Tiedustelemasi kirjat löytyvät Helsingin kaupunginkirjastosta luokasta 709.9. Sarjan kaikki osat löytyvät
käsikirjastokappaleina pääkirjastosta, Rikhardinkadun kirjastosta, Töölön kirjastosta, Kallion kirjastosta sekä Itäkeskuksen kirjastosta. Sinun kannattaa ottaa yhteyttä lähimpään Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen ja tarkistaa kirjojen tilanne sinä päivänä kun aiot lainata ne. Esimerkiksi tänään 9.10. osat I-IV ovat paikalla esim. Rikhardinkadun kirjastossa, osa V Etelä-Haagan kirjastossa ja osa VI esim. Rikhardinkadun kirjastossa tai Etelä-Haagassa.
Tässä muutamia viitteitä kirjastoista saatavilla oleviin teoksiin, joista voisit aloittaa:
1) Worlds of music--An introduction to the music of the world's peoples. 2) SPELMANSMUSIK FRÅN SVERIGE, DANMARK OCH NORGE (nuotti). 3) Ling, Jan: A History of European folk music (1997). Suomalaisesta kansanmusiikista löytyy paljonkin tietoa, kannattaa tulla käymään paikan päällä kirjastossa. Voit selata aineistotietokantaamme Plussaa (www.lib.hel.fi/plussa/) ja hakea sieltä viitteitä käyttämällä mm. asiasanoja kansanmusiikki, kansantanssit, Suomi, Eurooppa. Soittimista löydät tietoa mm. kirjasta "The ultimate encyclopedia of musical instruments". Käy myös katsomassa Sibelius-Akatemian kansanmusiikkilinkit (http://www.siba.fi/…
Eve Hietamiehestä ja hänen vanhemmistaan Heikki ja Laila Hietamiehestä löytyy jonkin verran tietoa Otavan nettisivuilta osoitteesta http://www.otava.fi/kirjailijat/
Heikki Hietamiehestä on tietoa myös osoitteessa http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/hietamiesheikki.html
ja Laila Hietamiehestä osoitteessa http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/hietam.html
Heikki ja Eve Hietamiestä on haastateltu Kodin kuvalehden numerossa 2/99 Ulla Ahvenniemen artikkelissa Eve ja Heikki Hietamies: Armotonta menoa s.36-38
Kodin kuvalehden artikkelissa mainitaan myös Even avopuoliso Alan. Teoksen Kuka kukin on 2001 mukaan Evellä on kaksi siskoa, Kristiina s.1958 ja Anuliina s.1968
Evestä, Heikistä ja Lailasta on tietoa kirjassa…
Ensinnäkin olisi määriteltävä, mikä on "tuote". Nykysuomen sanakirjan mukaan tuote on "ihmistyön … avulla tuotettu tai (ei tal.) luonnon tuottama hyödyke (esine, aine, tavara), tuotantotoiminnan tulos, valmiste."
Kirjaston tuotteet eivät siinä mielessä täytä Nykysuomen sanakirjan määritelmää, että ne eivät ole esineitä, ainetta tai tavaraa. Liiketaloustiede kuitenkin tuntee tuotteen myös abstraktissa merkityksessä. Kirjaston tuotteet ovat lähinnä palveluita. Opetusministeriön Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto on julkaissut vuonna 2004 kirjasen Kirjastopalvelut kaikilla mausteilla : palvelutuotannon tila, tarpeet ja tulevaisuuden linjauksia, kirjoittajat Rami Heinisuo, Sanna Koskela ja Reetta Saine. Kirja on saatavana mm.…
Turun kaupunginkirjastosta löytyy tällä hetkellä neljä italiankielistä lehteä.
Sanomalehti Corriere della sera ja aikakauslehti Oggi löytyvät pääkirjaston Uutistorilta sekä aikakauslehdet Domus Kirjallisuus ja taiteet -osastolta ja La Mia Casa tieto-osastolta.
Lisäksi tietokanta PressDisplay:n kautta voi lukea myös italiankielisiä sanomalehtiä http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=93389&nodeid=14103
joko kirjastossa suoraan yllä olevasta linkistä avautuvalta sivulta tai kotikoneelta Nelli-portaalin kautta (linkki sivun alalaidassa). Sanomalehdet voi valita joko maan mukaan tai kielen mukaan. PressDisplay:stä on tärkeää muistaa kirjautua ulos, kun ei enää lue lehteä.
Laki Suomen lipusta määrittelee, ketkä voivat käyttää valtiolippua: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19780380?search%5Btype%5D=pi…. Käyttäjien joukossa ovat mm. julkisoikeudelliset yliopistot.
Yliopistolain (http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090558) mukaan säätiöyliopistoja ovat Aalto-yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto. Muut, mm. Helsingin yliopisto, ovat julkisoikeudellisia yliopistoja, ja niiden kuuluu siis käyttää valtiolippua.
Tähän kysymykseen en löytänyt mitään virallista sääntöä. Katsoin kirjaston etikettikirjoja, mm. tervehtimisopasta (Moikkari: Moikkaajan muistikirja) sekä terveydenhuoltoalan aiheeseen liittyvää kirjallisuutta (Laitila: potilaan käsikirja, Salonen: Sairasta! Lääkärin käyttöohje potilaalle). Nämä viimeksi mainitut kirjat keskittyivät enemmän käytöstapoihin lääkärin vastaanotolla.
Et ole kysymyksesi kanssa yksin. Erilaisilla keskustelupalstoilla asiaa on myös pohdittu http://www.vauva.fi/keskustelu/3419026/ketju/tykkaako_laakarit_jos_niit…. Yleisin mielipide näyttää olevan, että lääkäri ei yleensä tervehdi ensin mutta jos potilas tervehtii, hän vastaa. Pitänee myös muistaa, että lääkärit tapaavat niin paljon ihmisiä, että eivät välttämättä…
Cambridge dictionaryn mukaan Sick ja ill ovat molemmat adjektiiveja, jotka tarkoittavat, että henkilön terveydentila ei ole hyvä. Molempia voidaan käyttää sellaisten verbien jälkeen kuin be, become, seem tai feel. Ill-adjektiivia ei kuitenkaan yleensä käytetä ennen substantiivia, vertaa esim. a sick child vs. an ill child. (jälkimmäistä ei käytetä)
Brittienglannissa "to be sick" tarkoittaa "antaa ylen", esim. He was sick on the sofa. Amerikanenglannissa se tarkoittaa yleistä huonovointisuutta.
https://dictionary.cambridge.org/grammar/british-grammar/ill-or-sick
Presidentin asemesta uudenvuoden puheen piti tuolloin pääministeri Esko Aho. Presidentti Mauno Koivisto perusteli muutosta sillä, että hän oli halunnut siirtää tehtäviä pääministerille. Sanomalehdistö oli myös arvostellut hänen uudenvuodenpuheitaan rutiininomaisiksi ja mitäänsanomattomiksi.
Helsingin Sanomat 29.12.1992
Seuraavana vuonna palattiin jälleen normaaliin käytäntöön ja Koivisto piti uudenvuodenpuheen.
Ariel on hepreaa ja merkitsee käännettynä "Jumalan leijonaa". Alun perin se on sukupuolineutraali nimi, vaikka etenkin englanninkielisessä maailmassa se mielletään nykyään useammin feminiiniseksi.
Ks. esim. Behind the name: https://www.behindthename.com/name/ariel
Luettelon Suomen paljassiemenisistä kasveista (Pinophytina) löydät täältä:
http://www.funet.fi/pub/sci/bio/life/warp/plants-fi-Finnish-list.html
Samassa tietokannassa on lueteltuna myös muualla maailmassa esiintyviä paljassiemenisiä:
http://www.funet.fi/pub/sci/bio/life/warp/plants-English-list.html
Muhoksen kirjasto on yksi yhdestätoista Outi-kirjastosta. Outi-kirjastot ( www.outikirjastot.fi ) ovat sopineet keskenään, että kaikkea Outi-kirjastoista lainattua aineistoa voi palauttaa mihin tahansa Outi-pisteeseen. Kuljetusmaksua perimme 1 euron/palautettava kpl, jos aineisto palautetaan muuhun Outi-kirjastoon kuin mistä se on lainattu. Oulun kanssa Outi-kirjastoilla ei ole vastaavaa käytäntöä, joten Oulu ei ota vastaan Outi-kirjastojen aineistoa. Outi-kirjastotkaan eivät vastaavasti ota kuljetettavakseen Oulun aineistoa, ellei kyseessä ole Oulusta pyydetty kaukolaina. Sen saa palauttaa siihen Outi-kirjastoon, mistä asiakas on sen noutanut.
Paavo Cajander on suomentanut kyseisen katkelman ja koko virkkeen seuraavasti: ”Urhoollisuuden parempi puoli on varovaisuus, ja sillä paremmalla puolella minä olen pelastanut henkeni.” Suomennoskatkelma on otettu ”William Shakespearen koottujen draamojen” osasta VI (WSOY, 1958). Koska Cajanderin kuolemasta on kulunut yli 70 vuotta, sitä voi käyttää vapaasti. ”Henrik IV” (WSOY, 2004) löytyy myös Matti Rossin suomentamana, jos haluat muuta kuin Cajanderia.
Nykyinen presidenttimme Tarja Halonen ei kuulu kirkkoon, mutta ilmeisesti kaikki aiemmat ovat tai olivat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä.
Mauno Koivisto ja Martti Ahtisaari kuuluvat Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mauno_Koivisto
http://fi.wikipedia.org/wiki/Martti_Ahtisaari
Wikipedian kautta löytyy myös tieto Urho Kekkosen, J. K. Paasikiven, Risto Rytin ja Kyösti Kallion luterilaisuudesta.
Kyösti Kalliota ja P. E. Svinhufvudia lukuun ottamatta edesmenneet presidenttimme (Urho Kekkonen, J. K. Paasikivi, C. G. E. Mannerheim, Risto Ryti, Lauri Kristian Relander ja K. J. Ståhlberg) on haudattu Helsingin evankelis-luterilaisten seurakuntien hallinnassa olevalle Hietaniemen hautausmaalle.…
Suomen sukututkimusseuran Genos-julkaisussa (1984, nro 2, s. 49-59) on artikkeli "länsmannen" Markus Jönssonin suvusta. Kaikki mainitsemasi sukulaiset sukupuusta (s. 51) löytyvät, mutta ei tietoa hänen vanhemmistaan. Genos-julkaisu löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kirjavarastosta Pasilan kirjastosta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu…
Ehkäpä hyötyä olisi myös tästä aivan uudesta kirjasta:
Vantaan ja Helsingin pitäjän keskiaika / Tapio Salminen (2014)
Arkistolaitoksen kautta löytyvät löytyvät laajimmat ja perusteellisimmat lähteet. Kannattaa kääntyä heidän puoleensa:
http://www.arkisto.fi/
Saa siteerata tarvittaessa koko runon. Suomen tekijänoikeuslain sitaattioikeutta käsittelevä pykälä 22 on sanamuodoiltaan harkitun väljä.
"Julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa."
Sitaattioikeus on tarkoitettu tekijänoikeuden edelleen suojeleman aineiston käyttöön tilanteissa, joissa asian havainnollistamiseksi on välttämätöntä esittää suojattua sisltöä. Ilmaisu "tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa" sallii myös koko teoksen lainaamisen, toisin kuin usein luullaan. Käytännössä koko teoksen lainaaminen tulee kysymykseen juuri runojen ja kuvien kohdalla, koska esimerkiksi maalaukseen viittaaminen näyttämällä siitä vain yhtä nurkkaa olisi epätarkoituksenmukaista.
Kun…
Hauska kuulla, että pidit kirjoista. Sarjan virallinen nimi on muuten Korppikartanon salat. Olin yhteydessä Helsingin kaupunginkirjaston hankinta- ja luettelointitoimistoon. Kolmatta osaa ei ole vielä tarjottukaan kirjastoille. Ehkä Huntington paraikaa kirjoittaa sitä. Voit rauhallisin mielin luottaa siihen, että tilaamme sen kirjastoon sarjan aikaisempien osien jatkoksi.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-aineistotietokannasta (www.helmet.fi) löytyy muutamia teoksia aiheesta. Hakiessa voi valita hakutyypin Sanahaku ja kirjoittaa hakusanoiksi biologia sanakirjat venäjän kieli. Näin saa hakutulokseksi teokset Anglo-russki biologitseski slovar : okolo 70 000 terminov, toimittaneet O. I. Tsibisova, N. N. Smirnov ja S. G. Vasetski, Moskva : Russki jazyk, 1993, ja Biologian, maantiedon ja historian sanasto : suomi-venäjä = Biologija, geografija i istorija : finsko-russki slovar, Opetushallitus, 1994. Hakusanoilla lääketiede sanakirjat venäjän kieli löytyy teokset Bolotina, A. J: Anglo-russki i russko-anglijski meditsinski slovar = English-Russian and Russian-English medical dictionary, Moskva :…
Thea ja Tea juhlivat 6.2. Ne ovat lyhentymiä nimestä Dorotea, joka on kreikkaa ja merkitsee 'Jumalan lahjaa'.
Oona on ilmeisesti Irlannista saatu nimi, joka pohjautuu muinaisirlantilaiseen nimeen Oonagh (engl. Una). Kantanimen lähtökohta on epäselvä, mutta sille on tarjottu muun muassa merkityksiä 'lammas' ja 'yksi'.
Vilma on lyhentymä nimestä Vilhelmina ja pohjautuu muinaissaksalaiseen miehennimeen Vilhelm, joka merkitsee 'lujatahtoista kypäränkantajaa'.
Isto on lyhentymä heprean nimestä Israel, jonka merkitys on 'Jumala taistelee' tai 'Jumala pääsee voitolle'.
Senja on karjalainen muunnos kreikkalaisperäisestä nimestä Ksenia, joka merkitsee 'vierasta', 'vieraanvaraista'.
Mette pohjautuu saksalaisperäiseen nimeen Mechtild, jonka alkuosa…
Mahtaisiko kyseessä ole laulu Metsässä, jonka on säveltänyt C.M. v. Weber. Laulu löytyy Rikströmin nuottijulkaisusta Kolmiäänisiä laulua -vihkosta nro 2.
