Ensimmäisen laulun nimi on Sunnuntainäytös, alkuperäiseltä nimeltään Cinema. Sen on säveltänyt Peter Reber. Suomenkieliset sanat on tehnyt Pertti Reponen. Laulu alkaa: "Pieni vain ollessain kädestä mua tartuttiin." Laulu ei ole varsinainen lastenlaulu, vaan iskelmä. Se oli Sveitsin edustuskappale vuoden 1980 Eurovision laulukilpailuissa. Suomeksi sen ovat levyttäneet Sini, Pirjo Lehti, Meiju Suvas ja Paula Koivuniemi, jonka esitys löytyy YouTubesta.
Toisen laulun nimeä en onnistunut saamaan selville. Internetissä samaa laulua etsitään monella eri keskustelupalstalla. Laitan kysymyksesi vielä kirjastonhoitajien yhteiselle postituslistalle ja ilmoitan, jos jotain löytyy.
Kalevala on käännetty ensi kerran englanniksi vuonna 1907. Se julkaistiin kirjasarjassa Everyman`s Library. Kääntäjä oli William Forsell Kirby ja kustantaja J.M. Dent & Co ja E.P. Dutton & Co.
Mahtavasta eepoksestamme on olemassa useita käännösversioita mm. Oxford University Pressin pokkariversio, 1989. Sen kääntäjä on Keith Bosley. Myös OTAVA on julkaissut Kalevalan englanniksi vuonna 1988. Sen on kääntänyt Eino Friberg ja kuvittanut Björn Landström.
Lapin maakuntakirjaston lappilaisia kirjailijoita esitteleviltä sivuilta löytyy tietoa A. E. Järvisestä ja hänen tuotannostaan; osoite on http://www.rovaniemi.fi/taide/kirjasto/kirjail/aejarvi.htm .
Sivulla on myös luettelo A. E. Järvistä ja hänen tuotantoaan käsittelevästä kirjallisuudesta. Julkaisuluettelossa on romaanien ja erätarinoiden lisäksi myös mm. artikkeleita.
Tällainen lyhyt kuvaus pelistä löytyi netistä, olisiko siitä riittävästi apua: " Kapteeni Koukun aarre -peli vie aarteenetsintään Mikä-mikä-maahan. Pelaajat kulkevat pelilautaa ympäri nopan silmäluvun mukaan ja kääntävät samalla kortteja esiin. Tarkoitus on löytää kuvapareja. Erityisen haluttuja ovat aarrearkkukortit, sillä niillä saa ylimääräisen heittovuoron. Peli päättyy, kun viimeinenkin kuvapari on löydetty. Pelaaja, jolla on eniten kuvakortteja, voittaa!"
Heikki Poroila
Viron tilastoja, mm. yleisten kirjastojen lukumäärä löytyy Viron tilastokeskuksen sivuilta http://www.stat.ee/wwwstat/eng_stat/ . Internetin hakukoneilla (ks. kirjastot.fi tiedonhaku) kannattaa hakea sanoilla raamatukogu (kirjasto) ja keskraamatukogu, edellinen haku tuotti etenkin erilaisia yliopisto- ja korkeakoulukirjastoja, jälkimmäinen mm. Tallinnan yleisen keskuskirjaston sivut http://www.keskraamatukogu.ee/index.html , sieltä löytyy tilastoja ja muuta tietoa. Tietoja saa myös Tuglas-seuran sivuilta http://www.tuglas.fi/index.html tai osoitteesta info@tuglas.fi.
Työvoimatoimistossa voit selailla Koulutusoppaita sekä yliopisto-opinnoista että ammattikorkeakoulujen opinnoista. Internet osoitteesta http://www.oph.fi/koulutusoppaat/ löydät myös ko. tiedot - kannattaa tarkistaa sekä kirjastoala että informaatioala -nimillä.
Keskiasteen koulutusta (tradenomi) järjestävät ainakin Oulun, Seinäjoen ja Turun ammattikorkeakoulut ks. osoitteesta http://www.edu.fi/koulut/amk.html.
Tampereen ja Oulun yliopistoissa sekä Åbo Akademissa voit opiskella yliopistotutkinnon. (Tässä nettiosoitteet suoraan yliopistojen omille sivuille, joista voit myös katsoa lisätietoja: Tampere: http://www.uta.fi/ Oulu: http://www.oulu.fi/ Åbo Akademi http://www.abo.fi/
Tauno-Olavi Huotarin ja Pertti Seppälän teoksessa Kiinan kulttuuri, 1999 (ISBN 951-1-15943-7) lukee s. 304 näin: "Kiinassa ei koskaan kirjoitettu varsinaista eeposta, kuten Intiassa Ramayana ja Mahabharata tai Kreikassa Ilias ja Odysseia.---Mytologinen aineisto ei myöskään esiinny kootusti missään yksittäisessä teoksessa, vaan se on hajallaan Zhou- ja Han-kausien klassikoissa."
Kirjan saatavuuden näet pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä tietokannasta, osoite
http://www.helmet.fi
Keramiikasta ja sen historiasta löytyy kirjallisuutta sekä historian että taideteollisuuden kirjoista. Keramiikan historiasta: Huotarin ja Seppälän teos Kiinan kulttuuri, Fältin ym. teos Japanin kulttuuri, Kultakruunu ja höyhenviitta: Perun kolme vuosituhatta, Hyvösen teoksesta Suomalaista keramiikkaa.Suomalaisia keramiikkataiteilijoita löytyy Kalhan ja Leppäsen teoksesta Ruukuntekijästä multimediataiteilijaan. Lisäksi monista suomalaisista keraamikoista löytyy monografioita, samoin keramiikkatehtaista. Hakusanalla keramiikka löydät lisää kirjallisuutta Lapin kirjastojen yhteisestä tietokannasta www.rovaniemi.fi/aurora
Jaanos-nimeä ei löytynyt käyttämistämme etunimikirjoista tässä kirjoitusasussa. Sen lähin kirjoitusmuoto János on unkarilainen muunnos Johannes-nimestä.
Johannes on kreikkalais-latinalainen muoto heprean nimestä Jochanan 'Jahve on armollinen'. Foinikialais-karthagolainen Hannibal 'Baal on armollinen' on myös Johanneksen ikivanha rinnakkaisnimi.
Raamatun Johanneksen ”kaimoja” on kristityssä maailmassa runsaasti. Eri kielissä esiintyviä nimen muotoja ovat mm. saks. Hans, engl. John, esp. Juan, ransk. Jean, ven. Ivan, Vanja ja edellä mainittu unk. János.
Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet, 4. uudistettu painos, 2005
Lempiäinen, Pentti: Suuri Etunimikirja, 1999
Tervehdys!
Kysymiäsi tekstejä voi etsiä netin Google-haulla. Valitaan tarkennettu haku, johon annetaan kirjailijan nimi ja tekstin tärkeimmät sanat.
Näin saatu tieto ei kaikkien tekstien kohdalla selvitä, mistä teoksesta ne ovat peräisin.
Teosten suomennokset löytyvät Kansalliskirjaston aineistotietokannasta https://finna.fi. Haetaan alkuteoksen nimellä.
Fennica ei sisällä yksittäisiä runoja, joten niitä joutuu etsimään kotimaisista ja ulkomaisista runohakupalveluista esim. googlettamalla "runohaku" tai " "poem search".
Muutamat runohakupalvelut löysivät Anais Ninin runon Risk, mutta mistään ei paljastunut, sisältyykö runo johonkin julkaistuun teokseen. Ninin päiväkirjojen suomentajalla saattaisi olla taustatietoa hänen tuotannostaan.…
Vuonna 2009 1. avioliiton solmineiden naisten keski-ikä oli 30,2 vuotta ja miesten 32,5 vuotta.
Lähde: Tilastokeskus, Siviisäädynmuutokset
http://www.stat.fi/til/ssaaty/2009/ssaaty_2009_2010-05-06_tie_001_fi.ht…
E-kirjoja tuotetaan tällä hetkellä lukuisissa eri formaateissa ja niiden lukeminen onnistuu vielä useammalla erilaisella laitteella. Alleviivauksen suhteen julkaisuformaateilla ja eri tiedostomuodoilla ei pahemmin ole merkitystä. Alleviivausmahdollisuus onkin enemmän kiinni siitä tukeeko kyseinen lukulaite kyseistä ominaisuutta. Pääsääntöisesti voidaan sanoa, että kosketusnäytöllisistä versioista alleviivausmahdollisuus löytyy. Kosketusnäytöllisissä lukulaitteissa alleviivaus tapahtuu pääasiassa suoraan tekstiä alleviivaamalla kynällä tai sormella. Muissa lukulaitteissa toiminta löytyy valikkorakenteista. Alla listaus suosituimmista lukulaitteista ja niiden alleviivausmahdollisuuksista:
Amazon Kindle: Uusimmissa versioissa alleviivaus…
Tove Janssonin sanotaan kuuluvan kuvataiteilijana modernismin laaja-alaiseen suuntaukseen. Hyvä teos hänen kuvataiteilijan työstään on Erik Kruskopfin kirja Kuvataiteilija Tove Jansson. Taidemuseo Martta Wendelinin sivuilla on myös esitelty taiteilijaa:
http://sivustot.tuusula.fi/museot/wendelin/tekstisivu.tmpl?numero=85000…
Tässä hyviä ja perusteellisia kirjoja aiheestasi:
- Virrankoski, Yhdysvaltain ja Kanadan intiaanit
- Gulbrandsen, Pohjois-Amerikan intiaanit
- Andersson, Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen historia
Gulbrandsenin kirja on Kannuksen kirjastossa, toiset löytyvät mm. Lestijärven kirjastosta:
http://www.lestijarvi.fi/kirjasto/
Etsimäsi Elina Vaaran runo on nimeltään "Talven kevät" ja se julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa "Yön ja auringon kehät" (1937).
Runo löytyy myös mm. antologioista Suomen runotar I (toim. Hannu Kankaanpää, Satu Marttila, Mirjam Polkunen, Kirjayhtymä, 1990) ja Runojen kirja : neljä vuosisataa suomalaista runoutta (toim. Veikko Polameri, Otava, 1977).
Lähteet:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Suomen runotar I (toim. Hannu Kankaanpää, Satu Marttila, Mirjam Polkunen, Kirjayhtymä, 1990)
Mainitsemastasi Ylen ohjelmasta ”Satukirjaston aarteet” löytyi joitakin tietoja, mutta ei mainintaa siitä, olivatko sadut käännetty varta vasten ohjelmaa varten vai löytyisivätkö ne suomennettuna myös jostakin / joistakin kokoelmista. Ylen:n Muistikuvaputkessa julkaissut Rouva Ruudun vastaukset löytyvät ohesta, mutta valitettavasti linkki, josta pitäisi näkyä kunkin yksittäisen jakson tiedot ei toimi.
http://yle.fi/vintti/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/…
http://yle.fi/vintti/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/…
Satujen tunnistamista vaikeuttaa se, että satujen nimet ovat englanniksi eikä alkuperäisestä nimestä ole tietoa; tosin monissa suomenkielisissä kokoelmissa ei mainita sadun alkuperäistä nimeä.…
Etsimäsi runo on varmaankin Lauri Pohjanpään Lapsuuden maa kokoelmasta Väsyneet kädet (1930). Runo alkaa riveillä "Se metsä oli maailman sinisin / ja vehrein se nurmikkorinne."
Runo sisältyy myös esimerkiksi Pohjanpään runojen kokoelmaan Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910-1954
Kannattaisi ehkä kääntyä Kristityn vastuu lehden toimituksen puoleen ja pyytää heiltä kopio. Lehden kotisivu löytyy osoitteesta http://www.skl.fi/vastuu/ , toimituksen puhelin 09-348 822 30, sähköpostiosoite kristityn.vastuu@skl.fi.
Oulun kaupunginkirjastossa lehteä ei ole. Oulun yliopiston kirjastosta lehdet löytyvät, jos haluat käydä kopioimassa jutun siellä. Mikäli haluat lisätietoja perheistä, jotka ovat joutuneet hometalo-ongelmien kanssa kamppailemaan on olemassa kirja Hiekkanen, Maija-Liisa: Kivelän hometalo: keväästä kevääseen, 1999. Kirjan saatavuuden voit katsoa Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html . Kotiliesi lehdestä 1995:2 löytyy artikkeli Vehkaoja, Helena: Hometalo…
Tanskan aateliskalenteri ei valitettavasti ole saatavilla HelMetkirjastoista, mutta voisit käydä
http://da.wikipedia.org/wiki/Danske_adelssl%E6gter
sekä
http://www.skislekt.no/Danmark.htm
Nimen yksi selitys on, että se on venäläinen hellittelymuoto Annasta. Välimuotona Annina.
Etunimien alkuperästä ja yleisyydestä saa tietoa kirjasta:
Vilkuna, Kustaa:
Etunimet / Kustaa Vilkuna ; toimittanut Pirjo Mikkonen. -
4., uud. laitos. - Helsingissä : Otava, 2005 - 288 s.
ISBN: 951-1-18892-5 (sid.)
Kirja on saatavissa useimmissa kirjastoissa.
