjastosi kokoelmaa. Jos olet ottanut kirjastokorttiisi tunnusluvun, voit halutessasi tehdä nuotista varauksen HelMet-järjestelmän kautta seuraamalla "VARAUS" -linkkiä ja toimimalla ohjeen mukaan sen jälkeen, kun olet klikannut vaihtoehdoista sopivimman nuotin tiedot esiin.
Laulu on nimeltään Pikkuinen maamies säv. Robert Schumann, sanat trad. Löytyy Anni Tannin kevätlauluja-kasetilta tai - cd-levyltä (1989, jolla Johannes Kangas esittää laulun.
Sweet Valley -kirjoista on ilmestynyt monia erilaisia sarjoja, jotka sijoittuvat päähenkilöiden eri elämänvaiheisiin. Sarjat ovat nimeltään Sweet Valley Kids (76 osaa) ja siihen liittyvät Super Snooper (7 osaa) ja Super Special (5 osaa); Sweet Valley Twins (118 osaa) ja siihen liittyvät Super Editions (14), Super Chillers (9) ja Manga Editions (4); The Unicorn Club (23); Team Sweet Valley (2); Sweet Valley Junior High (30); Sweet Valley High: Senior Year (48); Sweet Valley University (63) ja siihen liittyvä Thriller Editions (18); sekä vielä vain toiseen päähenkilöön keskittyvä Elizabeth-sarja (6). Varsinaisessa Sweet Valley High -sarjassa on yhteensä 143 osaa, ja siihen liittyvät lisäksi Manga Edition (13 osaa), Super Edition (12),…
Muhoksen kirjasto on yksi yhdestätoista Outi-kirjastosta. Outi-kirjastot ( www.outikirjastot.fi ) ovat sopineet keskenään, että kaikkea Outi-kirjastoista lainattua aineistoa voi palauttaa mihin tahansa Outi-pisteeseen. Kuljetusmaksua perimme 1 euron/palautettava kpl, jos aineisto palautetaan muuhun Outi-kirjastoon kuin mistä se on lainattu. Oulun kanssa Outi-kirjastoilla ei ole vastaavaa käytäntöä, joten Oulu ei ota vastaan Outi-kirjastojen aineistoa. Outi-kirjastotkaan eivät vastaavasti ota kuljetettavakseen Oulun aineistoa, ellei kyseessä ole Oulusta pyydetty kaukolaina. Sen saa palauttaa siihen Outi-kirjastoon, mistä asiakas on sen noutanut.
Hei,
Vaski-kirjastojen ainoa vapaalta näyttävä nide näyttäisi tosiaan olevan Velkuan kirjastossa. Siihen ei voi tehdä varausta.
Kysyin tätä Naantalin kirjastosta.
Työtoverini kuulivat puheluni ja käsittelivät juuri palautuskirjoja, joiden joukossa oli tämä kirja. Se on ollut meillä korjattavana ja siis palautui tänään.
Nyt olisi selvintä, että laitan kirjan nimellänne varattuihin pääkirjaston vastaanottoon. Se on sieltä noudettavissa viiden päivän aikana. Tänään kirjasto suljetaan klo 18.00. Seuraavan kerran avataan sunnuntaina 12.00- 18.00.
Turun kaupunginkirjastosta löytyy tällä hetkellä neljä italiankielistä lehteä.
Sanomalehti Corriere della sera ja aikakauslehti Oggi löytyvät pääkirjaston Uutistorilta sekä aikakauslehdet Domus Kirjallisuus ja taiteet -osastolta ja La Mia Casa tieto-osastolta.
Lisäksi tietokanta PressDisplay:n kautta voi lukea myös italiankielisiä sanomalehtiä http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=93389&nodeid=14103
joko kirjastossa suoraan yllä olevasta linkistä avautuvalta sivulta tai kotikoneelta Nelli-portaalin kautta (linkki sivun alalaidassa). Sanomalehdet voi valita joko maan mukaan tai kielen mukaan. PressDisplay:stä on tärkeää muistaa kirjautua ulos, kun ei enää lue lehteä.
Kari Hotakaisen vuonna 2004 julkaistussa Satukirjassa on Kolmenlaisia-niminen tarina, jossa tehdään selkoa maailman kolmenlaisista lauluista, taloista, ihmisistä, eläimistä, ammateista, miehistä, naisista ja lapsista.
Ensimmäinen laulu on Yrjö Mikkosen Nukkumaan. Se löytyy nuottijulkaisusta Tilleri talleri talliainen. Voisiko toinen olla Jukka Koiviston säveltämä Linnunpoika? Se löytyi Suomen kansallisdiskografian, Violan nimekehausta kappaleen alulla Lintu lensi ikkunaan, https://finna.fi.
Eri ammattialojen opiskelijoille on tehty omien erikoisalojen opintoihin sopivia Ruotsin kielen oppikirjoja, mutta arkipäivän yleisruotsin opiskeluun suosittelisimme Marja Hakkaraisen ym. Hålligång-kirjasarjaa. Tuota oppikirjaa on ilmestynyt kaksi osaa, lisäksi oppikirjaan kuuluvia äänitteitä on lainattavissa useissa kirjastoissa. Matkailijan tarpeisiin sopii myös Kaija Turpeisen Sujuvaa matkaa ruotsiksi -kirjanen, johon kuuluu myös mukana oleva CD-äänilevy.
Ainakin Goodyear-rengasyhtiön mainosilmalaiva, Goodyear Blimp Europa, vieraili Suomessa loppukesästä 1981.
Näkymä Malmin lentokentältä. Matti Meronen. Helsingin kaupunginmuseo. https://www.helsinkikuvia.fi/search/details/?image_id=hkm.HKMS000005:km0000pvkz
https://www.ahjos.net/ilmalaivat/1981.htm
https://www.goodyear.eu/fi_fi/consumer/why-goodyear/blimp.html
HS aikakone. 16.8.1981.
Teoksesta Canth, Minna: Kirjeitä vuosilta 1860-1897 löytyy useita mainintoja Minna Canthin kiinnostuksesta spiritismiin, mm. kirjeessään Elli Canthille (14.6.1893). Minna Canth on myös kirjoittanut näytelmän Spiritistinen istunto, https://urn.fi/URN:NBN:fi-fd2010-00000628 Artikkeliviitetietokanta Artosta löytyi artikkeli Uusi nainen (1996 ; 11 ; 16-19, 42) -lehdessä: Spiritismiä, homeopatiaa, filosofiaa, henkitieteitä: Minna Canth oli myös mystikko.
Finlandia-hiihdon reittikartta löytyy ainakin seuraavista lehdistä: Finlandia-hiihtäjä 1/1990 ja 1/1991. V:n 1990 karttaan on merkitty sekä vapaan että perinteisen tyylin ladut, jotka kulkevat rinnakkain. Kartat eivät sisällä tarkkoja tietoja maastosta, joten ne ovat ainoastaan suuntaa-antavia. Myös Antti O. Arposen kirja Finlandia hiihtää (1985) sisältää kartan reitistä, mutta se on vielä summittaisempi kuin lehdissä julkaistu kartta. Teoksessa on kuitenkin luku "75 kilometriä Hämeenlinnasta Lahteen", missä reitistä kerrotaan tarkemmin. Mutta jos Finlandia-hiihdon järjestäjiltä ei tarkempaa karttaa löytynyt, on epätodennäköistä, että sellaista on yleisön käyttöön koskaan julkaistukaan. Halutessasi voit tiedustella asiaa vielä…
Suomen sukututkimusseuran Genos-julkaisussa (1984, nro 2, s. 49-59) on artikkeli "länsmannen" Markus Jönssonin suvusta. Kaikki mainitsemasi sukulaiset sukupuusta (s. 51) löytyvät, mutta ei tietoa hänen vanhemmistaan. Genos-julkaisu löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kirjavarastosta Pasilan kirjastosta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu…
Ehkäpä hyötyä olisi myös tästä aivan uudesta kirjasta:
Vantaan ja Helsingin pitäjän keskiaika / Tapio Salminen (2014)
Arkistolaitoksen kautta löytyvät löytyvät laajimmat ja perusteellisimmat lähteet. Kannattaa kääntyä heidän puoleensa:
http://www.arkisto.fi/
Yksittäisen kampaamon suosittelu on hankalaa, mutta voisiko ratkaisu olla jokin afrohiuksiin ja -kampauksiin erikoistunut kampaamo? Tällaisia löytää kirjoittamalla selaimen hakukoneeseen esimerkiksi hakusanat "afro" "hiukset" ja "helsinki" tai "afro" "kampaamo" "helsinki". Hakutuloksien joukosta löytyvät esimerkiksi kampaamot HiusTrendi ja Super Touch.
Ylen verkkosivuilla julkaistiin tammikuussa artikkeli afrikkalaisista hiustyyleistä. Artikkeli "Afroja ja futuristisia lettejä –
afrikkalaiset hiustrendit ovat muotia Suomessakin" löytyy osoitteesta: http://yle.fi/uutiset/afroja_ja_futuristisia_letteja__afrikkalaiset_hiu…. Artikkelissa kerrotaan hiustyylien lisäksi kiharoiden hiusten käsittelystä.
Kysymykseenne ei löytynyt mitään yhtä teosta, joka olisi käsitellyt kaikkia kysymykseen liittyneitä asioita, mutta seuraavassa on listaa teoksista, joista löytyy kaikista jotakin.
Seuraavat olivat parhaita teoksia mitä aiheesta löytyi:
Mikkola, Paula: Suomalaisten hotelli- ja ravintola-alan yritysjohtajien suhtautuminen ympäristönsuojeluun, 1996
Ympäristöystävällistä hotelli- ja ravintolatoimintaa, 1991
Greener management for hotels and restaurants : how to cut costs by protecting the environment, 1997
Seuraavat teokset käsittelevät yleensä ravintolasuunnittelua:
Karanko, Jatta: Henkilöstöruokalan suunnitteluopas, 1990
Asensio Cerver, Francisco: Commercial space : restaurants, 1996
Mount, Charles: The new restaurant : dining design 2, 1995…
Erillistä teosta poliisislangista ei löytynyt, mutta Vankilaslangin sanakirjassa on "rosvojen ja poliisien" yhteistäkin sanastoa (Lipsonen, Leo: Vankilaslangin sanakirja. 1990)
Lyhyt kielikurssi löytyy tämän teoksen lopusta: Napit vastakkain--suomalaiset poliisit kertovat. Toim. Outi Lauhakangas ja Tauno Vuoristo. SKS
Muuten, netissä on erinomainen sivusto slangi.net http://koti.mbnet.fi/joyhan/index.html
Stadin slangin lisäksi siellä on tietoja myös "lähikielistä" ja muista slangeista.
Etsimäsi satukirja on todennäköisesti
Etelä-Pohjanmaan lasten satukirja : parahia tarinoota kersoolle ja aikuusille / toimittanut Harri Harju, kuvitus Minna Kosunen. Kirjapaja 2002
Teosta löytyy Espoon kirjastoista ja myös muista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Tarkista ajatasaiset saatavuustiedot aineistorekisteristä http://www.helmet.fi
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmista on mahdollista saada luettelo esimerkiksi viime vuosina hankituista venäjänkielestä suomennetuista romaaneista. Tässä muutamia kirjailijoita listalta: Boris Akunin, Valerija Alfejeva, Irina Denežkina, Darja Dontsova, Ruben Gallego, Anatoli Gordijenko, Viktor Jerofejev, Andrei Konstantinov, Vladimir Krjukov, Anatoli Mariengof, Alexandra Marinina, Aleksandr Morozov, Viktor Pelevin, Vasili Rozanov, Marina Tsvetajeva, Leonid Tsypkin, Boris Zahoder, Anatoli Zlobin, Mihail Zostsenko.
Lisäksi näiden kirjakauppojen sivuilta löytyy valikoima venäläistä kaunokirjallisuutta. Teokset ovat tosin venäjänkielisiä, eikä niitä kaikkia ole suomennettu.
Ruslania Books on venäläisten kirjojen, lehtien, karttojen,…
Lupakysymyksissä voitte kääntyä Suomen Kirjailijaliiton toimiston puoleen, (09) 445 392 tai (09) 449 752 tai info@suomenkirjailijaliitto.fi, http://www.suomenkirjailijaliitto.fi/tekijanoikeus.asp
Luotettavaa tietoa tekijänoikeuksista saa myös Tekijänoikeusjärjestö Kopiostosta: http://www.kopiosto.fi/
Messun ordinarium-osilla tarkoitetaan niitä ehtoollisjumalanpalveluksen osia, jotka toistuvat muuttumattomina kirkkovuoden eri sunnuntaina ja pyhäpäivinä.
Vaihtuvista osista käytetään yhteisnimitystä proprium-osat (tai proprium de tempore -osat).
Ordinarium-osat perustuvat raamatullisiin esikuviin, mutta suoria sitaatteja ne kuitenkaan eivät ole.
KYRIE ELEISON 'Herra armahda' on kreikkaa ja jo sillä perusteella voi sanoa, että se on erittäin vanhaa perua. Kreikan kieli nimittäin oli kristittyjen jumalanpalveluskielenä jo ennen latinaa, millä muut ordinarium-osat ovat.
'Herra armahda' -huudahdus esiintyy Raamatussa jo Vanhassa testamentissa, esim. Psalmi 6:3, Psalmi 9:14, Uudessa testamentissa Markus 10:47. Kristillinen lisäys Kyrie-…
