Sanonta on käännös englannin kielen ilmaisusta "Ladies and gentlemen". Sanalle "lady" ei ole suomessa suoraa vastinetta, joka ilmaisisi saman asian kuin "gentleman", herrasmies. Sanaa "herrasrouva" ei meillä ole. Jos tervehdys haluttaisiin esittää mahdollisimman neutraalisti, käytettäisiin ehkä sanoja "hyvät naiset ja miehet". Nykyään tunnustetaan, etteivät kaikki ole naisia tai miehiä, joten ainoa täysin korrekti ja neutraali ilmaisu olisi "hyvät ihmiset", jota harvemmin kuitenkaan käytetään rituaalisissa tervehdyksissä käytetään. Sen sijaan kiertoilmaisuja "hyvät läsnäolijat" tai "arvoisat vieraat" käytetään yleisesti.
Heikki Poroila
Vuoden 1986 ylioppilaskirjoitusten äidinkielen tehtävien aiheisiin voi tutustua vaikkapa kirjan Ylioppilasaineita 1986 avulla. Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmassa tätä ei valitettavasti enää ole, mutta muualta Pirkanmaalta kirjaa edelleen löytyy. Tampereella kyseisen vuoden äidinkielen aineiden aiheet voi tarkistaa vaikkapa Spes patriae -matrikkelista, joka sisältää kaikki senvuotiset koekysymykset.
Suomen laki -teoksista löydät kunkin vuoden lakikirjoista ajantasaiset tekstit avioliittolaista, mm. missä muodossa laki on ollut ennen mainitsemaasi muutosta, joka on säädetty lailla 411/1987 https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1987/19870411 ja tullut voimaan 1.1.1988.
Esimerkiksi vuoden 1985 (I) lakikirjasta avioliittolakia nopeasti silmäillen en löytänyt mitään harkinta-ajasta, mutta voimassa on ollut ainakin sovittelu ja asumusero, jonka jälkeen on voitu myöntää avioero.
Suomen laki -teokset löytyvät Eduskunnan kirjastosta (emme lainaa niitä tai ota kopioita tekijänoikeussyistä).
Avioliittolain muutokset löytyvät sivun https://www.finlex.fi/fi/laki/smur/1929/19290234 säädösmuutoskortilta. Voit siis…
Mikäli kyseessä on juuri nyt pyörivä kolmeosainen mainos (ns. heilurituoppimainos, tekstejä kuten "ja taas mennään" tai "jo suut napsaa"), siinä ei ole varsinaisesti musiikkia lainkaan, vain äänitehosteita. Jos kyseessä on vanhempi mainos, suosittelen kääntymistä Sinebrychoffin mainososaston puoleen (Internetissä http://www.koff.fi > yhteystiedot > johto > markkinointi).
Mikäli tarkoitat 1970-luvun puolivälin hintoja, on kysymykseen vastattu aikaisemmin tässä palvelussa. Vastauksen löydät arkistosta esim. asiasanalla LP-levyt.
Suomen ortodoksisessa kalenterissa Mauran päivä on 3.5 muistona tämännimisestä egyptiläisestä marttyyristä, joka kuoli 200-luvun lopulla (n. 286). Myös katolisessa kirkossa sama päivä on Mauran muistopäivä. Katolisessa kirkossa Maura on kuuden naispyhimyksen nimi, useimmat heistä ovat marttyyreja vanhalta ajalta. Maura on rinnakkaismuoto nimen Maria iiriläis-englantilaiselle muunnokselle Mauren, Maureen. Lisäksi nimeä voidaan pitää naispuolisena vastineena miehennimelle Maurus. Suomessa nimi on tulkittu karjalaiseksi johdokseksi venäläisestä nimestä Mavr, jonka pohjana on kreikkalainen mustaa tai pimeää merkitsevä miehennimi Mauros. Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja
Keskustelupalstalla on annettu aivan oikeat tiedot kirjan nimestä: tekijä on Kalevi Heikkinen ja kirjan nimi on Matkustajalaiva Turistin haaksirikko Saimaalla, 1997. Joensuun alueen kirjastoissa sitä ei ole, mutta kirjan saa Mikkelistä kaukolainaksi. Kaukolainapyynnön voi tehdä lähimmän kirjaston kautta
Lainattavaa luetteloa ei nykyisin enää ole, mutta äänikirjavalikoimaa on mahdollista tarkastella Vaski -aineistotietokannan kautta. Vaskiin pääsee osoitteesta http://www.turku.fi/vaski
Tässä vielä linkki valmiiseen hakuun, jossa näkyvät Turun kirjastoissa olevat suomenkieliset kaunokirjallisuuteen kuuluvat CD-äänikirjat; http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?boo1=AND&dat3=%E4c&dat4=fin&dat5=0&d…
Hakuja on mahdollista rajata muillakin tavoin. Vaski -tietokannan hakusivuilla on vinkkejä ja ohjeita tähän. Myös kirjastojen neuvonnoissa opastamme mielellämme hakujen tekemisessä.
Tällainen lyhyt kuvaus pelistä löytyi netistä, olisiko siitä riittävästi apua: " Kapteeni Koukun aarre -peli vie aarteenetsintään Mikä-mikä-maahan. Pelaajat kulkevat pelilautaa ympäri nopan silmäluvun mukaan ja kääntävät samalla kortteja esiin. Tarkoitus on löytää kuvapareja. Erityisen haluttuja ovat aarrearkkukortit, sillä niillä saa ylimääräisen heittovuoron. Peli päättyy, kun viimeinenkin kuvapari on löydetty. Pelaaja, jolla on eniten kuvakortteja, voittaa!"
Heikki Poroila
HSY:n eli Helsingin seudun ympäristöpalvelujen sivuston mukaan valokuvat ovat kierrätykseen soveltumatonta sekajätettä. Niiden polttamista saunan uunissa ei siksi suositella. Alla lisää tietoa:
https://www.hsy.fi/jatteet-ja-kierratys/jateopas/jatteet/valokuva/
Lisää internet-osoitesuosikkeihisi Suomen yleisten kirjastojen verkkopalvelut(http://www.kirjastot.fi). Tästä pääset äärettömien tiedonhakujen äärelle. Valitse tiedonhaku ja sen jälkeen haluamasi esitellyistä hakupalveluista. Kirjoita esim. Google-palvelun (http://www.google.com) hakulaatikkoon "loistohotelli Grand" ja saat tulokseksi osoitteen http://www.freenet.hut.fi/ohjelmatiedot/t02/99/11/2-l0-Loistohotelli-Gr…
Sarjan taustana olevaa kirjaa ei mainita, joten täytynee päätellä, ettei sarja perustu suoraan mihinkään kirjaan, vaan se on käsikirjoittajansa Russell T. Daviesin tuotantoa. Oscarin voittaneella elokuvalla Grand Hotel, suom. Loistohotelli, vuodelta 1932 ei liene tekemistä tv-sarjan kanssa (ohj. Edmund Golding, pääosissa Joan…
Margit Sandemon Noitamestari-sarja on viisitoistaosainen ja sen viimeinen osa on Tuntematon tie. Sandemo on kirjoittanut myös muita sarjoja; suomeksi niistä on käännetty Jääkansan tarina-sarjaa ja Sandemo-sarjaa. Noitamestari-sarjan jatko voisi olla Sagnet om lysets rike 1 - 10, mutta sitä ei ilmeisesti ole suomennettu.
Lisätietoja Sandemon tuotannosta löydät seuraavilta www-sivuilta: http://www.litteraturnettet.no/katalog/index.asp?info=medlem&nr=681, http://www.geocities.com/sandemo_reader/ , http://home.c2i.net/ehaehre/katta/
Sören Olssonista ja Anders Jacobssonista löytyy netistä suomeksi tietoja Oulun kaupunginkirjaston sivuilta osoitteesta http://www.ouka.fi/kirjasto/teuvo/ (ks. kohta kirjailijatieto, ulkomaisia nuortenkirjailijoita). Myös Mervi Kosken kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia 1 löytyy tietoja ko. kirjailijoista. Kosken kirjaa on saatavissa monesta kirjastosta, Turussa mm. pääkirjaston aikuistenosastolta ja lastenkirjastosta.
Näistä kirjailijoista on jo kysytty monesti aiemminkin, joten sinun kannattaa käydä Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun sivuilla uudestaan ja katsoa sen arkistosta aikaisemmat vastaukset.
Voisikohan kirjamuistosi olla Aarni Penttilän Hyvästi aapiskukko!, jossa tarinat on jaoteltu teemoihin kuukausien mukaan - alkaen syyskuusta. Tammikuun tarinoihin kuuluu Topeliuksen Sampo Lappalainenkin. Hyvästi aapiskukko! on julkaistu jo vuonna 1939, muutta siitä on otettu uusia painoksia ja viimeisin niistä (10.p.) vuonna 2000. Sampo Lappalaisesta löytyy kertomuksia myös Urho Somerkiven Lasten oma lukukirja -teoksesta.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Emilia on roomalaisesta Aemelius-sukunimestä syntyneen Emilin sisarnimi, joka yleistyi erityisesti 1700-luvulta lähtien monissa Euroopan maissa. Suomen almanakassa se oli vuonna 1851 muodossa Emelia. Emilia on ollut almanakassa vuonna 1852, 1864-1928 ja uudelleen vuodesta 1950. Nimellä on lukuisia muunnoksia, kirjoitusasuja ja lyhennelmiä: Emiilia, Emilja, Mila, Milja, Milka ja Milla
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa äänikasetti alkaa olla väistyvä materiaalityyppi ja lauluharjoituksia löytyikin vain yhdeltä kasetilta:
Hapuoja, Maija: Laula oikein 1
- laulunopas ja c-kasetti, sisältää harjoituksia
Monissa laulunoppaissa on nykyään sen sijaan mukana cd-levy, esim.
Allen, Jeffrey: Jeffrey Allen’s secrets of singing
- nuotti + 2 CD-levyä
Brown, Oren L.:Discover your voice: how to develop healthy voice habits
- kirja + CD-levy, sisältää äänenkäyttöharjoituksia
Rose, Bob: Contemporary singing techniques: women’s edition
- laulunopas ja CD-levy, käsittelee äänenmuodostusta ja laulutekniikkaa
Myös Nicola Vaccain Metodo pratico di canto italiano-laulunoppaista löytyy painoksia, joissa on mukana CD-levy.
Oletan, että…
Henry Eccles (1680(?)-1740(?))oli viulisti ja säveltäjä. Viulusonaatteihinsa hän lainasi osia myös muilta säveltäjiltä. Ilmeisesti kyseinen sellosonaattikin on alunperin viululle kirjoitettu, koskapa musiikkitietosanakirja Grove Dictionary of Music and Musicians mainitsee Ecclesiltä vain viulusävellyksiä. Myöhemmin siitä lie tehty sovituksia sellolle, alttoviululle ja kontrabassolle. Viuluversio löytyy kokonaisuudessaan Jaques Thilbaud'n soittamana cd-levyltä Complete Solo Recordings 1929-36,
Thibaud, Jacques (viulu), The Complete Solo Recordings 1929-36 / Jacques Thibaud. Hexham : Appian Publications & Recordings, p1994.
Alttoviululle sovitettu sonaatin osa Largo löytyy Nobuko Imain levyltä Viola bouqet,
Imai, Nobuko (alttoviulu),…
Julkaisusta Meidän lapset: albumi; Koteja kodittomille lapsille r.y; Porvoo, WSOY, 1923 löytyy nuotti Mikael Nybergin säveltämään Immi Hellénin sanoittamaan kappaleeseen Leiki, lapsi. Sama teksti on julkaistu nimellä Lapselle Immi Hellénin kokoelmassa Lasten runokirja : Suomen pojille ja tytöille omistettu; Helsinki : Valistus, 1930.
Jokaisella kiinteällä aineella on ns. pituuden lämpötilakerroin, joka ilmoittaa kuinka paljon metrin mittaisen kappaleen pituus muuttuu, kun lämpötila muuttuu yhdellä asteella.
lämpötilakertoimia:
alumiini 0,000 023
hopea 0,000 019
kupari 0,000 017
messinki 0,000 020
teräs (rauta) 0,000 012
puu 0,000 005 - 0,000 030
Metrin mittaisen terästangon pituus kasvaa yhden asteen lämpötilan nousun seurauksena 0,000 012 metriä, eli 0,0012 cm, eli 0,012 mm.
Puun lämpötilakertoimen vaihteluväli johtuu käytetystä puulajista.
Muusikoiden.net -keskustelupalstalla on pohdittu aihetta, keskustelijoiden kokemukset vaihtelevat. Keskustelut löytyvät hakusanoilla: kitara lämpötilan. Yleisin toteamus tuntuu olevan, että ilmankosteuden vaihtelu vaikuttaa…
