Selitysvaihtoehtoja lienee kolme: (1) Eminem ei ole ollut kiinnostunut tulemaan Suomeen, (2) kukaan suomalainen konserttien organisoija ei ole ollut kiinnostunut järjestämään Eminemin konserttia Suomessa tai (3) kiinnostusta on ollut, mutta hintalappu on ollut liian korkea.
Heikki Poroila
Törmäyskrattereita on tällä hetkellä löydetty Suomesta 12 kpl. Satu Hietala ja Lauri J. Pesonen ovat kirjoittaneet mielenkiintoisen artikkelin viimeisimmästä löydöstä Mineralia lehdessä ja artikkelista löytyy myös muuta tietoa kraattereista. Hietala, S., & Pesonen, L. J. (2018). Tusina täynnä: Varmat merkit kahden taivaankappaleen törmäyksestä. Mineralia : Kiviharrastajan Kuvalehti, 2018, No. 4, s.4-12.Artikkeli on luettavissa myös verkossa http://www.tampereenkivikerho.fi/attachments/article/113/Mineralia_2018…Kraattereihin liittyviä linkkejä:https://kraatterit.wordpress.com/kraatterikirja/https://www.is.fi/tiede/art-2000005734057.htmlhttps://www.helsinki.fi/fi/uutiset/luonnontieteet/suomen-12.-meteoriitt…https://www.…
Tampereen yliopiston viestinnän monitieteisessä tutkinto-ohjelmassa on neljä opintosuuntaa: informaatiotutkimuksen, journalistiikan, viestinnän ja mediatutkimuksen opintosuunnat. Näistä informaatiotutkimuksen opintosuunta antaa edelleen valmiudet kirjastoalalle.
Lisätietoja Tampereen yliopiston sivuilta:
https://www.tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/informaatiotutkimus-viestinnan…
https://www.tuni.fi/opiskelijanopas/opintotiedot/opintokokonaisuudet/ot…
Hei,Pyöree puu tarkoittaa (pöytä)viinapulloa, joka kiersi kädestä käteen. Kieltolain jälkeen Pöytäviina tehtiin selluloosatehtaiden sulfiittijäteliemestä, joten viinan raaka-aine oli siis puu. Tästä tulee siis nimitys tikkuviina. Sota-aikana korkin saatavuusongelmien takia tehtii korvikkeeksi puutappi, mikä viimeisteli nimityksen.Tästä tietoa mm. https://www.ilmajoenmuseot.fi/museon-katkoista/poytaviina-alkon-ensimmainen-oma-tuote-on-poissa/
"Jokainen meistä seisoo yksin maan sydämessä auringonsäteen lävistämänä ja yhtäkkiä on ilta" on Quasimodoa, tuntemattoman kääntäjän tulkinta Nobel-lyyrikon runosta Ed è subito sera (Ja äkkiä on ilta). Tämän lyhyen runon kirjoihin päätyneitä suomennoksia on kaksi - Elli-Kaija Könkään ja Aale Tynnin - eikä tämä ole niistä kumpikaan.
Kysymyksen tekstin loppuosan kirjoittajasta ei ole tietoa. Kenties joku kynäilijä on ollut sitä mieltä, että Quasimodon kolmisäkeinen runo sellaisenaan on liian lyhyt ja täydennyksen tarpeessa. En onnistunut löytämään näitä säkeitä mistään ilman tuota Quasimodolta lainattua aloitusta, joten vaikuttaisi siltä, ettei kyse ole jostakin muusta lähteestä peräisin olevasta erillisestä Ed è subito…
Tikkurila on Tikkurilan suuralueen keskus, joka pitää sisällään useampia naapurikaupunginosia. Tikkurilasta itään sijaitsee Hakunilan suuralue, mutta vantaalaisena uskallan sanoa, että juuri Tikkurilaa pidetään Itä-Vantaan ja Myyrmäkeä Länsi-Vantaan keskuksena. Siten Tikkurila olkoon Itä-Vantaata.
Vantaan kaupunginosien ja suuralueiden rajat (pdf).
Internetin kautta koko maan kirjastojen yhteystietolistan tulostaminen on varsin työlästä. Yhteystiedot löydät kyllä osoitteesta http://www.kirjastot.fi ja sieltä "Kunnan ja kaupunginkirjastojen yhteystiedot", mutta lista on kunnittain aakkosissa, ja eri kuntien/kaupunkien kirjastoja löytyy 448. Voit yrittää keräillä osoitteet myös lääneittäin http://www.kirjastot.fi/kirjastot/maakunta_laanihaku.asp , mutta sekin on melko vaivalloista.
Kirjastokalenterista löytyy myös kirjastojen yhteystiedot, sitä voit selata käsikirjastokappaleena liki kaikissa Helsingin kirjastoissa ks. saatavuustiedot http://www.libplussa.fi tai voit ostaa sitä Kirjastopalvelusta http://www.btj.fi hintaan 18 euroa plus postituskulut 7.57 euroa.
Tohtori Alzheimerin etunimi oli Alois. Hän oli saksalainen neuropsykologi, joka eli vuosina 1864-1915.
Alois Alzheimerista voi hakea viitteitä Internetistä esim. Google-haulla. Tässä yksi viite: http://www.alz.co.uk/alzheimers/aa.html
Kirjastot eivät pysty arvioimaan kolikkojen arvoa. Kolikon kunto ja mahdolliset lyöntivirheet vaikuttavat ratkaisevasti sen arvoon. Tuoreinta painosta 'Suomen rahat arviohintoineen : keräilijän opas' -teoksesta kannattaa tutkia. Se määrittelee kolikon tavallisimmaksi myyntihinnaksi n. 22€ (130 mk)
Rahan arvionnissa kannattaa kääntyä asiantuntijan puoleen. Suomen numismaatikkojen sivuilta löytyvät jäsenyhdistysten yhteystiedot, https://www.numismaatikko.fi/index.php/jasenet/jasenyhdistykset
Löysin seuraavat romaanit
BABEL, Isaak (1894 – 1941)
Punainen ratsuväki. 2.p. Gummerus, 1973
HIETAMIES, Heikki
Soitellen sotaan : romaani. Otava, 2005
HYTTI, Erkki
Veriset satulat : ratsuväki iskee Ääniselle. E. Hytti, 2000
KEINONEN, Yrjö
Veriset lumet. Tammi, 1974
KLEIST, Heinrich von (1777 – 1811)
Mikael Kohlhaas. Tammi, 1951
MARTIKAINEN, Viljo
Sota oli julmaa – ratsuväki raakaa. Viljo Martikainen, 1999 (99.139)
PIETOLA, Eino
Korpimetsän kolonna. Gummerus, 1982
SANTAVUORI, Martti
Kirkkaina kiiltävät säilät : tarinoita kokoelmista "Rykmentin vinttikoira" (1930) ja "Luurankotakki" (1931). Karisto, 1963
TUURI, Antti
Kylmien kyytimies. Otava, 2007
Osiossa on myös tietokirjallisuuta, esimerkiksi eläinlääkärin muistelma sodasta:
KOKKO, Yrjö…
Tuija Lehtisestä löytyy tietoa täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tuija_Lehtinen
http://oukasrv6.ouka.fi:8003/?dat0=lehtinen&formid=kirre&rppg=50&sort=a…;
http://www.nuorisokirjailijat.fi/ Kirjailijan kohdalta löytyy myös lähdeluettelo, josta löytyy kirjoja, joissa on tietoa kirjailijasta.
Lyhyesti Lehtisestä voisi sanoa seuraavaa: Tuija Lehtinen on syntynyt vuonna 1954. Hän kirjoittaa suosittuja viihdekirjoja ja nuortenkirjoja.
Rebekka ja kesäprinssi on tyttökirjasarjan ensimmäinen osa ja se sijoittuu nykyaikaan. Kirja on tyyliltään tai genreltään nuortenkirjallisuutta ja se on varsin perinteinen tyttökirja.
Kyseessä voisi olla Aino Tuloiselan kirjoittama Aili Maria Sulosaaren elämäkerta. Hämeenkoskelainen Aili Maria Sulosaari oli kirjan ilmestyessä vuonna 2006 jo lähes 90-vuotias. Julkistamistilaisuudesta on kerrottu VPL. Pyhäjärvi -lehden numerossa 2/2006 otsikolla: Elämänkertakirja pyhäjärveläisestä sotaleskestä
Ks. http://www.karjalanliitto.fi/files/1613/PJ-2006-02.pdf (s. 3.)
Teoksen tiedot:
Tuloisela, Aino
Aili Maria / Aino Tuloisela. - [Hämeenkoski] : [Aino Tuloisela], 2006 (Tampere : Pilot-kustannus). - 163 s. : kuv. ; 21 cm
ISBN 952-92-0321-7 (sid.)
Kohteet: Sulosaari, Aili Maria
Asiasanat: elämäkerrat : naiset : Hämeenkoski ; henkilöhistoria : sotalesket ; elämäkerrat ; orvot ; sota-aika
Kirja on lainattavissa Hämeenlinnan…
Ensimmäisen laulun nimi on Sunnuntainäytös, alkuperäiseltä nimeltään Cinema. Sen on säveltänyt Peter Reber. Suomenkieliset sanat on tehnyt Pertti Reponen. Laulu alkaa: "Pieni vain ollessain kädestä mua tartuttiin." Laulu ei ole varsinainen lastenlaulu, vaan iskelmä. Se oli Sveitsin edustuskappale vuoden 1980 Eurovision laulukilpailuissa. Suomeksi sen ovat levyttäneet Sini, Pirjo Lehti, Meiju Suvas ja Paula Koivuniemi, jonka esitys löytyy YouTubesta.
Toisen laulun nimeä en onnistunut saamaan selville. Internetissä samaa laulua etsitään monella eri keskustelupalstalla. Laitan kysymyksesi vielä kirjastonhoitajien yhteiselle postituslistalle ja ilmoitan, jos jotain löytyy.
Oletko täyttänyt 15 vuotta sen jälkeen, kun viimeksi olet käyttänyt korttia? Korttisi ei ole ehkä sen vuoksi nyt voimassa. Kortin tiedot pitää päivittää ja sitten voit taas varata ja lainata. Lapsen kirjastokortti on voimassa aina siihen asti, kun hän täyttää 15, ja sen jälkeen taas siihen saakka, kun hän täyttää 18. Sitten kortti onkin voimassa rajattoman ajan.
Poikkea missä tahansa Helmet-kirjastossa ja ota mukaan voimassa oleva henkilötodistus tai passi (mikäli sinulla on sellainen) tai kela-kortti, niin kortin tiedot päivitetään ajan tasalle ja voit tehdä varauksen.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Hugo Alfvénin säveltämä "Kevätpolkka" (Roslagsvår, R211) alkaa: "Päivä laskee jo vuorten taa ja rauhan työstänsä hetkeks' saa". Kertosäkeessä lauletaan: "Trallallaa, kuule käkeä! Nyt ei/et saisi olla äkeä. Kaunistaa metsää, mäkeä sinivuokon kukkarunsaus." Suomenkieliset sanat on tehnyt Reino Helismaa. Alkuperäinen sanoittaja on Alf Henrikson (tai Henriksson). Ruotsinkielinen sanoitus alkaa: "Solen sjunker i sjön till ro". Kertosäkeessä lauletaan: "Johansson, hör du gökarna?"
Laulu sisältyy esimerkiksi seuraaviin julkaisuihin:
Suuri toivelaulukirja, osa 6 (nuotti ja suomenkieliset sanat)
Musiikki ja me : Musica 7-9 : säestyskirja / Tapani Arvola, Gudrun Kämäräinen, Brita Tapio (Fazer, 1982) (nuotti ja suomen- ja ruotsinkieliset…
Vuoden 1957 Turun Sanomia ei voi (vielä) lukea digiverkossa. Turun kaupunginkirjastossa on vanhoja Turun Sanomia vain mikrofilmeinä, joita voi tutkia pääkirjaston tieto-osastolla. Mikrofilmilaite täytyy etukäteen varata Varaamosta ja samalla tilata mikrofilmit varastosta https://varaamo.turku.fi/resources/awiqbftaybaq?date=2024-10-23Kannattaa myös mainita, että Turun Sanomia voi lukea Kansalliskirjaston digitoiduista lehdistä, jotka ulottuvat vapaasti käytettäväksi tällä hetkellä vuoteen 1939.TS https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles/0356-133X?display=THUMB&year=1939
Teatteriarvosteluja ei internetistä näytä liiemmälti löytyvän. Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskuksen Skenet -verkkolehdessä http://www.skenet.fi/ on jonkun verran teatteriarvosteluja sekä myös arvosteluarkisto. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalojen teatteriosioon http://www.makupalat.fi/teatteri.htm on koottu teatteriaiheisia linkkejä joihin kannattaisi myös tutustua, samoin Linkkikirjastoon http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto/. Helsingin kaupunginkirjaston virkailijakoneilla on käytettävissä Helsingin Sanomien tekstiarkisto.
Onnellinen Augustus on Arttu Suuntalan esittämänä Konkaritanssit 3 –levyllä, joka on julkaistu vuonna 1973. Konkaritanssit-nimisiä levyjä julkaistiin useita 1970-luvulla, ja joitakin sarjan levyjä on vielä kirjastojen kokoelmissa, mutta numeroa 3 ei enää löydy kirjastoista.
Kysymyksessä on Lauri Pohjanpään runo Pyhä Yrjö, joka löytyy runoilijan Valitut runot -kokoelmista alaotsakkeen Kertovia runoja alta. Helsingin sanomien numerossa 6.5.1941 oli yksityiskohtainen selostus juhlan kulusta - sieltä löytyi myös tieto tästä runosta. Valitettavasti en löytänyt runokokoelmaa, johon runoelma olisi alunperin sisältynyt.
